Ukrainan sodan seurauksena Ukrainasta on paennut miljoonia ihmisiä. Euroopan unioni on aktivoinut tilapäisen suojelun direktiivin 4.3.2022. Tilapäisen suojelun perusteella myönnettävän oleskeluluvan tarkoituksena on tarjota apua sotaa pakeneville ihmisille.
Tilapäistä suojelua voidaan myöntää Suomessa
- Ukrainan kansalaisille, jotka eivät voi palata takaisin Ukrainaan Venäjän hyökkäyksen takia.
- Ukrainalaisten ja Ukrainassa kansainvälistä suojelua tai vastaavaa kansallista suojelua saaneiden perheenjäsenille, jos perheside on muodostettu Ukrainassa ennen 24.2.2022 ja perheenjäsen ei ole Euroopan unioniin tai Pohjoismaihin kuuluvan maan eikä Liechtensteinin tai Sveitsin kansalainen.
- Perheenjäsenten ei tarvitse suojelua hakea samanaikaisesti. He voivat esimerkiksi tulla Suomeen myöhemmin ja hakea sitten tilapäistä suojelua.
- Jos perheenjäsen on Euroopan Unioniin kuuluvan maan, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalainen, hän voi hakea EU-rekisteröintiä.
Tilapäisen suojelun oleskelulupaa haetaan poliisilta tai rajaviranomaiselta. Maahanmuuttovirasto vastaa tilapäiseen suojeluun perustuvan oleskeluluvan myöntämisestä. Maahanmuuttovirasto voi myöntää oleskeluluvan enintään vuodeksi kerrallaan.
Tilapäinen suojelu tarjoaa nopeaa väliaikaista suojelua
Tilapäiseen suojeluun liittyvä prosessi on turvapaikkamenettelyä kevyempi ja nopeampi. Tilapäistä suojelua saavat ovat vastaanottolainsäädännön piirissä ja he voivat asua vastaanottokeskuksessa tai yksityismajoituksessa. Tilapäistä suojelua saavilla on oikeus käyttää vastaanottokeskuksen palveluita ja heidän välttämätön toimeentulonsa turvataan vastaanottorahalla. Kunnan on järjestettävä esi- ja perusopetusta oppivelvollisuusikäisille.
Tilapäistä suojelua hakeneilla on oikeus tehdä töitä heti, kun hakemus on jätetty. Tilapäistä suojelua saavat voivat rekisteröityä työttömiksi työnhakijoiksi ja heillä on oikeus TE-toimiston palveluihin.
Tilapäistä suojelua saavat voivat hakea kotikuntaa
Tilapäistä suojelua saava voi saada kotikunnan, jos hän täyttää kotikuntalain mukaiset edellytykset. Kotikunnan voi saada esimerkiksi, jos on sellaisen henkilön perheenjäsen, jolla on Suomessa kotikunta. Perheenjäsenellä tarkoitetaan puolisoa, huoltajaa tai lasta. Tilapäistä suojelua saava voi saada kotikunnan myös, jos hän saa jatkuvan tai pysyvän oleskeluluvan muulla, esimerkiksi työn tai opintojen perusteella.
Pääosalla tilapäistä suojelua saavista edellytykset kotikunnan saamiselle täyttyvät myös, kun heille myönnettyjen tilapäisten oleskelulupien voimassaoloaikaa on jatkettu ja he ovat asuneet Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Kotikuntaa haetaan digi- ja väestötietovirastosta. Kotikunnan hakeminen edellyttää suomalaista henkilötunnusta.
Kotikunnan saaneet tilapäistä suojelua saavat henkilöt siirtyvät pois vastaanottokeskusten asiakkuudesta kuntien ja hyvinvointialueiden palveluihin, eikä heihin enää sovelleta vastaanottolainsäädäntöä. Kotikunnan saaneet tilapäistä suojelua saavat henkilöt ovat kotoutumislain mukaisten kustannusten korvausten piirissä ja heitä voidaan ohjata kotoutumislain mukaisesti kuntapaikoille.
Ukrainasta saapuvat voivat hakea Suomesta myös turvapaikkaa. Turvapaikkahakemuksen käsittely kuitenkin keskeytetään tilapäiseen suojeluun perustuvan oleskeluluvan voimassaolon ajaksi.
Lisätietoa:
Sisäministeriön sivut tilapäisestä suojelusta
Maahanmuuttoviraston sivut tilapäisestä suojelusta
Tietoa Ukrainan tilanteeseen liittyen kotoutumistoimijoille
