Suuri osa ilman huoltajaa tulleista alaikäisistä on maahan tullessaan 16–17-vuotiaita. He voivat asua perheryhmäkodissa tai tukiasumisyksikössä siihen asti kun he täyttävät 18 vuotta. Heille määrätyn edustajan tehtävä lakkaa myös silloin, kun edustettava henkilö tulee täysi-ikäiseksi.
Moni ilman huoltajaa tulleista nuorista tarvitsee tukea myös täysi-ikäisinä, jotta he selviäisivät arjen haasteista. He saattavat tarvita tukea ja ohjausta myös esimerkiksi oman koulutuspolkunsa löytämiseen tai sen suorittamiseen. Tästä syystä on tärkeää, että hyvinvointialueet ja kunnat ottavat huomioon näiden nuorten tuen tarpeen ja järjestävät heille kotoutumislain mukaista aikuistumisen tukea siihen saakka, että he täyttävät 23 vuotta.
Hyvinvointialue ja kunta voivat järjestää tukea omana toimintanaan tai ostaa palvelun ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Valtio korvaa todelliset ja todennetut kustannukset hyvinvointialueelle ja kunnalle, kunnes nuori täyttää 23 vuotta tai kunnes hänellä on huoltaja Suomessa. Kulujen korvaamisesta on kuitenkin ensin oltava ELY-keskuksen päätös kustannusten korvaamisesta. Jokaisesta nuoresta kustannukset korvataan enintään kymmeneltä vuodelta.
Korvattavia voivat olla tarpeen mukaan esimerkiksi toimeentulotuki, harrastusten ja opintojen tukeminen, sosiaaliohjaus ja psykososiaalinen tuki. Tuki voi olla esimerkiksi säännöllisiä tapaamisia, joissa keskustellaan ja tuetaan nuorta koulutukseen, harrastuksiin, työnhakuun, oman taloudenpitoon ja asumiseen liittyvissä kysymyksissä. Ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun liittyvissä asioissa on hyvä konsultoida TE-palveluja tai Ohjaamo-palvelua.
Nuorille aikuisille tarjottavia tuen muotoja ovat esimerkiksi
- koulutuksen järjestäminen
- oppisopimuksen tai työpaikan etsiminen
- taloudellinen tuki, käyttövarat opintoja, harrastuksia, henkilökohtaisia tarpeita ja itsenäistymistä varten
- tuettu asuminen ja työpaikan etsiminen
- oman työntekijän antama ohjaus
- tukihenkilö tai -perhe
- verkostokartoitus
- läheisneuvonpito
- vertaistukiryhmä tai elämänkertatyö.
Alaikäisen kotoutumissuunnitelma
Kotoutumislain perusteluissa todetaan, että kaikille alaikäisille maahanmuuttajille ei ole tarpeen laatia omaa yksilöllistä kotoutumissuunnitelmaa. Kuitenkin kaikille alaikäisille ilman huoltajaa saapuneille ja oleskeluluvan saaneille kotoutumissuunnitelma laaditaan aina.
Lapsen tai nuoren tuen tarve voi tulla esille perheryhmäkodin lisäksi koulussa, päiväkodissa tai sosiaalitoimen ja terveydenhuollon palveluja käytettäessä. Kun tilannetta arvioidaan, kiinnitetään huomiota lapsen tai nuoren mahdollisuuteen elää terveyttä ja kehitystä tukevaa elämää sekä mahdollisuuteen suoriutua ikätasoaan vastaavasta koulutuksesta ja saada tarvitsemaansa tukea.
Yksilöllinen kotoutumissuunnitelma voi sisältää perusopintoja ja ammatillisia opintoja ja myös oman äidinkielen opetusta, lukio-opintoja, korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta sekä täydennys- ja jatkokoulutusta. Opiskelun tukemisen ohella lapsi tai nuori voi tarvita esimerkiksi lastensuojelutoimenpiteitä.
Kotoutumissuunnitelma voi sisältää kotoutumista edistävinä palveluina myös nuorten osallistumista esimerkiksi nuorten työpajatoimintaan sekä erilaisiin harrastuksiin ja vapaa-ajan toimintaan, jotka tukevat nuorten sosiaalista vahvistumista.
Kun kotoutumissuunnitelma laaditaan, selvitetään lapsen toivomukset ja mielipide. Ne otetaan huomioon lapsen iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla.
Alaikäisen kotoutumissuunnitelmasta on vastuussa ensisijaisesti kunta. Kunta ja hyvinvointialue laativat kotoutumissuunnitelman alaikäiselle ilman huoltajaa saapuneelle ja oleskeluluvan saaneelle yhteistyössä. TE-toimistoa voidaan konsultoida ammatinvalinnassa ja urasuunnittelussa.
Nuorten tukemisessa ja ohjauksessa keskeistä on moniammatillinen yhteistyö. Esimerkiksi tuetun asumisen avulla voidaan vahvistaa nuoren valmiuksia itsenäiseen elämään. Tuetun asumisen aikana nuorelle tarjotaan sosiaaliohjaukseen perustuvia palveluja. Samaan aikaan oppilaitoksessa ohjataan opintojen etenemistä. Kolmas sektori on tärkeä yhteistyökumppani lastensuojelun jälkihuollon toimien järjestämisessä. Esimerkiksi Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry järjestää maahanmuuttajanuorten tuettua asumista.
Lisätietoa:
Vastaanottokeskukset ja alaikäisyksiköt Maahanmuuttoviraston sivuilla
Alaikäisen kotoutumissuunnitelman mallilomake
EHJÄ ry
Lapsen etu ensin – Yksin tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat Suomessa projektin loppujulkaisu
Yksin tulleet – Näkökulmia ilman huoltajaa maahan saapuneiden lasten asemasta Suomessa