Search

Tiedonkeruu- ja päättäjätilaisuustyökalu on kehitetty kuntien käyttöön paikallisten väestösuhteiden tilan kartoittamiseksi ja edistämiseksi. Se tukee kuntia näiden lakisääteisessä tehtävässä suunnitella ja kehittää hyviä väestösuhteita.

Materiaaleissa kuvataan yleisellä tasolla pakolaisten vastaanoton ja kuntiin siirtymisen vaiheita eri pakolaisryhmittäin. Prosessikuvauksien tavoitteena on lisätä tietoa pakolaisten vastaanotosta ja tukea sujuvaa vastaanottoa ja monialaista yhteistyötä ja ne on laadittu pakolaisten vastaanoton ja kotoutumisen toimijoiden työn tueksi.

Kotoutumisen osaamiskeskus tilaa ja toteuttaa selvityksiä ja tutkimuksia koskien maahanmuuttoa, kotoutumista ja pakolaisten vastaanottoa.

PALOMA-koulutus tarjoaa käytännönläheistä tietoa pakolaisten mielenterveydestä ja hyvinvoinnista työssään pakolaisia kohtaaville sekä opiskelijoille. Koulutus koostuu 16 videosta ja tehtäväpaketista.

Join the biggest annual event on international talent attraction, recruitment and retention.

Kotoutumislain tavoitteena on vahvistaa maahanmuuttaneiden työllisyyttä, työllisyyttä tukevia valmiuksia, kielitaitoa ja osallisuutta yhteiskuntaan. Lain tavoitteena on myös edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken.

Työllistyminen on useimpien työikäisten maahanmuuttaneiden tavoite riippumatta siitä, mistä syystä he ovat tulleet maahan. Työn perusteella muuttaneilla on Suomessa työpaikka valmiina, mutta muista syistä saapuneiden polku työmarkkinoille alkaa usein TE-toimiston työllisyys- ja kotoutumispalveluista.

I projektet Finland – mitt hem ordnades under åren 2015–2020 hundratals utbildningar och andra evenemang kring integration och invandring. I produktkorten beskrivs koncept för evenemang som befunnits vara särskilt lyckade och som genomförts många gånger på olika håll i Finland.

Kotoutumisen osaamiskeskuksen yhteystiedot

Kotoutuminen on maahanmuuttajan yksilöllinen prosessi, joka tapahtuu vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa ja jonka aikana maahanmuuttajan osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo yhteiskunnassa lisääntyvät.

Kotoutumispalveluiden uudistushankkeen tavoitteena on uudistaa kotoutumispalvelut vastaamaan hallitusohjelmaa, jonka mukaisesti Suomeen kotoudutaan työllä ja kotoutumisjärjestelmä uudistetaan kotoutumiseen kannustavaksi.

Kotoutumisen osaamiskeskus on kehittänyt kotoutumista edistävien hyvien käytäntöjen tunnistamista, esiin nostamista ja levittämistä. Hyvä käytäntö voi olla uusi toimintamalli tai materiaali, joka on havaittu käytännössä toimivaksi.

Kuntiin ohjaamisen ja kotoutumisen tuen toimintaohjelma tukee pakolaisten vastaanottoa Työ- ja elinkeinoministeriön Pakolaisten kuntiin ohjaamisen ja kotoutumisen tuen toimintaohjelman avulla sujuvoitetaan pakolaisten kuntiin ohjaamista sekä tueta...

Materiaalipaketti on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat toimia vapaaehtoisina kielen opettajina maahanmuuttajille. Materiaalipakettiin on koottu vinkkejä sopivasta oppimateriaalista sekä ohjeita opetuksen aloittamiseen.

Kotona Suomessa -hanke järjesti vuosina 2015–2020 satoja kotoutumiseen ja maahanmuuttoon liittyviä koulutuksia ja muita tilaisuuksia. Tuotekorteissa on kuvattu erityisen toimiviksi koettujen ja lukuisia kertoja eri puolilla Suomea toteutettujen tilaisuuksien konseptit.

Kotoutumisen edistämistä ohjaa lainsäädäntö. Siihen liittyvät muun muassa valtion ja kuntien kotoutumista edistävät ohjelmat, kotoutumisen edistäminen monialaisena yhteistyönä sekä eri toimijoiden välisinä kumppanuudet.

