Hyppää sisältöön

Kotoutumisen indikaattorit -tietokannan avulla voidaan seurata kotoutumisen tilaa Suomessa

Kotoutumisen indikaattorit -tietokanta on avoin, rekisteri- ja kyselyaineistoihin perustuva tilastotietokanta. Sen avulla voidaan seurata kotoutumisen tilaa ja sen kehittymistä Suomessa. Indikaattorit on luokiteltu viiteen aihealueeseen: työllisyys, koulutus, hyvinvointi, osallistuminen ja kaksisuuntainen kotoutuminen.

Indikaattoritietokanta on helppokäyttöinen. Voit itse räätälöidä ja tuottaa työssä tarvitsemasi tilastot.

Näin käytät tietokantaa

  1. Valitse ensin haluamasi aihealueen taulukko listasta.
  2. Valitse seuraavaksi haluamasi muuttujat. Valitse myös aluetaso sekä muut tiedot. Jos taulukossa on tähdellä merkittyjä muuttujia, näistä muuttujista on valittava aina vähintään yksi vaihtoehto.
  3. Lopuksi voit muotoilla taulukon rivien ja sarakkeiden järjestystä helppolukuisemmaksi, tallentaa valmiin taulukon Excel-muodossa tai ottaa ulos suoraan valmiita tilastokuvaajia. Tietoja taulukosta -välilehdeltä näet muuttujien tarkemmat tiedot.

Siirry Kotoutumisen indikaattorit -tietokantaan linkkibanneri

Käytä tilastotietoja huolellisesti

Kotoutumisen indikaattorit -tietokannan pääasialliset lähteet ovat Tilastokeskuksen rekisteriaineistot ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuosina 2018-2019 toteuttama FinMonik-kyselytutkimus. Jokaisen indikaattorin nimen perästä löytyy tieto siitä, perustuuko se tilasto- vai kyselyaineistoon.

Aineistoihin liittyvien erojen vuoksi niihin perustuvat indikaattoritiedot eivät ole aina suoraan vertailukelpoisia. Esimerkiksi Suomessa suoritetut korkeakoulututkinnot löytyvät rekisteritiedoista, mutta ulkomailla suoritettujen tutkintojen määrät on arvioitu kyselytutkimusten perusteella.

Lähes kaikki indikaattoritiedot on tuotettu asuinalueen, sukupuolen sekä taustamaa- ja ikäryhmän mukaan. Tiedot ovat taustamaaryhmittäin luokiteltuja, jotta tietosuoja ei vaarantuisi.
Indikaattoreiden tietolähteissä on toisinaan myös käytetty toisistaan eroavia luokitteluja. Tämän vuoksi esimerkiksi indikaattoreiden taustamaat ja -maanosat vaihtelevat riippuen siitä, onko lähteenä rekisteri- vai kyselyaineisto.

Sopivien seurantaindikaattoreiden valinta perustuu siihen, mitä ilmiötä halutaan mitata, ja toisaalta siihen, minkälaista aineistoa on käytettävissä. Paras kokonaiskuva saadaan, kun tarkastellaan rekistereihin ja kyselyihin perustuvia tietoja rinnakkain.

Näin viittaat tietokantaan

Tekstiviite

(Kotoutumisen indikaattorit -tietokanta, 2020)

Lähdeluettelo

Kotoutumisen indikaattorit -tietokanta: Lisää tähän taulukon nimi [verkkojulkaisu]. Taulukko: Lisää tähän taulukon tarkka nimi. Helsinki: Kotouttamisen osaamiskeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö. [viitattu Lisää tähän päivämäärä]. Saantitapa: Lisää tähän taulukon verkko-osoite.

Esimerkkiviittaus

Kotoutumisen indikaattorit -tietokanta: Asuminen [verkkojulkaisu]. Taulukko: 125v -- 001 -- Asuminen asuntokuntatyypin ja asumisväljyyden mukaan: maakunnat ja suurimmat kaupungit, 2005-2019. Helsinki: Kotouttamisen osaamiskeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö. [viitattu 30.9.2020]. Saantitapa: http://kototietokanta.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Kototietokanta/Kototietokanta__asum__kieli/koto_askut_kieli_001.px/?rxid=9cc86182-0bf1-4ee2-bd47-51f929ac2e3f

Kotoutumisen indikaattorit -tietokanta on toteutettu yhteistyössä THL:n kanssa

Kotoutumisen indikaattorit -tietokanta on toteutettu yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Osa tietokannan indikaattoritiedosta on tuotettu Turvapaikka-, maahanmuutto-, ja kotouttamisrahaston (AMIF) tuella.

Tietokanta on toteutettu PX-Web-tekniikalla ja se on Tilastokeskuksen ylläpitämä.