Sök

Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan muutetaan ulkomailta perhesyiden, työn, opiskelun ja humanitääristen syiden vuoksi. Maahanmuutto keskittyy isoihin kaupunkeihin.

Pirkanmaa on kansainvälistyvä alue. Eniten ulkomaalaistaustaisia on Tampereella, sen kehyskunnissa sekä Sastamalassa ja Valkeakoskella. Myös Keski-Suomessa maahanmuutto on lisääntynyt ja keskittynyt alueen isoimpiin kaupunkeihin.

Maahanmuuttaneiden määrä Lapissa on kasvanut pitkällä aikavälillä. Maahanmuuttaneita on kaikissa Lapin kunnissa, mutta valtaosa heistä asuu Rovaniemen ja Kemi-Tornion seutukunnissa.

Vieraskielinen väestö keskittyy Suomessa vahvasti Uudellemaalle. Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa vieraskielisten määrät vaihtelevat alueiden eri kunnissa.

Itä-Suomi koostuu kolmesta maakunnasta: Pohjois-Savosta, Etelä-Savosta sekä Pohjois-Karjalasta. Kuntien välillä on eroja vieraskielisen väestön osuudessa.

Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla on monimuotoinen maahanmuuttajaväestö. Maahanmuuttoa selittävät alueen korkeakoulumahdollisuudet, suuret kansainväliset yritykset sekä pakolaisten vastaanotto.

Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen muutetaan pääasiassa työn, opintojen tai perhesyiden takia. Alueella on työvoimapulaa ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmaa useilla aloilla.

Kotoutumista ja pakolaisten vastaanottoa edistäviä hankkeita rahoitetaan useasta rahastosta. Rahastoja ovat esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahasto, ELY-keskuksen rakennerahasto ja Turavapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto.

10.6.2026 | Kotoutumislain mukainen perustieto uudistuu. KEHA-keskus julkaisee kotoutumislain mukaisena perustietona InfoFinland-sovelluksen, joka sisältää tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä. Sovelluksesta ja sen lataamisesta tiedotetaan jokaiselle Suomeen muuttavalle maahanmuuton alkuvaiheessa.

4.6.2026 | Jatkossa yleistukea olisi tarkoitus maksaa kotoutumistukena maahan muuttaneille työttömille työnhakijoille, jotka eivät täytä vaatimusta työskentelystä tai kolmen vuoden asumisesta Suomessa. Tavoitteena olisi edistää maahanmuuttaneiden työllistymistä ja kielitaitoa.

2.2.2026 | Maahanmuuttovirastoon tuli yhteensä180 521 hakemusta vuonna 2025, ja virasto teki yhteensä 177 890 päätöstä.  Perheenjäsenten hakemusmäärissä oli pientä kasvua, kun taas työntekijöiden, opiskelijoiden ja kansainvälisen suojelun hakemusmäärät vähenivät.  Tiedot käyvät ilmi Maahanmuuttoviraston julkaisemista vuositilastoista.

2.3.2026 | KEHA-keskuksen Kotoutumispalveluiden valtakunnallisen vuosikatsauksen mukaan ulkomaalaisten työnhakijoiden ja työttömien määrä kasvoi vuosina 2023–2025, mutta vuoden 2025 aikana kasvu tasaantui. Vuonna 2025 ulkomaalaisista työttömistä työnhakijoista eniten oli Ukrainan kansalaisia. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat Viron ja Venäjän kansalaiset.

14.1.2026 | InfoFinlandin ulkoasu ja toiminta uudistuvat. Käyttäjille muutos näkyy sivujen ulkoasun muuttumisena.  Samalla InfoFinland.fi:n valtakunnallisten monikielisten viranomaissisältöjen ylläpito siirtyy Helsingin kaupungilta KEHA-keskukselle. 

9.12.2024 | Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) maahanmuuttomuistion mukaan työikäisen väestön väheneminen estettäisiin pysyvällä 44 000 ihmisen vuotuisella nettomuutolla. Nyt näköpiirissä on kuitenkin 24 000 henkilön muuttovoitto. Maahanmuuton vaikutus talouskasvuun riippuu osaamistason noususta ja innovaatioista.

I projektet Finland – mitt hem ordnades under åren 2015–2020 hundratals utbildningar och andra evenemang kring integration och invandring. I produktkorten beskrivs koncept för evenemang som befunnits vara särskilt lyckade och som genomförts många gånger på olika håll i Finland.

3.9.2025 | Vuoden 2026 talousarvioesityksen mukaan pääministeri Petteri Orpon hallitus pyrkii purkamaan kuntien lainsäädännöllisiä velvoitteita kotoutumista edistävissä tehtävissä. Talousarvioesityksessä esitetään myös muita kotoutumisen edistämisen toimia.

5.6.2025 | Hallituksen esityksen mukaan pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä tiukennettaisiin muun muassa niin, että vaadittavaa yhtäjaksoista oleskeluaikaa pidennetään. Hakijalta edellytettäisiin jatkossa myös suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä työhistoriaa. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 8.1.2026.

17.1.2025 | Valtion kotoutumisen edistämisohjelma vuosille 2024–2027 sisältää 32 hallitusohjelmaan perustuvaa toimenpidettä. Kotoutumispolitiikka perustuu suomen tai ruotsin kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen.

20.12.2024 | Maahanmuuttaneiden työllisyyskehityksen trendi on myönteinen, mutta yleinen taloussuhdanne näkyy työllisyysasteen notkahduksena. Ulkomailla syntyneen ulkomaalaistaustaisen väestön koulutustaso on hyvä, ja maahan muuttanut aikuisväestö on keskimäärin nettomaksaja. Tiedot käyvät ilmi kotoutumisen osaamiskeskuksen Kotoutumisen vuosikatsauksesta 2024.

15.8.2024 | Ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoita oli kesäkuussa 46 709, mikä on 16 prosenttia kaikista työttömistä työnhakijoista. Ensimmäisten kotoutumissuunnitelmien määrä laski vuoden 2024 ensimmäisestä neljänneksestä. Lasku voi johtua kausivaihtelusta, koska ensimmäisiä kotoutumissuunnitelmia laaditaan tavallisesti vähiten vuoden toisella neljänneksellä.