17.6.2021 | Hallitus on antanut eduskunnalle selonteon kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista. Selonteossa ehdotetaan laajaa kotoutumisohjelmaa, jonka avulla kotoutumista voidaan tukea entistä vaikuttavammin. 

2.3.2022 | Sisäministeriö on asettanut poikkihallinnollisen ryhmän koordinoimaan Suomeen suuntautuvaa muuttoliikettä, jonka taustalla on venäjän hyökkäys Ukrainaan. Ryhmässä on edustettuina useita ministeriöitä, Maahanmuuttovirasto, Kuntaliitto ja Suomen Punainen Risti. Muuttoliiketilannetta seurataan tiiviisti.

Get to know the partnership programme actors and find a partner The integration partnership programme is building an open national network of actors involved in the work related to integration and social inclusion. By registering your organisation...

12.10.2022 | Ihmiskauppa on vakava henkilöön kohdistuva rikos, jossa rikoksentekijä hyödyntää uhrin haavoittuvuutta, luottamusta tai riippuvaisuutta itsestään ja saattaa tämän esimerkiksi työperäisen tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Työ- ja elinkeinoministeriön kotoutumisen osaamiskeskus on julkaissut ohjekortin, jonka avulla esimerkiksi kotoutumistyötä tekevä voi tunnistaa työperäisen hyväksikäytön tai ihmiskaupan.

14.2.2024 | Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2023 antaa yleiskuvan kotoutumisen tilasta Suomessa. Julkaisu koostuu kahdesta osasta, joista ensimmäisessä kuvataan kotoutumisen tilan muutoksia suhteessa neljän vuoden takaiseen tilanteeseen indikaattoritiedoilla. Toinen osa koostuu tutkimusartikkeleista.

26.1.2024 | Monipuoliset vaikuttamisen mahdollisuudet tuovat merkityksellisyyttä ELY-keskusten maahanmuuttotyöhön 26.1.2024 13.11 Blogi Monilla ELY-keskuksissa maahanmuuttoyhdyshenkilöinä työskentelevillä on taustalla työhistoriaa TE-toimistosta; usein suoraa...

15.8.2024 | Ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoita oli kesäkuussa 46 709, mikä on 16 prosenttia kaikista työttömistä työnhakijoista. Ensimmäisten kotoutumissuunnitelmien määrä laski vuoden 2024 ensimmäisestä neljänneksestä. Lasku voi johtua kausivaihtelusta, koska ensimmäisiä kotoutumissuunnitelmia laaditaan tavallisesti vähiten vuoden toisella neljänneksellä.

20.12.2024 | Maahanmuuttaneiden työllisyyskehityksen trendi on myönteinen, mutta yleinen taloussuhdanne näkyy työllisyysasteen notkahduksena. Ulkomailla syntyneen ulkomaalaistaustaisen väestön koulutustaso on hyvä, ja maahan muuttanut aikuisväestö on keskimäärin nettomaksaja. Tiedot käyvät ilmi kotoutumisen osaamiskeskuksen Kotoutumisen vuosikatsauksesta 2024.

17.1.2025 | Valtion kotoutumisen edistämisohjelma vuosille 2024–2027 sisältää 32 hallitusohjelmaan perustuvaa toimenpidettä. Kotoutumispolitiikka perustuu suomen tai ruotsin kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen.

5.6.2025 | Hallituksen esityksen mukaan pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä tiukennettaisiin muun muassa niin, että vaadittavaa yhtäjaksoista oleskeluaikaa pidennetään. Hakijalta edellytettäisiin jatkossa myös suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä työhistoriaa. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 8.1.2026.

3.9.2025 | Vuoden 2026 talousarvioesityksen mukaan pääministeri Petteri Orpon hallitus pyrkii purkamaan kuntien lainsäädännöllisiä velvoitteita kotoutumista edistävissä tehtävissä. Talousarvioesityksessä esitetään myös muita kotoutumisen edistämisen toimia.

9.12.2024 | Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) maahanmuuttomuistion mukaan työikäisen väestön väheneminen estettäisiin pysyvällä 44 000 ihmisen vuotuisella nettomuutolla. Nyt näköpiirissä on kuitenkin 24 000 henkilön muuttovoitto. Maahanmuuton vaikutus talouskasvuun riippuu osaamistason noususta ja innovaatioista.

