Hyppää sisältöön

Kenelle kotoutumissuunnitelma tehdään? 

Kotoutumislain mukaan kotoutumissuunnitelman kohderyhmä vastaa kotoutumisen ja osaamisen palvelutarpeen arvioinnin kohderyhmää. Kotoutumissuunnitelma laaditaan, jos maahanmuuttaneen on arvioitu kotoutumisen ja osaamisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella tarvitsevan kotoutumissuunnitelmaa kotoutumisen edistämiseksi. 

Työvoimaviranomainen laatii kotoutumissuunnitelman työttömänä työnhakijana olevalle maahanmuuttaneelle. 

Kunta laatii kotoutumissuunnitelman

  • kotoutumislain 2 §:n 3 tai 4 momentissa tarkoitetulle henkilölle eli esimerkiksi kansainvälistä suojelua saavalle tai hänen perheenjäsenelleen
  • toimeentulotukea muuten kuin tilapäisesti saavalle
  • kotihoidon tukea saavalle
  • alaikäisenä ilman huoltajaa tulleelle 
  • ihmiskaupan uhrille
  • muulle maahanmuuttaneelle. 

Kotoutumissuunnitelma on laadittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua ensimmäisen oleskeluluvan tai oleskelukortin myöntämisestä tai oleskeluoikeuden rekisteröimisestä. Ihmiskaupan uhrin osalta kolmen vuoden määräajasta voidaan poiketa, jos henkilö tavoitetaan kotoutumista edistävien palveluiden piiriin vasta määräajan päätyttyä.

Kun arvioidaan tarvetta laatia kotoutumissuunnitelma, otetaan huomioon maahanmuuttaneen yksilöllinen tilanne, kotoutumisen ja työllistymisen tai yrittäjyyden tavoitteet ja palvelutarpeet. Esimerkiksi maassa oleskelun peruste ei saisi suoraan vaikuttaa siihen, että kotoutumissuunnitelmaa ei tehdä. Suunnitelman todellinen tarve ja hyöty maahanmuuttaneelle sekä hänen mahdollisuutensa sitoutua ja osallistua suunnitelmassa sovittuihin toimenpiteisiin otetaan huomioon, kun arvioidaan suunnitelman tarpeellisuutta ja sovittavia toimenpiteitä.

Kotoutumissuunnitelman laatiminen esimerkiksi kotona olevalle tai maahan muuttaneen puolisolle tukee siirtymistä koulutukseen tai työelämään. Esimerkiksi kotihoidon tukea saavan vanhempi voi osallistua kotoutumispalveluihin ja muuhun kotoutumista edistävään toimintaan osa-aikaisesti ja tästä voidaan sopia kotoutumissuunnitelmalla. Toisaalta kotoutumissuunnitelman laatimisen hyötyä on arvioitava, jos maahanmuuttaneen Suomessa oleskelu on tarkoitettu lyhytaikaiseksi. 

Kotoutumissuunnitelma vai työllistymissuunnitelma?

Kotoutumislain piiriin kuuluvalle työnhakijana olevalle maahanmuuttaneelle voidaan vaihtoehtoisesti joissain tilanteissa laatia työvoimapalveluiden järjestämislain mukainen työllistymissuunnitelma. Sen laatiminen voi olla henkilön näkökulmasta perusteltua esimerkiksi silloin, kun hän aloittaa työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun siinä vaiheessa, kun kotoutumissuunnitelman voimassaolo on päättymässä.

Suunnitelmaan sisältyvissä palveluissa ja toimenpiteissä kotoutumislain ja työvoimapalveluiden järjestämislain mukainen suunnitelma eivät merkittävästi poikkea toisistaan. Järjestämislain mukainen suunnitelma perustuu työnhakijan työnhakua ja työllistymistä koskeviin tavoitteisiin ja arvioituun palvelutarpeeseen.

Työllistymissuunnitelmaan sisällytetään työnhakuvelvollisuus ja muita työnhakuun tai yritystoiminnan kehittämiseen liittyviä toimia. Tarvittaessa suunnitelmaan sisällytetään työnhakijan palvelutarpeen mukaisia julkisia työvoimapalveluita sekä muita osaamista, työmarkkinavalmiuksia sekä työ- ja toimintakykyä lisääviä palveluja ja työnhakuun tai yritystoiminnan kehittämiseen sekä työllistymiseen vaikuttavan työ- ja toimintakyvyn tai terveydentilan selvittämiseen liittyviä toimia.
Työvoimapalveluiden järjestämislain mukainen työllistymissuunnitelma tehdään myös työnhakijana olevalle maahanmuuttaneelle, jolla ei enää ole oikeutta kotoutumissuunnitelmaan.

Lisätietoa:
Työmarkkinatori
Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä
Kotoutumisen ja osaamisen palvelutarpeen arviointi