Hyvinvointialueen on järjestettävä alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneelle lapselle ja nuorelle tukea yksilöllisen tarpeen mukaisesti sosiaalihuoltolaissa tarkoitetulla tavalla. Kunnan on tarjottava vastuullaan olevia palveluita kuten varhaiskasvatusta, koulutusta, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-ajan palveluita sekä kotoutumista ja työllistymistä edistäviä palveluita.
Suuri osa ilman huoltajaa tulleista alaikäisistä on maahan tullessaan 16–17-vuotiaita. Moni ilman huoltajaa tulleista nuorista tarvitsee tukea myös täysi-ikäisinä. Hyvinvointialueen ja kunnan tuki on olennaista myös, koska lapselle määrätyn edustajan tehtävä lakkaa, kun lapsi täyttää 18 vuotta.Tukea voidaan tarjota myös sen jälkeen, kun lapsen huoltaja on saapunut Suomeen tai lapsi tai nuori on saanut Suomen kansalaisuuden.
Alaikäisenä ilman huoltajaa tulleille tarjottavan tuen tarkoituksena on auttaa aikuistuvaa nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet itsenäisen elämän aloittamiseen. Tuki voidaan toteuttaa viranomaisen omana toimintana tai ostettuna palveluntuottajilta. Nuoren saaman tuen laajuuteen ja sisältöön vaikuttaa ensisijaisesti hänen yksilöllinen tuen tarpeensa, arjessa selviämisen taidot sekä psyykkinen ja fyysinen terveys. Moniammatillisesti tehty palvelutarpeen arviointi on tuen suunnittelun pohjana.
Yksilöllinen tuki voi sisältää esimerkiksi sosiaalihuoltolain ja kotoutumislain nojalla tarjottavia palveluita, jotka tukevat nuoren kotoutumista ja itsenäistymistä. Tuki voi tarkoittaa esimerkiksi seuraavia palveluita:
- perhetyöntekijän, sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan työpanos
- tuettu asuminen tai perhehoito
- tukihenkilö tai -perhe
- ohjaus koulutukseen
- työllistymistä edistävät palvelut, ohjaus oppisopimukseen tai työelämään
- ohjaus harrastuksiin ja vapaa-ajan toimintaan
- virallisten asioiden hoitamisen harjoittelu
- tuki elämänhallinnassa sekä psyykkisestä ja fyysisestä terveydestä huolehtimisessa
- läheisneuvonpito, verkostokartoitus, tuki yhteydenpidossa perheeseen
- vertaistukiryhmä tai elämänkertatyö
- tuki lupa-asioissa ja perheenyhdistämisprosessissa
- taloudellinen tuki, esimerkiksi toimeentulotuki.
Koska alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneen nuoren sosiaalinen verkosto koostuu pääasiassa samassa tilanteessa olevista nuorista, on olennaista tarjota hänelle pysyviä aikuiskontakteja.
Aikuistumisen tuen piirissä olevat nuoret on nykyisellään vapautettu opintolainan nostamisvelvoitteesta vastaavalla tavalla kuin lastensuojelun jälkihuollon piirissä olevat nuoret.
Valtio korvaa kotoutumislain nojalla todelliset ja todennetut kustannukset hyvinvointialueelle, kunnes nuori täyttää 23 vuotta. Kulujen korvaamisesta on oltava ELY-keskuksen päätös korvauksen maksamisesta.
Korvattavia voivat olla tarpeen mukaan esimerkiksi toimeentulotuki, harrastusten ja opintojen tukeminen, sosiaaliohjaus ja psykososiaalinen tuki. Tuki voi olla esimerkiksi säännöllisiä tapaamisia, joissa keskustellaan ja tuetaan nuorta koulutukseen, harrastuksiin, työnhakuun, oman taloudenpitoon ja asumiseen liittyvissä kysymyksissä. Ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun liittyvissä asioissa on hyvä konsultoida työllisyyspalveluita tai Ohjaamo-palvelua.
Kotoutumissuunnitelma alaikäiselle
Kunta laatii osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnin ja kotoutumissuunnitelman oleskeluluvan saaneelle alaikäiselle ilman huoltajaa saapuneelle. Hyvinvointialueen on osallistuttava palvelutarpeen arviointiin tai kotoutumissuunnitelman laatimiseen, jos kotoutumisen edistäminen edellyttää palveluiden yhteensovittamista. Osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointi voidaan jättää laatimatta, jos lapsen palvelutarpeisiin saadaan vastattua muulla asiakassuunnitelmalla. Lapsen lisäksi paikalla on myös edustaja ja tarvittaessa tulkki.
Suurin osa Ilman huoltajaa maassa olevista lapsista ja nuorista on sosiaalihuoltolain mukaisesti erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä, joille hyvinvointialueen tulee nimetä sosiaalihuoltolain mukainen omatyöntekijä, jonka tehtävänä on osaltaan koordinoida ja sovittaa yhteen palveluita.
Lapsen tai nuoren tuen tarve voi tulla esille perheryhmäkodin lisäksi koulussa, päiväkodissa tai sosiaalitoimen ja terveydenhuollon palveluja käytettäessä. Kun tilannetta arvioidaan, kiinnitetään huomiota lapsen tai nuoren mahdollisuuteen elää terveyttä ja kehitystä tukevaa elämää sekä mahdollisuuteen suoriutua ikätasoaan vastaavasta koulutuksesta ja saada tarvitsemaansa tukea.
Yksilöllinen kotoutumissuunnitelma voi sisältää perusopintoja ja ammatillisia opintoja ja myös oman äidinkielen opetusta, lukio-opintoja, korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta sekä täydennys- ja jatkokoulutusta. Opiskelun tukemisen ohella lapsi tai nuori tarvitsee usein sosiaalihuollon palveluita. Työllisyyspalveluita voidaan konsultoida ammatinvalinnassa ja urasuunnittelussa.
Kotoutumissuunnitelma voi sisältää kotoutumista edistävinä palveluina myös nuorten osallistumista esimerkiksi nuorten työpajatoimintaan sekä erilaisiin harrastuksiin ja vapaa-ajan toimintaan, jotka tukevat nuorten sosiaalista vahvistumista.
Kun kotoutumissuunnitelma laaditaan, selvitetään lapsen toivomukset ja mielipide. Ne otetaan huomioon lapsen iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla.
Nuorten tukemisessa ja ohjauksessa keskeistä on moniammatillinen yhteistyö. Esimerkiksi tuetun asumisen avulla voidaan vahvistaa nuoren valmiuksia itsenäiseen elämään. Tuetun asumisen aikana nuorelle tarjotaan sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja. Samaan aikaan oppilaitoksessa ohjataan opintojen etenemistä. Kolmas sektori on tärkeä yhteistyökumppani aikuistumisen tuen järjestämisessä. Esimerkiksi Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry järjestää maahanmuuttajanuorten tuettua asumista.
Lisätietoa:
Vastaanottokeskukset ja alaikäisyksiköt Maahanmuuttoviraston sivuillaLinkki toiselle sivustolle
EHJÄ ry Linkki toiselle sivustolle
Lapsen etu ensin – Yksin tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat Suomessa projektin loppujulkaisu Tiedosto avautuu uudessa välilehdessä
Yksin tulleet – Näkökulmia ilman huoltajaa maahan saapuneiden lasten asemasta SuomessaTiedosto avautuu uudessa välilehdessä