Kansainvälistä suojelua saavat henkilöt voivat tulla kuntaan ELY-keskuksen ja kunnan kanssa sovitusti kiintiöpakolaisina tai turvapaikkamenettelyn kautta vastanottokeskuksista. Oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija voi muuttaa vastaanottokeskuksesta kuntaan omatoimisesti tai vastaanottokeskuksen tuella.
Turvapaikkamenettelyn kautta vastaanottokeskuksista kuntiin saapuvilla henkilöillä on jo jonkin verran kokemusta Suomessa elämisestä, mutta he tarvitsevat usein ohjausta ja neuvontaa. Heitä ohjataan eteenpäin palvelujärjestelmässä vaihe vaiheelta ja tarpeen mukaan.
Kiintiöpakolaiset tulevat kuntaan aina sovitusti. Kunnan tulee, tarvittaessa yhdessä hyvinvointialueen kanssa, järjestää asunto kiintiöpakolaisille ja kuntapaikoille saapuville turvapaikkamenettelyn kautta tai tilapäisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneille. Kiintiöpakolaisryhmän saapuminen paikkakunnalle saattaa kestää kuukausia, mikä useimmiten johtuu lähtömaasta poistumiseen liittyvistä muodollisuuksista ja matkajärjestelyistä. Vastaanoton järjestelyt kannattaa tämän vuoksi pitää mahdollisimman joustavina.
Alkuvaiheen palveluita ovat terveystarkastus, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelman laatiminen
Kun pakolaiset ovat saapuneet kuntaan, heidän terveydentilansa selvitetään hyvinvointialueen alkuvaiheen terveystarkastuksessa. Kiintiöpakolaisille ja vastaanottokeskuksista tulleille tehdään joko kunnassa tai TE-toimistossa alkukartoitus. Alaikäiselle alkukartoituksen tekee tarvittaessa kunta. Kunta tai TE-toimisto voi laatia alkukartoituksen yhdessä hyvinvointialueen kanssa, jos henkilön palveluntarve edellyttää palveluiden yhteensovittamista.
Koska useimmilla kansainvälistä suojelua saavilla henkilöillä ei ole suomen tai ruotsin kielen taitoa ja heidän polkunsa esimerkiksi työelämään voi olla pidempi, heille laaditaan alkukartoituksen jälkeen henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma. Kotoutumissuunnitelma voidaan laatia myös perheelle. Hyvinvointialue voi osallistua myös kotoutumissuunnitelman laatimiseen kunnan tai TE-toimiston pyynnöstä.
Kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden asiointi kunnan ja hyvinvointialueen viranomaisten kanssa edellyttää yleensä alkuvaiheessa tulkkia. Jos uudet kuntalaiset ovat kiintiöpakolaisia, heidän käyttämänsä kieli on useimmiten etukäteen tiedossa ja tulkkaukseen voidaan varautua. Vastaanottokeskuksista omatoimisesti muuttavien kohdalla aikaa voi kulua sen selvittämiseen, millä kielellä kommunikointi on parasta hoitaa ja milloin tulkkeja on saatavilla.
Valtio korvaa pakolaisten vastaanoton korvauksia kunnille ja hyvinvointialueille
Valtio korvaa pakolaisten vastaanottoon liittyvien tulkkaus- ja käännöspalveluiden kustannuksia sekä esimerkiksi kustannuksia alkukartoitusten järjestämisestä ja korvausten henkilöpiiriin kuuluvien toimeentulotuesta.
Uusista tulijoista pysyviksi kuntalaisiksi
Uuden kuntalaisen kotoutuminen edellyttää laadukkaiden palveluiden lisäksi avointa ja vastaanottavaa ilmapiiriä. Siksi kunnassa ja alueella on tärkeää tukea kuntalaisten kohtaamisia ja edistää yhdenvertaisuutta, hyviä väestösuhteita ja avointa asenneilmapiiriä.
Kansainvälistä suojelua saavien pysyvää asettumista kuntaan tukevat
- laadukkaat kotoutumis- ja peruspalvelut,
- mahdollisuus opiskeluun tai työelämään siirtymiseen ja
- aito kokemus kunnan yhteisöihin kuulumisesta.
Kuntien kannattaa ottaa käyttöön muissa kunnissa hyviksi todettuja, pysyvää kuntaan asettumista ja sujuvia palvelupolkuja tukevia toimintamalleja. Useat kunnat tekevätkin yhteistyötä pakolaisten vastaanoton järjestämisessä ja jakavat vastaanoton hyviä käytäntöjä.
Lisätietoa:
Valtion korvaukset kunnille
Kotoutumista edistävät palvelut
