Haku

Osa pakolaisista on lähtenyt asuinalueeltaan tai kotimaastaan toiseen maahan tai alueelle, johon he eivät voi jäädä asumaan. He tarvitsevat uudelleensijoitusta.

Eduskunta päättää vuosittain valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä Suomen pakolaiskiintiöstä. Tämän jälkeen sisäministeriö valmistelee yhteistyössä ulkoministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa esityksen pakolaiskiintiön alueellisesta kohdentamisesta. Päätöksen pohjana on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n vuosittainen arvio pakolaisten uudelleensijoittamistarpeista maailmassa ja UNHCR:n Suomelle tekemä esitys kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta.

Kunnat ja hyvinvointialueet voivat hakea kiintiöpakolaisten vastaanoton erityisavustusta Työ- ja elinkeinoministeriön Pakolaisten kuntiin ohjaamisen ja kotoutumisen tuen toimintaohjelmasta myönnetään erityisavustusta kunnille, hyvinvointialueille ...

Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM ja Maahanmuuttovirasto järjestävät Suomeen valituille kiintiöpakolaisille kulttuuriorientaatiokoulutusta. Koulutuksen tarkoituksena on antaa Suomeen tuleville kiintiöpakolaisille mahdollisimman realistinen kuva Suomeen muuttamisesta, elämänmuutoksesta ja tulevasta elämästä Suomessa.

Sen jälkeen, kun Maahanmuuttovirasto on saanut tiedon kuntapaikasta ja vahvistuksen asunnosta, se tekee matkajärjestelypyynnön Kansainväliselle siirtolaisuusjärjestölle (IOM). Matkajärjestelypyyntö sisältää pakolaisten henkilötiedot, matkustamiseen vaikuttavat sairaudet ja vammat, sijoituspaikkakunnan, saapumislentokentän sekä ensimmäisen mahdollisen Suomeen saapumisajankohdan.

Kun kiintiöpakolaiselle aletaan etsiä vastaanottavaa kuntaa, Maahanmuuttovirasto toimittaa ELY-keskukselle nimettömät tiedot pakolaisista. Olennaisia tietoja ovat esimerkiksi perheeseen kuuluvien lasten ja vanhempien iät, lähtömaassa saatu koulutus, työkokemus, terveydentila sekä pakolaisen mahdollisesti esittämät toiveet.

Kunnat ja hyvinvointialueet voivat hakea kiireellisen uudelleensijoittamisen lisätukea 30.6.2025 asti Työ- ja elinkeinoministeriön Pakolaisten kuntiin ohjaamisen ja kotoutumisen tuen toimintaohjelmasta myönnetään kunnille ja hyvinvointialueille va...

Kiintiöpakolaisia vastaanottavia kuntia tuetaan työntekijän palkkauksessa Valtionavustuksen hakuaika on päättynyt 30.4.2023. Tälle sivulle on koottu tietoa valtionavustuksen saajille. Kunnat vastaavat pakolaisten vastaanotosta ja kotoutumisen edis...

Koska hätätapauksena Suomelle esitetyt kiintiöpakolaiset tarvitsevat nopeasti suojelua ja uudelleensijoittamista, Suomen viranomaiset valitsevat heidät muista kiintiöpakolaisista poiketen UNHCR:n toimittamien asiakirjojen perusteella ilman henkilökohtaisia haastatteluja.

Pakolaiset tarvitsevat suojelua Tämä on kotoutuminen.fi:n selkokielinen sivu. Kotoutumislaki on uudistunut 1.1.2025. Valitettavasti tätä verkkosivua ei ole ehditty vielä päivittää uuden kotoutumislain (681/2023) mukaiseksi. Pahoittelemme asiasta a...

Kuntapaikoista sopiminen edistää hallittua ja sujuvaa kuntiin siirtymistä ja kotoutumisen nopeaa käynnistymistä. Kunnat voivat sopia ELY-keskuksen kanssa kuntapaikoista tekemällä ELY-keskuksen kanssa sopimuksen kuntaan osoittamisesta ja pakolaisten kotoutumisen edistämisestä. Alueellinen kuntapaikkojen koordinointi kuuluu ELY-keskuksille.

Kun pakolaiset ovat saapuneet kuntaan, heidän terveydentilansa selvitetään hyvinvointialueen alkuvaiheen terveystarkastuksessa. Kiintiöpakolaisille ja vastaanottokeskuksista tulleille tehdään joko kunnassa tai TE-toimistossa alkukartoitus. Alaikäiselle alkukartoituksen tekee tarvittaessa kunta. Kunta tai TE-toimisto voi laatia alkukartoituksen yhdessä hyvinvointialueen kanssa, jos henkilön palveluntarve edellyttää palveluiden yhteensovittamista.

Suomen pakolaiskiintiöstä on viime vuosina varattu noin 120 paikkaa kiireellistä uudelleensijoitusta tarvitseville henkilöille eli niin kutsutuille hätätapauksille. He ovat kiintiöpakolaisia, joiden uudelleensijoittamisen tarpeen UNHCR on luokitellut kiireelliseksi suojelun tarpeen tai terveydellisten syiden vuoksi.

Suomi on vastaanottanut kansainvälistä suojelua saavia, yleiskielellä pakolaisia, jo noin neljäkymmentä vuotta. Suomeen suuntautuneen muuton taustalla on humanitääristen syiden sijaan ollut kuitenkin useammin työ, opiskelu tai perhe.

Hätätapausten kuntiin osoittaminen tapahtuu samoin kuin muiden kiintiöpakolaisten kuntiin osoittaminen. Kaikki kiintiöpakolaisia vastaanottavat kunnat eivät kuitenkaan vastaanota hätätapauksia.

Pakolaisten vastaanotto perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, kuten YK:n vuoden 1951 Geneven pakolaissopimukseen. Myös Suomi on sitoutunut noudattamaan Geneven pakolaissopimusta.

Kun pakolaisella on oleskelulupa ja kotikunta Suomessa, hän saa käyttää kaikkia kunnan palveluita.

Tietoa kotoutumisen edistämisestä lukuina.

Työ- ja elinkeinoministeriö on yhdessä Sanastokeskuksen kanssa päivittänyt Kotoutumisen sanaston käsitteitä 1.1.2025 voimaan tulevan kotoutumislain mukaisiksi. Tälle sivulle on koottu sanaston kotoutumislakiin liittyvät käsitteet määritelmineen ja huomautuksineen.

Kun ilman huoltajaa tulleelta lapselta ja nuorelta puuttuu oma perhe, suku tai muu verkosto, hän tarvitsee uudessa asuinmaassaan monenlaista tukea. Myös perheryhmäkodissa asuvan lapsen tai nuoren palveluiden saaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä perheryhmäkodin, kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden, opetuksen ja tarvittaessa myös lastensuojeluviranomaisten kesken.