Hyppää sisältöön

Työvoiman ulkopuolella olevien tavoittaminen kuntien kotoutumispalveluihin

Miksi työvoiman ulkopuolella olevia pitäisi tavoitella palveluihin? 

Tähän verkkomateriaaliin on koottu toimintatapoja, joiden avulla työvoiman ulkopuolella olevia maahanmuuttaneita tavoitettaisiin nykyistä kattavammin kotoutumista edistäviin palveluihin kotoutumislain kokonaisuudistuksen jälkeen. Uudistettu kotoutumislaki (Laki kotoutumisen edistämisestä 681/2023 tulee voimaan 1.1.2025. Uusi kotoutumislaki laajentaa kunnan velvoitteita tavoittaa työvoiman ulkopuolella olevia maahanmuuttaneita kotoutumispalveluihin. 

Myös maahanmuuttaneet, jotka eivät ole välittömästi pyrkimässä työmarkkinoille, tarvitsevat tukea kotoutumiseensa maahanmuuton jälkeisinä vuosina. Viranomaisten on tuettava erityisesti lapsia kotona hoitavien vanhempien kotoutumispolkua. Vanhempien kotoutumisella on merkittävä vaikutus sukupuolten tasa-arvolle sekä lasten kotoutumiselle ja tulevaisuudelle. Työvoiman ulkopuolella olevien ohjaaminen kohti työelämää on yksi valtion kotoutumispolitiikan painopisteistä. 

Työvoiman ulkopuolella olevien tavoittaminen kotoutumista edistäviin palveluihin voi olla haasteellista. Mitä etäämmällä muuttaneet ovat työelämästä, sitä vaikeampaa heitä on tavoittaa viranomaisten tarjoamiin palveluihin. Menestykselliseen tavoittamiseen ei ole vain helppoja keinoja. Tavoittaminen onnistuu erityisesti pitkäjänteisesti luottamusta kasvattamalla ja yhteistyössä yhteisöjen ja yksilöiden kanssa. 

Monilla toimijoilla, etenkin järjestöillä ja yhdistyksillä, on paljon kokemusta jalkautuvasta työstä ja eri kieliryhmien tavoittamisesta. Tähän tietokokonaisuuteen on nostettu eri toimijoiden kokemusten pohjalta vinkkejä ja näkökulmia, joista on hyötyä kuntien kotoutumisen edistämistyötä tekeville ammattilaisille. Materiaalia voi käyttää myös uusien työntekijöiden perehdytyksen tukena.

Kunnat ovat hyvin erilaisia sekä kooltaan ja sijainniltaan että maahanmuuttaneiden määrän ja piirteiden mukaan. Sovella vinkkejä oman kuntasi tilanteeseen. 

Varmista moni- ja selkokielinen ja monikanavainen viestintä 

Oleskeluluvan, -kortin tai oleskeluoikeuden rekisteröinnin yhteydessä maahanmuuttaneet saavat Tervetuloa Suomeen -oppaan tai esitteen, jotka on saatavilla useilla eri kielillä. Oppaan lisäksi kuntaan muuttanut tarvitsee tarkempaa tietoa arjesta kunnassa sekä kunnan palveluista kuten ohjaus- ja neuvontapalveluista tai kunnan järjestämistä kotoutumista edistävistä palveluista sekä muista kotoutumista edistävistä palveluista. 

Kunta voi käyttää viestinnässä kielellisiä, kuvallisia ja videomuotoisia viestintämateriaaleja, verkkosivuja ja sosiaalisen median kanavia eri kielillä. Tärkeää on, että viestintä on selkeää ja saavutettavaa ja sitä tehdään monissa viestintäkanavissa. Kunnan kannattaa hyödyntää viestinnässä selkosuomea ja/tai -ruotsia sekä monikielisiä materiaaleja. Kotoutumistyötä tekevien kannattaa tehdä yhteistyötä kunnan viestinnän sekä kunnan eri toimialojen kanssa ja tutustua muiden viranomaisten ja järjestöjen tuottamiin moni- ja selkokielisiin materiaaleihin. 

