Hyppää sisältöön

Lainsäädäntö ohjaa kotoutumisen edistämistä
 

Kotoutumisen edistämistä ohjaa lainsäädäntö. Siihen liittyvät muun muassa valtion ja kuntien kotoutumista edistävät ohjelmat, kotoutumisen edistäminen monialaisena yhteistyönä sekä eri toimijoiden väliset kumppanuudet. Keskeistä kotoutumisen edistämisessä on  yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden ja hyvien väestösuhteiden edistäminen.

Maahanmuutto on lisääntynyt ja yhteiskunta monimuotoistunut

Maahanmuuttaneiden määrä Suomessa on kasvanut huomattavasti etenkin 2000-luvulla. Suomessa asui vuoden 2020 lopussa yli 279 000 ulkomaan kansalaista ja yli 444 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä. 

Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on kasvanut nopeasti: vuonna 1990 ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä oli vajaa prosentti, mutta osuus oli noussut lähes kahdeksaan prosenttiin vuonna 2020.

2010-luvulla Suomeen on muuttanut vuosittain keskimäärin 23 000 ulkomaan kansalaista. Suomeen muutetaan monesta syystä. Maahanmuuton yleisimmät perusteet ovat kuitenkin työ ja perhe. Seuraavaksi eniten muutetaan opiskelun ja kansainvälisen suojelun perusteella. Noin joka neljäs ulkomaalainen muuttaja tulee toisesta EU-maasta. 

Suomeen muuttaneet keskittyvät asumaan kasvukeskuksiin. Vuonna 2020 yli puolet ulkomailla syntyneistä asui Uudellamaalla ja yli kaksi kolmasosaa Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan maakunnissa.

Maahanmuutto on otettava huomioon palvelujen suunnittelussa

Maahanmuuton kasvu edellyttää, että maahanmuuttajaväestön tarpeet otetaan huomioon, kun järjestetään julkisia palveluja. Lisäksi tarvitaan erillisiä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja.

Lisääntyvä maahanmuutto tekee monikielisyydestä sekä arvojen ja tapojen monimuotoisuudesta yhä keskeisemmän osan suomalaista yhteiskuntaa. Kotoutuminen on jatkuva ja yksilöllinen prosessi, joka edellyttää sitoutumista niin maahanmuuttaneilta itseltään kuin vastaanottavalta yhteiskunnalta.

Kotoutumista edistävän politiikan painopisteet

Kotoutumista edistävä politiikka on vahvasti monialaista ja edellyttää tiivistä yhteistyötä etenkin työvoima-, koulutus-, asumis-, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen, myös maahanmuuttaneiden omien järjestöjen, ottaminen mukaan kotoutumista edistävään työhön on tärkeä osa kotoutumisen edistämistä. 

Kunkin hallituskauden kotoutumisen edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet määritellään valtioneuvoston hyväksymässä valtion kotouttamisohjelmassa (VALKO). Pääministeri Marinin hallituskaudella selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista korvasi valtion kotouttamisohjelman. Seuraava VALKO valmistellaan pääministeri Orpon hallitusohjelmakirjausten mukaisesti ja se kattaa vuodet 2024–2027.

Lue lisää: 
Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista
Kotoutumisen kumppanuusohjelma