Search

14.2.2024 | Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2023 antaa yleiskuvan kotoutumisen tilasta Suomessa. Julkaisu koostuu kahdesta osasta, joista ensimmäisessä kuvataan kotoutumisen tilan muutoksia suhteessa neljän vuoden takaiseen tilanteeseen indikaattoritiedoilla. Toinen osa koostuu tutkimusartikkeleista.

26.1.2024 | Monipuoliset vaikuttamisen mahdollisuudet tuovat merkityksellisyyttä ELY-keskusten maahanmuuttotyöhön 26.1.2024 13.11 Blogi Monilla ELY-keskuksissa maahanmuuttoyhdyshenkilöinä työskentelevillä on taustalla työhistoriaa TE-toimistosta; usein suoraa...

15.8.2024 | Ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoita oli kesäkuussa 46 709, mikä on 16 prosenttia kaikista työttömistä työnhakijoista. Ensimmäisten kotoutumissuunnitelmien määrä laski vuoden 2024 ensimmäisestä neljänneksestä. Lasku voi johtua kausivaihtelusta, koska ensimmäisiä kotoutumissuunnitelmia laaditaan tavallisesti vähiten vuoden toisella neljänneksellä.

20.12.2024 | Maahanmuuttaneiden työllisyyskehityksen trendi on myönteinen, mutta yleinen taloussuhdanne näkyy työllisyysasteen notkahduksena. Ulkomailla syntyneen ulkomaalaistaustaisen väestön koulutustaso on hyvä, ja maahan muuttanut aikuisväestö on keskimäärin nettomaksaja. Tiedot käyvät ilmi kotoutumisen osaamiskeskuksen Kotoutumisen vuosikatsauksesta 2024.

17.1.2025 | Valtion kotoutumisen edistämisohjelma vuosille 2024–2027 sisältää 32 hallitusohjelmaan perustuvaa toimenpidettä. Kotoutumispolitiikka perustuu suomen tai ruotsin kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen.

5.6.2025 | Hallituksen esityksen mukaan pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä tiukennettaisiin muun muassa niin, että vaadittavaa yhtäjaksoista oleskeluaikaa pidennetään. Hakijalta edellytettäisiin jatkossa myös suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä työhistoriaa. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 8.1.2026.

3.9.2025 | Vuoden 2026 talousarvioesityksen mukaan pääministeri Petteri Orpon hallitus pyrkii purkamaan kuntien lainsäädännöllisiä velvoitteita kotoutumista edistävissä tehtävissä. Talousarvioesityksessä esitetään myös muita kotoutumisen edistämisen toimia.

9.12.2024 | Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) maahanmuuttomuistion mukaan työikäisen väestön väheneminen estettäisiin pysyvällä 44 000 ihmisen vuotuisella nettomuutolla. Nyt näköpiirissä on kuitenkin 24 000 henkilön muuttovoitto. Maahanmuuton vaikutus talouskasvuun riippuu osaamistason noususta ja innovaatioista.

14.1.2026 | InfoFinlandin ulkoasu ja toiminta uudistuvat. Käyttäjille muutos näkyy sivujen ulkoasun muuttumisena.  Samalla InfoFinland.fi:n valtakunnallisten monikielisten viranomaissisältöjen ylläpito siirtyy Helsingin kaupungilta KEHA-keskukselle. 

2.3.2026 | KEHA-keskuksen Kotoutumispalveluiden valtakunnallisen vuosikatsauksen mukaan ulkomaalaisten työnhakijoiden ja työttömien määrä kasvoi vuosina 2023–2025, mutta vuoden 2025 aikana kasvu tasaantui. Vuonna 2025 ulkomaalaisista työttömistä työnhakijoista eniten oli Ukrainan kansalaisia. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat Viron ja Venäjän kansalaiset.

2.2.2026 | Maahanmuuttovirastoon tuli yhteensä180 521 hakemusta vuonna 2025, ja virasto teki yhteensä 177 890 päätöstä.  Perheenjäsenten hakemusmäärissä oli pientä kasvua, kun taas työntekijöiden, opiskelijoiden ja kansainvälisen suojelun hakemusmäärät vähenivät.  Tiedot käyvät ilmi Maahanmuuttoviraston julkaisemista vuositilastoista.

4.6.2026 | Jatkossa yleistukea olisi tarkoitus maksaa kotoutumistukena maahan muuttaneille työttömille työnhakijoille, jotka eivät täytä vaatimusta työskentelystä tai kolmen vuoden asumisesta Suomessa. Tavoitteena olisi edistää maahanmuuttaneiden työllistymistä ja kielitaitoa.

10.6.2026 | Kotoutumislain mukainen perustieto uudistuu. KEHA-keskus julkaisee kotoutumislain mukaisena perustietona InfoFinland-sovelluksen, joka sisältää tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä. Sovelluksesta ja sen lataamisesta tiedotetaan jokaiselle Suomeen muuttavalle maahanmuuton alkuvaiheessa.

18.6.2026 | Ohje ilman huoltajaa Suomessa olevien lasten edustajatoimintaan on päivitetty ja julkaistu kotoutuminen.fi:ssä. Päivitys koskee julkaisun suomenkielistä versiota. Ruotsinkielinen julkaistaan myöhemmin käännöksen valmistuttua.

Kotoutumista ja pakolaisten vastaanottoa edistäviä hankkeita rahoitetaan useasta rahastosta. Rahastoja ovat esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahasto, ELY-keskuksen rakennerahasto ja Turavapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto.

Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen muutetaan pääasiassa työn, opintojen tai perhesyiden takia. Alueella on työvoimapulaa ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmaa useilla aloilla.

Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla on monimuotoinen maahanmuuttajaväestö. Maahanmuuttoa selittävät alueen korkeakoulumahdollisuudet, suuret kansainväliset yritykset sekä pakolaisten vastaanotto.

Itä-Suomi koostuu kolmesta maakunnasta: Pohjois-Savosta, Etelä-Savosta sekä Pohjois-Karjalasta. Kuntien välillä on eroja vieraskielisen väestön osuudessa.

Vieraskielinen väestö keskittyy Suomessa vahvasti Uudellemaalle. Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa vieraskielisten määrät vaihtelevat alueiden eri kunnissa.

Maahanmuuttaneiden määrä Lapissa on kasvanut pitkällä aikavälillä. Maahanmuuttaneita on kaikissa Lapin kunnissa, mutta valtaosa heistä asuu Rovaniemen ja Kemi-Tornion seutukunnissa.

Pirkanmaa on kansainvälistyvä alue. Eniten ulkomaalaistaustaisia on Tampereella, sen kehyskunnissa sekä Sastamalassa ja Valkeakoskella. Myös Keski-Suomessa maahanmuutto on lisääntynyt ja keskittynyt alueen isoimpiin kaupunkeihin.

Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan muutetaan ulkomailta perhesyiden, työn, opiskelun ja humanitääristen syiden vuoksi. Maahanmuutto keskittyy isoihin kaupunkeihin.