Kotona lapsia hoitavien vanhempien sekä vammaisten tai terveydellisistä haasteista kärsivien tavoittamisen kannalta on tärkeää viestiä visuaalisesti ja henkilökohtaisesti kunnan kotoutumispalveluista siellä, missä perheet, vammaiset ja pitkäaikaissairaat liikkuvat: esimerkiksi hyvinvointialueen palvelupisteissä kuten neuvolassa, päivätoimintakeskuksissa, päiväkodeissa ja kouluissa. 

Ota huomioon monimuotoisuus kunnan palveluissa

Kunnan on tarjottava palveluja, jotka ottavat huomioon asiakkaiden monimuotoisuuden ja edistävät yhdenvertaisuutta. 

Muun muassa THL on tuottanut avoimia verkkokoulutuksia tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Lisäksi voit etsiä aihealueen koulutuksia eOppivasta. Kontaktit ja yhteistyö maahanmuuttaneiden parissa toimivien yhdistysten ja järjestöjen kanssa auttavat ottamaan huomioon monimuotoisuuden. Yhteistyötä eri väestöryhmien kanssa tarvitaan muun muassa kunnan kotoutumisen edistämisen suunnittelussa ja hyvien väestösuhteiden edistämisessä sekä yhdenvertaisuussuunnittelussa. Lisätietoja löydät esimerkiksi oikeusministeriön sivuilta.

Luottamuksen rakentamisessa ja vahvistamisessa on hyödyksi, jos kunta on työllistänyt eri kielisiä ja -taustaisia työntekijöitä.

Kartoita kunnan kohtaamispaikat

Kohtaamiset ihmisten kanssa ovat ensimmäinen ja tärkein askel osallisuuden tunteen, kielitaidon, hyvinvoinnin ja sosiaalisten suhteiden rakentamisessa. Kunnan kannattaa luoda kohtaamispaikkoja, joissa maahanmuuttaneet voivat tavata muita samassa elämäntilanteessa olevia kuntalaisia sekä toisia maahanmuuttajia, jakaa kokemuksiaan ja saada vertaistukea. Nämä paikat voivat tarjota erilaisia aktiviteetteja, kuten keskusteluryhmiä, koulutuksia ja harrastusmahdollisuuksia. 

Kohtaamispaikkoja voivat olla esimerkiksi

  • perhekeskusten kohtaamispaikat,
  • erilaiset sosiaalisen median verkkoympäristöt, 
  • kirjastot ja niidentoiminta sekä
  • nuorisotilat ja harrastusympäristöt. 

Pelkkä paikan luominen ei kuitenkaan johda kohtaamisiin, vaan paikoissa on järjestettävä toimintaa, joka saattaa eri taustaiset ihmiset yhteyteen toistensa kanssa. 

Kuntalaiset voivat kohdata toisiaan myös verkossa. Verkkoympäristöissä on huomioitava kielitaidon merkitys vuorovaikutukselle sekä vihapuheen ehkäiseminen moderoimalla, jos kunnalla on omia keskustelun mahdollistavia alustoja tai sometilejä

Luo yhteydet paikallisiin kansalaisjärjestöihin

Kunnan kannattaa tehdä yhteistyötä yhdistysten ja järjestöjen kanssa, jotka työskentelevät maahanmuuttaneiden parissa. Kansalaisjärjestöillä on kokemusta ja taitoa, joka auttaa tavoittamaan työelämän ulkopuolella olevia maahanmuuttaneita ja tarjoamaan heidän tarvitsemaansa tukea. Kun kunta tekee yhteistyötä järjestöjen kanssa, on tärkeää ottaa huomioon järjestöjen resurssikysymykset. Järjestöjen työ on usein riippuvaista julkisista avustuksista. Järjestöt voivat tuottaa kunnille lakisääteisiä palveluita myös ostopalveluina. Voit etsiä työvoiman ulkopuolella olevia hyödyttävää järjestöjen toimintaa ja palveluita esimerkiksi kotoutumisentukena.fi-verkkopalvelusta.

