Kunnille ja hyvinvointialueille voidaan korvata kustannuksia kotoutumislain 2 §:n 2 ja 3 momentin mukaiseen henkilöpiiriin kuuluvasta henkilöstä.
Kotoutumislain mukaisia korvauksia maksetaan:
- Kiintiöpakolaiset (UlkL 90 §)
- Turvapaikan saaneet (UlkL 87 §)
- Toissijaista suojelua saavat (UlkL 88 §)
- Poissulkemislausekkeen perusteella oleskeluluvan saaneet (UlkL 89 §)
- Henkilöt, jotka valtioneuvosto on päättänyt ottaa Suomeen erityisen humanitaarisen perusteen tai kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi (UlkL 93 §)
- Yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella oleskeluluvan saaneet (UlkL 52 §)
- Ihmiskaupan uhrit (UlkL 52 a §)
- Maasta poistamisen estämisen perusteella oleskeluluvan saaneet (UlkL 51 §)
- Edellä mainittujen henkilöiden perheenjäsenet
- Edellä mainitut jatkoluvan saaneet henkilöt (UlkL 54 §)
- Tilapäistä suojelua saavat henkilöt, joille on rekisteröity kotikunta (UlkL 110 §)
Lisäksi kunnille ja hyvinvointialueille korvataan tiettyjä kustannuksia entisen Neuvostoliiton alueelta tulleiden ja Suomen sodissa vapaaehtoisina palvelleiden henkilöiden kustannuksista.
Suomen kansalaisuuden saaneiden kustannuksia ei korvata. Poikkeuksena ovat ihmiskaupan uhrit, joiden palveluista ja tukitoimista aiheutuneet kustannukset voidaan korvata, vaikka ihmiskaupan uhri olisi Suomen kansalainen.
Kiintiöpakolaiset
Suomeen voidaan ottaa pakolaiskiintiössä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n pakolaisiksi määrittämiä henkilöitä ja muita kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia uudelleensijoitusta varten.
Pakolaiskiintiöllä tarkoitetaan uudelleensijoitettavien kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien ulkomaalaisten henkilöiden vastaanottoa valtion kunkin vuoden talousarviossa vahvistettujen perusteiden mukaisesti (ulkomaalaislaki 90 §).
Turvapaikan saaneet
Maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle henkilölle myönnetään turvapaikka, jos hän oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella ja hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa kyseisessä maassa vainotuksi alkuperänsä, uskontonsa, kansallisuutensa, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisensa tai poliittisen mielipiteensä johdosta eikä pelkonsa vuoksi halua turvautua kyseisen maan tarjoamaan suojeluun (ulkomaalaislaki 87 §).
Toissijaista suojelua saavat
Suomessa oleskelevalle ulkomaalaiselle henkilölle myönnetään oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella, jos ulkomaalaislain87 §:n mukaiset edellytykset turvapaikan myöntämiselle eivät täyty, mutta henkilö joutuisi kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan alttiiksi vakavalle vaaralle eikä hän ei pysty tai halua turvautua kyseisen maan tarjoamaan suojeluun (ulkomaalaislaki 88 §).
Humanitaarista suojelua saavat
Oleskelulupaa ei myönnetä enää humanitaarisen suojelun perusteella 16.5.2016 alkaen. Tätä ennen humanitaarisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneista henkilöistä maksetaan edelleen korvauksia.
Tilapäistä suojelua saavat henkilöt, joille on rekisteröity kotikunta
Ukrainan sodan seurauksena Ukrainasta on paennut miljoonia ihmisiä. Euroopan unioni on aktivoinut tilapäisen suojelun direktiivin 4.3.2022. Tilapäisen suojelun perusteella myönnettävän oleskeluluvan tarkoituksena on tarjota apua sotaa pakeneville ihmisille. Tilapäistä suojelua saavat ovat vastaanottolainsäädännön piirissä ja he voivat asua vastaanottokeskuksessa tai yksityismajoituksessa.
Tilapäistä suojelua saava voi saada kotikunnan, jos hän täyttää kotikuntalain mukaiset edellytykset. Pääosalla tilapäistä suojelua saavista edellytykset kotikunnan saamiselle täyttyvät myös, kun heille myönnettyjen tilapäisten oleskelulupien voimassaoloaikaa on jatkettu ja he ovat asuneet Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Kotikunnan saaneet tilapäistä suojelua saavat henkilöt siirtyvät pois vastaanottokeskusten asiakkuudesta kuntien ja hyvinvointialueiden palveluihin, eikä heihin enää sovelleta vastaanottolainsäädäntöä. Kotikunnan saaneet tilapäistä suojelua saavat henkilöt ovat kotoutumislain mukaisten kustannusten korvausten piirissä ja heitä voidaan ohjata kotoutumislain mukaisesti kuntapaikoille.
Yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella oleskeluluvan saaneet
Suomessa olevalle ulkomaalaiselle henkilölle myönnetään jatkuva oleskelulupa, jos oleskeluluvan epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta hänen terveydentilansa, Suomeen syntyneiden siteiden tai muun yksilöllisen inhimillisen syyn vuoksi. Tähän vaikuttavat erityisesti olosuhteet, joihin henkilö joutuisi kotimaassaan, tai henkilön haavoittuva asema (ulkomaalaislaki 52 §).
Ihmiskaupan uhrit
Suomessa olevalle ihmiskaupan uhrille myönnetään tilapäinen oleskelulupa, jos
- ihmiskaupan uhrin oleskelu Suomessa on perusteltua ihmiskaupan esitutkinnan tai tuomioistuinkäsittelyn vuoksi
- ihmiskaupan uhri on valmis tekemään yhteistyötä viranomaisten kanssa ihmiskaupasta epäiltyjen kiinni saamiseksi
- ihmiskaupan uhrilla ei ole enää siteitä ihmiskaupasta epäiltyihin (ulkomaalaislaki 52 a §)
Jos ihmiskaupan uhri on erityisen haavoittuvassa asemassa, oleskelulupa voidaan myöntää jatkuvana.
Oleskeluluvan maasta poistamisen estymisen perusteella saaneet
Suomessa olevalle ulkomaalaiselle henkilölle myönnetään tilapäinen oleskelulupa, jos häntä ei tilapäisestä terveydellisestä syystä voida palauttaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa tai hänen maasta poistamisensa ei ole mahdollista (ulkomaalaislaki 51 §).
Oleskeluluvan poissulkemislausekkeen perusteella saaneet
Suomessa olevalle ulkomaalaiselle henkilölle ei myönnetä turvapaikkaa tai oleskelulupaa toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella sen vuoksi, että hän on syyllistynyt tai hänen epäillään syyllistyneen ulkomaalaislain 87 §:n 2 momentissa, 88 §:n 2 momentissa tai 88 a §:n 2 momentissa mainittuun rikokseen. Jos henkilöä ei voida poistaa maasta, koska häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu, hänelle myönnetään tilapäinen oleskelulupa enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan (ulkomaalaislaki 89 §).
Muu humanitaarinen maahanmuutto
Valtioneuvosto voi päättää ulkomaalaisten henkilöiden ottamisesta Suomeen erityisellä humanitaarisella perusteella tai kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi (ulkomaalaislaki 93 §).
Perheenjäsenet
Kunnalle ja hyvinvointialueelle korvataan kustannuksia edellä esitettyjen, kotoutumislain 2 §:n 2 momentin mukaisten henkilöiden perheenjäsenten ja muiden omaisten vastaanotosta ja kotoutumispalveluiden järjestämisestä, jos perheenjäsenellä tai muulla omaisella on ollut perheside kotoutumislain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun henkilöön ennen tämän Suomeen tuloa.
Jatkoluvan myöntäminen
Uusi määräaikainen oleskelulupa myönnetään, jos edellisen määräaikaisen oleskeluluvan myöntämisedellytykset ovat edelleen olemassa (ulkomaalaislaki 54 §).
Entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevat henkilöt
Kunnille tai hyvinvointialueille myönnetään valtion korvauksia myös entisen Neuvostoliiton alueelta lähtöisin olevista henkilöistä, jotka ovat saaneet oleskeluluvan Inkerin siirtoväkeen kuulumisen tai Suomen armeijassa vuosien 1939–1945 aikana palvelemisen perusteella.
Kunnalle tai hyvinvointialueelle korvataan entisen Neuvostoliiton alueelta lähtöisin olevien
- toimeentulotuesta aiheutuneet kustannukset enintään kuuden kuukauden ajalta,
- vamman tai sairauden aiheuttamat huomattavat kustannukset enintään viiden vuoden ajalta ja
- toimeentulon järjestämisestä aiheutuneet kustannukset sen vuoksi, että henkilö ei maahanmuuttaneena voi saada eläkettä tai muuta sosiaaliturvaetuutta, enintään viiden vuoden ajalta.