Search

Osa pakolaisista on lähtenyt asuinalueeltaan tai kotimaastaan toiseen maahan tai alueelle, johon he eivät voi jäädä asumaan. He tarvitsevat uudelleensijoitusta.

Suomen pakolaiskiintiöstä on viime vuosina varattu noin 120 paikkaa kiireellistä uudelleensijoitusta tarvitseville henkilöille eli niin kutsutuille hätätapauksille. He ovat kiintiöpakolaisia, joiden uudelleensijoittamisen tarpeen UNHCR on luokitellut kiireelliseksi suojelun tarpeen tai terveydellisten syiden vuoksi.

Sen jälkeen, kun Maahanmuuttovirasto on saanut tiedon kuntapaikasta ja vahvistuksen asunnosta, se tekee matkajärjestelypyynnön Kansainväliselle siirtolaisuusjärjestölle (IOM). Matkajärjestelypyyntö sisältää pakolaisten henkilötiedot, matkustamiseen vaikuttavat sairaudet ja vammat, sijoituspaikkakunnan, saapumislentokentän sekä ensimmäisen mahdollisen Suomeen saapumisajankohdan.

Kuntapaikoista sopiminen edistää hallittua ja sujuvaa kuntiin siirtymistä ja kotoutumisen nopeaa käynnistymistä. Kunnat voivat sopia ELY-keskuksen kanssa kuntapaikoista tekemällä ELY-keskuksen kanssa sopimuksen kuntaan osoittamisesta ja pakolaisten kotoutumisen edistämisestä. Alueellinen kuntapaikkojen koordinointi kuuluu ELY-keskuksille.

Eduskunta päättää vuosittain valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä Suomen pakolaiskiintiöstä. Tämän jälkeen sisäministeriö valmistelee yhteistyössä ulkoministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa esityksen pakolaiskiintiön alueellisesta kohdentamisesta. Päätöksen pohjana on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n vuosittainen arvio pakolaisten uudelleensijoittamistarpeista maailmassa ja UNHCR:n Suomelle tekemä esitys kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta.

Koska hätätapauksena Suomelle esitetyt kiintiöpakolaiset tarvitsevat nopeasti suojelua ja uudelleensijoittamista, Suomen viranomaiset valitsevat heidät muista kiintiöpakolaisista poiketen UNHCR:n toimittamien asiakirjojen perusteella ilman henkilökohtaisia haastatteluja.

Kun pakolaisella on oleskelulupa ja kotikunta Suomessa, hän saa käyttää kaikkia kunnan palveluita.

Pakolaisten vastaanotto perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, kuten YK:n vuoden 1951 Geneven pakolaissopimukseen. Myös Suomi on sitoutunut noudattamaan Geneven pakolaissopimusta.

Suomi on vastaanottanut kansainvälistä suojelua saavia, yleiskielellä pakolaisia, jo noin neljäkymmentä vuotta. Suomeen suuntautuneen muuton taustalla on humanitääristen syiden sijaan ollut kuitenkin useammin työ, opiskelu tai perhe.

Kunnille voidaan korvata kustannuksia seuraavien ulkomaalaislaissa määriteltyjen perusteiden mukaan. Kustannuksia korvataan oleskeluluvan saaneiden henkilöiden kotoutumispalveluiden järjestämisestä.

Tietoa kotoutumisen edistämisestä lukuina.

Pakolaiset tarvitsevat suojelua Tämä on kotoutuminen.fi:n selkokielinen sivu. Kotoutumislaki on uudistunut 1.1.2025. Valitettavasti tätä verkkosivua ei ole ehditty vielä päivittää uuden kotoutumislain (681/2023) mukaiseksi. Pahoittelemme asiasta a...

Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM ja Maahanmuuttovirasto järjestävät Suomeen valituille kiintiöpakolaisille kulttuuriorientaatiokoulutusta. Koulutuksen tarkoituksena on antaa Suomeen tuleville kiintiöpakolaisille mahdollisimman realistinen kuva Suomeen muuttamisesta, elämänmuutoksesta ja tulevasta elämästä Suomessa.

Kunnat ja hyvinvointialueet voivat hakea kiintiöpakolaisten vastaanoton erityisavustusta Työ- ja elinkeinoministeriön Pakolaisten kuntiin ohjaamisen ja kotoutumisen tuen toimintaohjelmasta myönnetään erityisavustusta kunnille, hyvinvointialueille ...

Laskennallisen korvauksen lisäosa vuonna 2023 kuntaan tai hyvinvointialueeseen kuuluvaan kuntaan saapuneista pakolaisista on haettavissa 1.2.–30.4.2024 Työ- ja elinkeinoministeriön Pakolaisten kuntiin ohjaamisen ja kotoutumisen tuen toimintaohjelm...

Kun pakolaiset ovat saapuneet kuntaan, heidän terveydentilansa selvitetään hyvinvointialueen alkuvaiheen terveystarkastuksessa. Kiintiöpakolaisille ja vastaanottokeskuksista tulleille tehdään joko kunnassa tai TE-toimistossa alkukartoitus. Alaikäiselle alkukartoituksen tekee tarvittaessa kunta. Kunta tai TE-toimisto voi laatia alkukartoituksen yhdessä hyvinvointialueen kanssa, jos henkilön palveluntarve edellyttää palveluiden yhteensovittamista.

Kunta voi hyödyntää tarkistuslistaa 1.1.2025 voimaan tulevan kotoutumislain (681/2023) mukaisen kunnan kotoutumisen edistämisen suunnittelun tukena.

6.2.2026 | Suomi vastaanottaa vuosittain 500 kiintiöpakolaista. Hallitus on tehnyt 5.2. valtioneuvoston täysistunnossa päätöksen tämän vuoden kiintiön kohdentamisesta, eli siitä mistä pakolaisryhmistä kiintiö koostuu ja kuinka paljon paikkoja kullekin ryhmälle varataan.

Työ- ja elinkeinoministeriö on yhdessä Sanastokeskuksen kanssa päivittänyt Kotoutumisen sanaston käsitteitä 1.1.2025 voimaan tulevan kotoutumislain mukaisiksi. Tälle sivulle on koottu sanaston kotoutumislakiin liittyvät käsitteet määritelmineen ja huomautuksineen.

3.9.2025 | Vuoden 2026 talousarvioesityksen mukaan pääministeri Petteri Orpon hallitus pyrkii purkamaan kuntien lainsäädännöllisiä velvoitteita kotoutumista edistävissä tehtävissä. Talousarvioesityksessä esitetään myös muita kotoutumisen edistämisen toimia.