Tee monialaista yhteistyötä

Maahanmuuttaneiden palveluita tuotetaan sekä työvoimapalveluissa, hyvinvointialueiden palveluissa, koulutusjärjestelmässä että kunnissa. Kuntien täytyy tehdä yhteistyötä sekä sisäisesti omien toimialojen kesken että kaikkien muiden kotoutumista edistäviä palveluita tuottavien viranomaisten kanssa. Toimiva arjen yhteistyö erityisesti kunnan ja hyvinvointialueen välillä edistää mahdollisuuksia tavoittaa työvoiman ulkopuolella olevia maahanmuuttaneita kunnan palveluihin.

Miten kunta voi käytännössä tavoittaa maahanmuuttaneita?

Lähes kaikilla Suomen kunnilla on oma väestörekisterinsä, jota ylläpidetään säännöllisesti muutostietopalvelun kautta Digi- ja väestötietovirastosta (DVV). Monilla kunnilla on ICT-toimittaja, joka tarjoaa kunnalle rekisterin ylläpitopalvelun. Ajantasainen tieto muuttaneista saadaan siten muutostietopalvelun tiedoista, kunnan omalta ICT-toimittajalta. Tiedoissa ovat kuntaan muuttavan henkilön kaikki perustiedot, myös äidinkieli ja kansalaisuus. Kunnan kotoutumisasioita hoitavan kannattaa olla yhteydessä oman kunnan tietohallinnon ylläpitäjään ja tiedustella muuttajatietoja. 

Kunnassa voidaan muutostietopalvelun tietojen perusteella ottaa yhteys kaikkiin kuntaan muuttaviin ulkomaan kansalaisiin esimerkiksi kirjeitse, sähköpostilla tai tekstiviestillä, joka sisältää ohjeet, miten ja mistä tieto löytyy (esimerkiksi verkkosivuilla). Kirjeessä voidaan kertoa kunnan palveluista, esimerkiksi monikielisistä ohjaus- ja neuvontapalveluista, selkokielisesti tai useammalla kielellä. Uusille kuntalaisille voidaan järjestää tilaisuuksia, esimerkiksi tervetulo- tai infotilaisuus. 

Kirjeellä lähestyminen voi vahvistaa tunnetta siitä, että muuttaja otetaan osaksi kuntalaisten yhteisöä. Kirjeellä voidaan välittää kuntaan muuttaneille ulkomaan kansalaisille tieto siitä, keneen heidän pitäisi olla kunnassa yhteydessä, kun he tarvitsevat tukea kotoutumiseensa tai ohjaus- ja neuvontapalveluita. Tämä auttaa muuttaneita ottamaan itse yhteyttä kunnan viranomaisiin. 

Rekisteritietoihin perustuvan yhteydenoton haasteet

Vaikka maahanmuuttaneita lähestyttäisiin kirjeitse tai puhelimitse, ei tavoittaminen välttämättä aina tuota tulosta. Syitä hankaluuksiin voivat olla muun muassa seuraavat:

  • Osa osoitteista tai puhelinnumeroista on virheellisiä tai vanhentuneita. 
  • Kirjeen vastaanottajan lukutaito on heikko tai kirje on kielellä, jota hän ei ymmärrä. 
  • Kirje jää muusta syystä lukematta tai puhelu vastaamatta.

Viestien vastaanottamiseen ja niihin reagoimiseen vaikuttaa koettu luottamus viranomaisiin, yleisesti suomalaiseen yhteiskuntaan ja/tai verkkoviestintään. Viranomaisviestien sisältöä tai luonnetta ei ehkä ymmärretä tai viesteihin ei luoteta. Osan kokemus viranomaisista omassa lähtömaassa on voinut olla kielteinen eikä yhteyttä viranomaisiin pidetä hyödyllisenä tai suotavana, jos se ei ole pakollista. Erityisen heikosti viranomaisiin luottavat maahanmuuttaneet, jotka kuuluvat rasismia tai syrjintää yleisesti kohtaaviin yhteisöihin. 

