Suomeen muuton edellytykset ja toimintatavat vaihtelevat sen mukaan, muuttaako henkilö Suomeen EU-maista, EU-maiden ulkopuolelta, opiskelemaan tai esimerkiksi lyhytaikaisesti sesonkityöhön. Sivulla on esitelty tyypillisimmät tilanteet.
Eri oleskelulupien hakemisen tarkemmat edellytykset on aina tapauskohtaisesti tarkistettava Maahanmuutonvirastosta. Lisätietoa Suomeen muuton edellytyksistä ja erilaisista oleskelu- ja työperusteisista luvista saa Maahanmuuttoviraston lisäksi 12 kielellä InfoFinland.fi:stä.
Työntekijän oleskelulupaan liittyy usein saatavuusharkinta. Saatavuusharkinta tarkoittaa, että työnantajan on selvitettävä, onko kyseiseen tehtävään saatavilla kohtuullisessa ajassa työvoimaa Suomesta tai EU- tai Eta-alueelta. Työvoiman saatavuusharkintaa ei enää sovelleta henkilöön, joka on työskennellyt Suomessa vähintään yhdeksän kuukautta työntekijän oleskeluluvalla ja vaihtaa työhön toiselle ammattialalle.
EU-kansalainen voi oleskella Suomessa enintään kolme kuukautta rekisteröimättä oleskeluoikeuttaan
EU-kansalainen (ml. Liechtensteinin ja Sveitsin kansalainen) voi saapua Suomeen, jos hänellä on voimassa oleva henkilökortti tai passi. EU-kansalainen voi oleskella Suomessa yhtäjaksoisesti enintään kolme kuukautta rekisteröimättä oleskeluoikeuttaan. EU-kansalaisella on oikeus tehdä työtä, toimia yrittäjänä ja opiskella Suomessa yhdenvertaisesti Suomen kansalaisten kanssa.
EU-kansalainen ei tarvitse oleskelulupaa Suomessa, vaan töitä voi tehdä heti, kun on saapunut maahan.
Kun asuminen tai työskentely Suomessa kestää yli 3 kuukautta, henkilön on haettava EU-kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröintiä Enter Finland-palvelussa tai Maahanmuuttoviraston palvelupisteessä. EU-kansalaisen on rekisteröidyttävä myös Digi- ja väestötietovirastossa, jos hän muuttaa vakituisesti Suomeen asumaan vähintään vuodeksi.
EU:n ja Pohjoismaiden ulkopuolelta saapuvat tarvitsevat oleskeluluvan
Kun jonkin muun kuin EU-maan tai Pohjoismaan kansalainen tulee Suomeen töihin tai yrittäjäksi, hän tarvitsee oleskeluvan. Oleskelulupa on haettava ennen Suomeen saapumista. Oleskeluluvan voi hakea sen jälkeen, kun on löytänyt työpaikan Suomesta. Työntekoa varten maahan muuttava tarvitsee yleensä työntekijän oleskeluluvan. Lupatyyppiin vaikuttaa se, minkälaista työtä on tarkoitus tehdä.
Startup-yrittäjäksi Suomeen EU-maiden ja Pohjoismaiden ulkopuolelta voi hakea kasvuyrittäjille tarkoitettua startup-oleskelulupaa. Sen saamiseksi täytyy olla konkreettinen liiketoimintasuunnitelma.
Kausityöhön tarvitaan kausityöhön oikeuttava lupa
Jos henkilö muuttaa Suomeen tekemään kausityötä, hän tarvitsee kausityöhön oikeuttavan luvan. Kausitöitä voi tehdä esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa. Jos kausityö kestää alle 90 päivää ja henkilö muuttaa Suomeen viisumivelvollisesta maasta, hänen on haettava kausityöviisumia Suo-men edustustosta. Jos henkilö muuttaa Suomeen maasta, jonka kansalaisilta ei vaadita viisumia, annetaan hänelle hakemuksesta kausityötodistus. Jos kausityö kestää yli 90 päivää, henkilön on haettava kausityöoleskelulupaa Maahanmuuttovirastosta. Kausityön kesto voi olla enimmillään yhdeksän kuukautta kahdentoista kuukauden jaksolla.
Kansainväliset opiskelijat voivat hakea oleskeluoikeuden rekisteröintiä tai oleskelulupaa
Opiskelemaan Suomeen saapuvan EU-maan kansalaisen on haettava oleskeluoikeuden rekisteröintiä, jos oleskelu kestää yhtäjaksoisesti yli kolme kuukautta. Oleskeluoikeuden rekisteröinti haetaan Enter Finland -palvelussa tai Maahanmuuttoviraston palvelupisteessä. Vähintään vuodeksi Suomeen vakinaisesti asumaan muuttavan on käytävä rekisteröitymässä asukkaaksi myös Digi- ja väestötietovirastossa.
Suomeen yli 90 päiväksi opiskelemaan saapuva, jonkun muun kuin EU-maan tai Pohjoismaan kansalainen tarvitsee oleskeluluvan. Oleskelulupa on haettava ennen Suomeen tuloa. Ennen oleskeluluvan saamista Suomeen opiskelemaan muuttavan on hankittava opiskelupaikka Suomesta.
Suomessa tutkinnon suorittanut voi saada kahdeksi vuodeksi oleskeluluvan työnhakua tai yritys-toiminnan aloittamista varten. Lupaa on haettava viiden vuoden sisällä opiskelijan tai tutkijan oleskeluluvan päättymisestä.
Tutkijalta edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa
Tieteelliseen tutkimustyöhön, lisensiaatin opintoihin tai väitöskirjaa tekemään Suomeen muuttava voi hakea tutkijan oleskelulupaa. Tutkijaksi katsotaan henkilö, jos
- hänellä on tohtorintutkinto tai tohtoriohjelmaan pääsyn mahdollistava ylempi korkeakoulututkinto ja
- tutkimusorganisaatio on valinnut hänet ja
- hänelle on myönnetty oikeus päästä EU:n jäsenvaltion alueelle sellaisen tieteellisen tutkimuksen tekemistä varten, johon tavallisesti edellytetään vähintään ylempää korkeakoulututkintoa.
Tutkijalta edellytetään aina vähintään ylempää korkeakoulututkintoa. Tutkijan oleskeluluvalla voi tehdä muutakin työtä tutkimustyön ohella. Henkilön on kuitenkin oltava päätoimisesti tutkija ja tutkimustyön on edistyttävä.
