Pakolaiset
Pakolaiset
Suomi vastaanottaa kiintiöpakolaisia ja turvapaikanhakijoita osana kansainvälistä pakolaisten suojelua. Kiintiöpakolaiset saapuvat Suomeen suoraan kuntiin, kun taas turvapaikanhakijat odottavat hakemuksensa käsittelyä vastaanottopalvelujen piirissä.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan toukokuussa 2024 yhteensä yli 120 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan vainoa ja konflikteja. Maailman pakolaisista merkittävä osa, noin 63 miljoonaa, on UNHCR:n mukaan maiden sisäisiä pakolaisia. Konfliktimaiden naapurimaat vastaanottavat suuren osan maailman pakolaisista. Eurooppaan ja Suomeen saapuu pakolaisista vain murto-osa.
Pakolaisten vastaanotto perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, kuten YK:n vuoden 1951 Geneven pakolaissopimukseen. Myös Suomi on sitoutunut noudattamaan Geneven pakolaissopimusta. Suomi tekee yhteistyötä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kanssa ja vastaanottaa kiintiöpakolaisia. Suomi vastaanottaa osana pakolaiskiintiötä erittäin haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä.
Eduskunta päättää pakolaiskiintiön koosta talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Kiintiön kohdentaminen eri kansalaisuuksiin ja lähtömaihin tehdään hallituksen päätöksellä UNHCR:n ehdotuksen pohjalta. Suomen vuoden 2025 pakolaiskiintiö on 500 henkilöä.
Kiintiöpakolaiset saapuvat suoraan vastaanottaviin kuntiin Suomessa.
Suomeen saapuu myös turvapaikanhakijoita
Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Turvapaikanhakijalla ei ole vielä oleskelulupaa Suomessa. Turvapaikanhakijat asuvat turvapaikkamenettelyn ajan vastaanottokeskuksessa tai yksityismajoituksessa. Alaikäisenä yksin tulleet turvapaikanhakijat sijoitetaan ryhmäkoteihin heidän hakemuksensa käsittelyn ajaksi. Alaikäisenä ilman huoltajaa tullut turvapaikanhakija voi asua myös yksityismajoituksessa tai läheisen kanssa.
Turvapaikanhakija saa pakolaisaseman, jos hänelle myönnetään turvapaikka tai toissijaista suojelua. Turvapaikanhakija voi saada oleskeluluvan Suomesta myös muulla perusteella. Kun turvapaikanhakija on saanut oleskeluluvan, hän voi siirtyä kuntaan joko kuntapaikalle, vastaanottokeskuksen avustamana tai itsenäisesti.
Vuonna 2023 Suomessa jätettiin 5 372 turvapaikkahakemusta, joista 813 oli uusintahakemuksia ja 4559 uusia hakemuksia.
Lisätietoa:
Kotoutuminen ja pakolaisten vastaanotto
Kiintiöpakolaiset
Kiintiöpakolaiset ovat UNHCR:n pakolaisiksi määrittelemiä henkilöitä, jotka Suomi vastaanottaa uudelleensijoittamisen kautta. Eduskunta päättää vuosittain Suomen pakolaiskiintiön koosta.
Kiireellistä uudelleensijoitusta tarvitsevat
Hätätapaukset ovat kiintiöpakolaisia, jotka tarvitsevat kiireellistä uudelleensijoittamista suojelun tarpeen tai terveydellisten syiden vuoksi. Heidän valintansa ja kuntapaikkansa pyritään järjestämään tavallista nopeammin.
Turvapaikanhakijat
Turvapaikanhakija hakee Suomesta kansainvälistä suojelua ja oleskeluoikeutta. Hakemuksen käsittelyn ajan hän kuuluu vastaanottojärjestelmään, ja Maahanmuuttovirasto ratkaisee, myönnetäänkö hänelle kansainvälistä suojelua tai oleskelulupa.
Alaikäisenä ilman huoltajaa tulleet
Ilman huoltajaa Suomeen saapuneille alaikäisille järjestetään edustaja, asuminen ja heidän tarpeidensa mukaista tukea. Hyvinvointialue ja kunta vastaavat lapsen tai nuoren palveluista ja kotoutumisen tuesta oleskeluluvan saamisen jälkeen.
Tilapäistä suojelua saavat
Tilapäinen suojelu tarjoaa nopeasti suojelua Ukrainasta sotaa paenneille henkilöille. Tilapäistä suojelua saavat, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa, kuuluvat vastaanottojärjestelmään, ja kotikunnan saatuaan he siirtyvät kunnan ja hyvinvointialueen palvelujen piiriin.
Kielteisen päätöksen saaneet ja paperittomat
Paperittomalla tarkoitetaan henkilöä, joka oleskelee Suomessa ilman laillista oleskeluoikeutta. Paperittomien tilanteet ja taustat vaihtelevat, ja myös ilman oleskeluoikeutta Suomessa olevilla on oikeus tiettyihin palveluihin ja perusoikeuksiin.