14.1.2026 | InfoFinlandin ulkoasu ja toiminta uudistuvat. Käyttäjille muutos näkyy sivujen ulkoasun muuttumisena.  Samalla InfoFinland.fi:n valtakunnallisten monikielisten viranomaissisältöjen ylläpito siirtyy Helsingin kaupungilta KEHA-keskukselle. 

2.3.2026 | KEHA-keskuksen Kotoutumispalveluiden valtakunnallisen vuosikatsauksen mukaan ulkomaalaisten työnhakijoiden ja työttömien määrä kasvoi vuosina 2023–2025, mutta vuoden 2025 aikana kasvu tasaantui. Vuonna 2025 ulkomaalaisista työttömistä työnhakijoista eniten oli Ukrainan kansalaisia. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat Viron ja Venäjän kansalaiset.

2.2.2026 | Maahanmuuttovirastoon tuli yhteensä180 521 hakemusta vuonna 2025, ja virasto teki yhteensä 177 890 päätöstä.  Perheenjäsenten hakemusmäärissä oli pientä kasvua, kun taas työntekijöiden, opiskelijoiden ja kansainvälisen suojelun hakemusmäärät vähenivät.  Tiedot käyvät ilmi Maahanmuuttoviraston julkaisemista vuositilastoista.

4.6.2026 | Jatkossa yleistukea olisi tarkoitus maksaa kotoutumistukena maahan muuttaneille työttömille työnhakijoille, jotka eivät täytä vaatimusta työskentelystä tai kolmen vuoden asumisesta Suomessa. Tavoitteena olisi edistää maahanmuuttaneiden työllistymistä ja kielitaitoa.

10.6.2026 | Kotoutumislain mukainen perustieto uudistuu. KEHA-keskus julkaisee kotoutumislain mukaisena perustietona InfoFinland-sovelluksen, joka sisältää tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä. Sovelluksesta ja sen lataamisesta tiedotetaan jokaiselle Suomeen muuttavalle maahanmuuton alkuvaiheessa.

18.6.2026 | Ohje ilman huoltajaa Suomessa olevien lasten edustajatoimintaan on päivitetty ja julkaistu kotoutuminen.fi:ssä. Päivitys koskee julkaisun suomenkielistä versiota. Ruotsinkielinen julkaistaan myöhemmin käännöksen valmistuttua.

Kotoutumista ja pakolaisten vastaanottoa edistäviä hankkeita rahoitetaan useasta rahastosta. Rahastoja ovat esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahasto, ELY-keskuksen rakennerahasto ja Turavapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto.

Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen muutetaan pääasiassa työn, opintojen tai perhesyiden takia. Alueella on työvoimapulaa ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmaa useilla aloilla.

Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla on monimuotoinen maahanmuuttajaväestö. Maahanmuuttoa selittävät alueen korkeakoulumahdollisuudet, suuret kansainväliset yritykset sekä pakolaisten vastaanotto.

Itä-Suomi koostuu kolmesta maakunnasta: Pohjois-Savosta, Etelä-Savosta sekä Pohjois-Karjalasta. Kuntien välillä on eroja vieraskielisen väestön osuudessa.

Vieraskielinen väestö keskittyy Suomessa vahvasti Uudellemaalle. Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa vieraskielisten määrät vaihtelevat alueiden eri kunnissa.

Maahanmuuttaneiden määrä Lapissa on kasvanut pitkällä aikavälillä. Maahanmuuttaneita on kaikissa Lapin kunnissa, mutta valtaosa heistä asuu Rovaniemen ja Kemi-Tornion seutukunnissa.

Pirkanmaa on kansainvälistyvä alue. Eniten ulkomaalaistaustaisia on Tampereella, sen kehyskunnissa sekä Sastamalassa ja Valkeakoskella. Myös Keski-Suomessa maahanmuutto on lisääntynyt ja keskittynyt alueen isoimpiin kaupunkeihin.

Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan muutetaan ulkomailta perhesyiden, työn, opiskelun ja humanitääristen syiden vuoksi. Maahanmuutto keskittyy isoihin kaupunkeihin.