Haku

3.9.2025 | Vuoden 2026 talousarvioesityksen mukaan pääministeri Petteri Orpon hallitus pyrkii purkamaan kuntien lainsäädännöllisiä velvoitteita kotoutumista edistävissä tehtävissä. Talousarvioesityksessä esitetään myös muita kotoutumisen edistämisen toimia.

Osa pakolaisista on lähtenyt asuinalueeltaan tai kotimaastaan toiseen maahan tai alueelle, johon he eivät voi jäädä asumaan. He tarvitsevat uudelleensijoitusta.

Pakolaisten vastaanotto perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, kuten YK:n vuoden 1951 Geneven pakolaissopimukseen. Myös Suomi on sitoutunut noudattamaan Geneven pakolaissopimusta.

Tulkkauksesta ja kääntämisestä on säädetty laissa Kotoutumislaki on uudistunut 1.1.2025. Valitettavasti tätä verkkosivua ei ole ehditty vielä päivittää uuden kotoutumislain (681/2023) mukaiseksi. Pahoittelemme asiasta aiheutuvaa haittaa. Sivuston ...

Kotoutumisen edistäminen on eri viranomaisten välistä yhteistyötä. Kotoutumislakiin on kirjattu velvoite osallistua monialaiseen yhteistyöhön. Yhteistyöhön osallistuvat kunta, työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto), poliisi, järjestöt, yhdistykset ja yhteisöt.

Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien ja kotoutuja-asiakkaiden kotoutumisen edistämisen suunnittelusta, kehittämisestä ja seurannasta. Kotoutumisen edistämisen suunnittelulla voidaan edistää kunnan elinvoimaisuutta, asukkaiden hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta, tasapainoista väestönkehitystä ja työvoiman saatavuutta.

Kunta voi hyödyntää tarkistuslistaa 1.1.2025 voimaan tulevan kotoutumislain (681/2023) mukaisen kunnan kotoutumisen edistämisen suunnittelun tukena.

Suomi on vastaanottanut kansainvälistä suojelua saavia, yleiskielellä pakolaisia, jo noin neljäkymmentä vuotta. Suomeen suuntautuneen muuton taustalla on humanitääristen syiden sijaan ollut kuitenkin useammin työ, opiskelu tai perhe.