Näillä sivuilla kerromme pakolaisten vastaanottoon eli Suomeen muuttoon liittyvistä asioista.
Pakolainen on henkilö, joka on paennut kotimaastaan tai voi kotimaassaan joutua vainon kohteeksi. Vaino tarkoittaa esimerkiksi sitä, että henkilö joutuu pelkäämään uskontonsa tai mielipiteidensä takia. Osa pakolaisista on alle 18-vuotiaita.
Pakolaiset hakevat tai saavat suojelua jostakin maasta.
Suomi vastaanottaa pakolaisia. Kun Suomi vastaanottaa pakolaisia, se auttaa ihmisiä, jotka joutuvat pakenemaan kotimaastaan.
Suomeen saapuu kiintiöpakolaisia ja turvapaikanhakijoita
Kiintiöpakolainen on henkilö, jonka kansainvälinen pakolaisjärjestö eli UNHCR määrittelee pakolaiseksi.
UNHCR esittää Maahanmuuttovirastolle kiintiöpakolaisia, jotka Suomi voisi vastaanottaa.
Maahanmuuttovirasto valitsee ne kiintiöpakolaiset, jotka muuttavat Suomeen.
Eduskunta päättää, kuinka monta kiintiöpakolaista Suomi vastaanottaa vuodessa.
Vuonna 2023 Suomi vastaanottaa 1 050 kiintiöpakolaista.
Turvapaikanhakijat saapuvat maahan itse ja ilmoittavat, että he hakevat Suomesta turvapaikkaa.
Maahanmuuttovirasto selvittää, voidaanko heille myöntää Suomesta turvapaikka tai oleskelulupa jollain muulla perusteella. Muu peruste voi olla esimerkiksi toissijainen suojelu tai yksilöllinen inhimillinen syy.
Toissijainen suojelu tarkoittaa, että oleskelulupa voidaan myöntää esimerkiksi siksi, että henkilöä uhkaa kotimaassa tai pysyvässä asuinmaassa ihmisarvoa loukkaava kohtelu, kuten kuolemanrangaistus tai kidutus.
Oleskelulupa voidaan myöntää yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella, jos kielteinen päätös olisi kohtuuton. Kieleinen päätösvoi olla kohtuuton esimerkiksi hakijan terveydentilan vuoksi.
Ukrainasta sotaa pakeneville henkilöille myönnetään Suomesta tilapäistä suojelua
Tilapäisen suojelun perusteella voi saada oleskeluluvan ainakin yhdeksi vuodeksi.
Tilapäinen suojelu perustuu Euroopan unionin jäsenmaiden yhteiseen päätökseen tarjota Ukrainaista sotaa pakeneville turvaa.