Humanitaarisen maahanmuuttopolitiikan tarkoituksena on tarjota suojaa niille, jotka ovat joutuneet jättämään kotimaansa vainon tai väkivaltaisen konfliktin vuoksi. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan maailmassa noin 100 miljoona ihmisistä on joutunut pakenemaan kodeistaan, ja määrä on noussut vuosittain. Heistä maiden sisäisiä pakolaisia vuonna 2021 oli 53,2 miljoonaa. Eurooppaan ja Suomeen pakolaisista saapuu vain murto-osa, sillä pakolaiset sijoittuvat useimmiten kriisimaiden naapurimaihin. Tulevaisuudessa myös ilmastonmuutoksen aiheuttamien ilmiöiden, kuten aavikoitumisen ja vesipulan, arvioidaan lisäävän pakolaisuutta.
Suomi on vastaanottanut kansainvälistä suojelua saavia, yleiskielellä pakolaisia, jo viisikymmentä vuotta. Suomeen suuntautuneen muuton taustalla on humanitääristen syiden sijaan ollut kuitenkin useammin työ, opiskelu tai perhe.
Pitkittyneiden kansainvälisten konfliktien ja sotien vuoksi turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi Suomessa ja muualla Euroopassa vuonna 2015, jolloin Suomeen saapui yhteensä 32 476 turvapaikanhakijaa. Turvapaikanhakijamäärät ovat tämän jälkeen laskeneet, mutta nousseet hiukan vuonna 2022. Vuonna 2022 Suomessa jätettiin 5 827 uutta turvapaikkahakemusta ja 886 uusintahakemusta.
Suomi vastaanottaa myös kiintiöpakolaisia. Vuonna 2024 Suomen pakolaiskiintiö on 500 henkilöä.
Suomen saapui vuonna 2022 kiintiöpakolaisia ja turvapaikanhakijoita muun muassa Afganistanista, Irakista, Somaliasta, Kongosta, Venäjältä ja Turkista.
Vastaanotto perustuu kansainvälisiin ihmisoikeuksiin ja sopimuksiin
Suurin osa maailman valtioista Suomi mukaan lukien on sitoutunut noudattamaan YK:n vuoden 1951 Geneven pakolaissopimusta. Sopimukseen sisältyy palautuskielto maahan, jossa henkilöä uhkaa vaino. Suomen pakolaispolitiikkaan vaikuttavat myös muut kansainväliset sopimukset sekä EU-lainsäädäntö. Myös monissa Suomen laeissa säädetään pakolaisista.
Sitoutumalla pakolaisten vastaanottoon Suomi ja vastaanottavat kunnat tukevat osaltaan ihmisoikeuksien toteutumista sekä moninaista ja avointa yhteiskuntaa.
Eduskunta päättää Suomessa pakolaiskiintiön koosta
Suomessa eduskunta tekee päätöksen Suomen pakolaiskiintiön koosta vuosittain valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö, Maahanmuuttovirasto ja suojelupoliisi valmistelevat YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n ehdotuksen pohjalta esityksen valtioneuvostolle pakolaiskiintiössä valittavien henkilöiden kansalaisuuksista ja lähtömaista. Hallitus päättää kiintiön alueellisesta kohdentamisesta.
Suomen pakolaiskiintiössä vastaanotetaan myös kiireellistä uudelleensijoittamista tarvitsevia henkilöitä eli niin kutsuttuja hätätapauksia. Maahanmuuttovirasto vastaa kiintiöpakolaisten valinnasta.
Kunnat ovat avainasemassa pakolaisten vastaanotossa
Kiintiöpakolaiset saapuvat suoraan kuntiin, joista heille on myönnetty kuntapaikka. Turvapaikkamenettelyn kautta saapuneet siirtyvät kuntiin vastaanottokeskuksista, kun heille on myönnetty oleskelulupa. Kunnat ovat avainasemassa pakolaisten vastaanotossa ja kotoutumisessa, jota tuetaan myös hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluilla. Kuntapaikoista sopiminen mahdollistaa pakolaisten sujuvan kuntiin ohjaamisen. Muun muassa kunnan ja hyvinvointialueen palvelutarjonta sekä asenneympäristö vaikuttavat kotoutumisen mahdollisuuksiin.
Pakolaisten vastaanotto edellyttää kunnalta kotoutumispalvelujen järjestämistä sekä muiden palvelujen varmistamista pakolaisina saapuneille kuntalaisille. Kunnan tulee tehdä tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa vastaanottoprosessin ja palveluiden varmistamiseksi.
Laadukkaat palvelut ja sujuva vastaanotto edellyttävät myös taloudellisia resursseja ja osaamista pakolaisuudesta ja pakolaisten kotoutumisen edistämisestä kunnassa ja hyvinvointialueella. Pakolaisten vastaanoton suunnittelu ja seuranta osana esimerkiksi kunnan kotouttamisohjelmaa monialaisessa yhteistyössä edistää pakolaistaustaisten kuntalaisten kotoutumisen tukemista. ELY-keskukset tukevat kuntia vastaanoton suunnittelussa ja kehittämisessä.
Valtio korvaa kunnille ja hyvinvointialueille pakolaisten vastaanoton kustannuksia.
Lisätietoa:
Vastaanoton suunnittelu
Kuntapaikat ja kuntiin osoittaminen
Pakolaiset
Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö UNHCR
Turvapaikanhakijat ja pakolaiset sisäministeriön verkkopalvelussa
Pakolaisen oikeusasemaa koskeva yleissopimus 1951
