Osa Suomeen saapuvista alaikäisistä turvapaikanhakijoista tulee Suomeen yksin, eli ilman huoltajaa. Huoltaja on vanhempi tai muu aikuinen, joka pitää lapsesta huolta.
Yksin turvapaikkaa hakevia lapsia kutsutaan alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneiksi.
Käräjäoikeus määrää alaikäiselle ilman huoltajaa saapuneelle edustajan. Edustaja valvoo, että lapsen etu toteutuu ja lapsi saa apua, jota hän tarvitsee.
Edustaja ei huolehdi lapsen hoivasta tai asumisesta. Vastaanottokeskus huolehtii näistä asioista. Kun lapsi saa oleskeluluvan, hoivasta ja asumisesta huolehtii hyvinvointialue.
Kun alaikäisellä ei ole huoltajaa maassa, hän tarvitsee usein enemmän tukea. Eri toimijoiden pitää tehdä yhteistyötä, jotta alaikäinen saa tarpeeksi tukea.
Alaikäisen kotoutumissuunnitelma ja jälkihuolto
Kun alaikäinen tulee Suomeen, hän hakee turvapaikkaa. Edustaja auttaa lasta, jos lapsi tarvitsee apua asioimisessa viranomaisten kanssa.
Maahanmuuttovirasto käsittelee lasten hakemukset mahdollisimman nopeasti.
Ennen kun lapsi saa oleskeluluvan, hän asuu ryhmäkodissa tai tukiasunnossa. Joskus lapsi asuu yksityismajoituksessa sukulaisten kanssa.
Kun lapsi saa oleskeluluvan, hyvinvointialue ja kunta ovat vastuussa lapsen tuesta. Hyvinvointialueen pitää huolehtia, että lapsi saa hoivaa ja tukea. Lapsi voi muuttaa perheryhmäkotiin, tuettuun asumiseen tai perheeseen.
Alaikäiset voivat asua perheryhmäkodissa siihen asti, kun he täyttävät 18 vuotta.
Osa nuorista voi tarvita tukea myös aikuisina. Tukea voi saada siihen asti, kun täyttää 25 vuotta.
Tukea voi saada esimerkiksi asumisessa, itsenäistymisessä ja työn tai koulupaikan löytämisessä.