Suomen perustuslaki luo pohjan yhdenvertaisen kohtelun vaatimukselle. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, tehdä töitä ja saada erilaisia palveluja.
Yhdenvertaisuuteen liittyy oleellisesti syrjimättömyys. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä
- iän,
- alkuperän,
- kansalaisuuden,
- kielen,
- uskonnon,
- vakaumuksen,
- mielipiteen,
- poliittisen toiminnan,
- ammattiyhdistystoiminnan,
- perhesuhteiden,
- terveydentilan,
- vammaisuuden,
- seksuaalisen suuntautumisen
- tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Viranomaisten, koulutuksen järjestäjien ja työnantajien pitää edistää yhdenvertaisuutta toiminnassaan. Yhdenvertaisuuslaki tarjoaa konkreettisia välineitä yhdenvertaisuuden edistämiseen.
Kotoutumislailla edistetään maahanmuuttaneiden yhdenvertaisuutta
Kotoutumislakiin sisältyvillä toimenpiteillä edistetään maahanmuuttaneiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Esimerkiksi kotoutumiskoulutuksen avulla maahanmuuttanut voi oppia suomen tai ruotsin kieltä ja saada muita valmiuksia, jotka tukevat hänen pääsyään opintoihin ja työelämään sekä osallistumista yhteiskunnan toimintaan.
Yhtä tärkeää on yhteiskunnan eriarvoistavien valtarakenteiden tunnistaminen ja purkaminen sekä rakenteiden ja palveluiden aktiivinen kehittäminen siten, että yhteiskunta tarjoaa kaikille tosiasiallisesti yhdenvertaiset mahdollisuudet osallisuuteen ja yhdenvertaiseen asemaan.
Positiivisella erityiskohtelulla estetään eriarvoiseen asemaan joutumista
Positiivista erityiskohtelua voi käyttää tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi tai syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi. Positiivisella erityiskohtelulla tarkoitetaan menettelytapaa, jossa joidenkin ihmisryhmien edustajia voidaan tukea erityistoimin tilanteissa, joissa he ovat muutoin vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan.
Taustalla on ajatus siitä, että vähemmistön jäsenien muodollisesti samanlainen kohtelu kuin muilla ei välttämättä johda todellisen yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Sen sijaan se voi sulkea osan väestöstä joidenkin mahdollisuuksien ulkopuolelle.
Positiivista erityiskohtelua ovat esimerkiksi sellaiset oikeasuhtaiset rekrytointitoimenpiteet, joilla pyritään lisäämään aliedustettuun ryhmään kuuluvien henkilöiden esimerkiksi maahanmuuttajien osuutta henkilöstössä. Positiivinen erityiskohtelu voi olla myös pidemmän ajan varaamista asiakaspalvelutilanteeseen tai tietyille ryhmille suunnattujen koulutuspalvelujen tarjoamista.
Positiivinen erityiskohtelu tulee aina pystyä perustelemaan riittävän hyvin ja sen tulee olla suunniteltua, oikeasuhtaista ja tilapäistä.
Lisätietoja:
Yhdenvertaisuus ja sen edistämisen työkalut