Tavoitteleminen kirjeitse, puhelimitse tai sähköpostilla kuitenkin kannattaa. Usein vaikeinta on tavoittaa niitä, jotka eniten tarvitsisivat tukea kotoutumiseensa. Tällöin tavoittaminen edellyttää lisätoimia. Jos kunnassa toimii kohderyhmän kieliä puhuvia työntekijöitä, heiltä voi tiedustella mahdollisuutta auttaa, jos yhteyttä ei muuten saada. Tässä on kuitenkin hyvä ottaa huomioon eri yhteisöihin liittyvät valta-asetelmat ja monikielisten työntekijöiden usein rajalliset mahdollisuudet auttaa oman työnsä ohessa.

Jalkautuva työ lisää luottamusta

Henkilökohtaiset kohtaamiset ovat kaikkein tärkeimpiä tavoittamisessa ja luottamuksen luomisessa. Järjestöillä on kokemusta vaikeasti tavoitettavien ryhmien onnistuneesta tavoittamisesta ja vuorovaikutuksesta. Kunnilla ei välttämättä ole resursseja yhtä intensiiviseen jalkautuvaan työhön kuin järjestöjen hankkeilla, mutta kunnat voivat soveltaa järjestöjen ja hankkeiden hyviksi havaitsemia käytäntöjä mahdollisuuksien mukaan sekä tehdä yhteistyötä järjestöjen resurssien niin salliessa. 

Omassa luontevassa ympäristössään ihmiset ovat vastaanottavaisempia myös viranomaisten viesteille. Luottamusta ja viranomaisen hyväntahtoisuutta on tällöin helpompi välittää kuin toimistoympäristössä, puhelimitse tai kirjallisesti. 

Kotona lapsia hoitavia vanhempia voidaan tavoitella jalkautuvan työn keinoin esimerkiksi perhekeskuksissa, päiväkodeissa, leikkipuistoissa, ostoskeskuksissa, neuvoloissa, harrastuksissa tai kouluissa, joissa vanhemmat liikkuvat lastensa kanssa. Heikosta terveydentilasta tai vammoista kärsiviä maahanmuuttaneita voidaan tavoitella terveysasemilla ja päivätoimintakeskuksissa. Heitä voidaan tavoitella yhteistyössä hyvinvointialueen ammattilaisten kanssa. 

Viesti kotoutumisesta myös niille kunnan palveluntarjoajille, joille nämä kysymykset eivät ole työn keskiössä. Näin he osaavat ohjata kotoutumispalveluista hyötyviä asiakkaita palveluihin.  

Matka tavoittamisesta kannustamiseen: Kunnioita, kysy ja kuuntele

Yhteyden saaminen työvoiman ulkopuolella olevaan maahanmuuttaneeseen ei vielä takaa kotoutumista edistäviin palveluihin ohjautumista. Osallistumista kunnan kotoutumista edistäviin palveluihin voidaan edistää sanoittamalla asiakkaan kanssa hänen tilannettaan ja tarpeitaan. Asiakkaalle kannattaa kertoa, mitä hyötyä palveluihin osallistumisesta on odotettavissa hänelle itselleen ja koko perheelle. Heikosti suomea tai ruotsia osaavan kanssa on tärkeää käyttää tulkkia.  

Kotona pitkään lapsia hoitaville vanhemmille ei tule seuraamuksia siitä, että he eivät osallistu kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin silloin, kun henkilö saa kotihoidon tukea. Kunnan ammattilainen voi kokea tämän  hankaluutena motivoida ryhmään kuuluvia vanhempia osallistumaan heidän kotoutumistaan edistävään toimintaan tai koulutukseen. Esimerkiksi kotoa koulutukseen lähteminen ja lasten varhaiskasvatuksen aloittaminen voi olla muutos, jonka edellyttämää energiaa ei arjessaan väsyneellä vanhemmalla välttämättä ole. On tärkeää keskustella asiakkaan kanssa kotoutumispalveluista ja varhaiskasvatuksesta saatavasta pitkäkestoisesta hyödystä sekä yksilölle itselleen että hänen lapsilleen ja koko perheelle sekä luoda tunne että henkilöä ja hänen perhettään kuullaan ja tuetaan. Perheen hyvinvointi ja lasten tulevaisuus ovat monelle maahanmuuttaneelle kaikkein vahvimpia motivaattoreita ja usein syy sille, miksi Suomeen on ylipäätään muutettu. 

Vanhemmilla voi olla puutteelliset tiedot siitä, mitä kotoa koulutukseen tai työnhakijaksi siirtyminen merkitsee etuuksien suhteen, tai millaista varhaiskasvatus on. On kuunneltava, mitkä ovat maahanmuuttaneiden omat tarpeet tilanteessa ja millaista tukea he tarvitsisivat sekä räätälöitävä kotoutumispalveluita mahdollisuuksien mukaan. On otettava huomioon myös perheen muut aikuiset, jotta lapsia hoitava vanhempi saa arjen tuen ratkaisulleen lähteä kotoutumista edistäviin palveluihin tai työmarkkinoille. Pitkäaikaissairauksista tai vammasta kärsivää taas kannattaa kannustaa luomalla uskoa siihen, että myös osatyökykyisellä on mahdollisuuksia parantaa elämänlaatuaan sosiaali- ja terveyspalveluilla, koulutuksella ja työmarkkinoilla.  

Miten tavoittaa työvoiman ulkopuolella olevia kunnan kotoutumispalveluihin?

Kunnan tarkistuslista

Tarkista, onko kunnassasi

  • tarjolla monikielistä ja monikanavaista tiedotusta ja viestintää maahanmuuttaneille
  • viestintää palveluista visuaalisesti ja selkokielellä / selkeällä kielellä 
  • käytössä valtakunnalliset viranomaisten ja järjestöjen tuottamat moni- ja selkokieliset materiaalit
  • tietoa kunnan palveluista tarjolla siellä, missä työvoiman ulkopuolella olevat maahanmuuttaneet liikkuvat. 
  • monimuotoisuuteen liittyvää koulutusta henkilöstölle 
  • hyödynnetty valtakunnalliset teemasta tuotetut verkkokoulutukset
  • suunniteltu palveluja yhteistyössä maahanmuuttaneiden kanssa tai 
  • kerätty heiltä palautetta palveluista. 
  • kohtaamispaikkoja, joissa maahanmuuttaneet ja valtaväestö voivat kohdata toisiaan
  • kuntalaisten verkkokeskustelualustoja, jotka ovat saavutettavia ja turvallisia suomea/ruotsia opetteleville 
  • yhteistyötä ja verkostoja maahanmuuttaneiden parissa toimivien yhdistysten ja kunnan välillä.
  • toimivia yhteistyörakenteita kuntien, oppilaitosten ja hyvinvointialueiden yhdyspintatyöhön.

Lisätietoja:

Tietoa uudesta kotoutumislaista (681/2023)
Tervetuloa Suomeen -opas eri kielillä
THL:n yhdenvertaisuutta ja rasisminvastaista työtä koskevat materiaalit 
eOppivan yhdenvertaisuutta koskevat materiaalit
Oikeusministeriön yhdenvertaisuus.fi-sivut hyvistä väestösuhteista
kotoutumisentukena.fi 

Vinkkejä maahanmuuttaneiden naisten tavoittamiseen
Vinkkejä maahanmuuttaneiden naisten ryhmätoimintaan sitoutumisen vahvistamiseen
Vinkkejä lastenhoidon järjestämiseen ryhmätoiminnan aikana

Käytännölliset vinkkilistat on laadittu Uudenmaan ELY-keskuksen koordinoimassa verkostossa, jossa on mukana Uudenmaan alueen toimijoita, jotka edistävät etenkin maahanmuuttaneiden naisten kotoutumista.