Maahan muuttaneen ensimmäisiin valintoihin kuuluu päätös siitä, haluaako hän ensisijaisesti kotoutua suomen vai ruotsin kielellä. Kielivalinta ohjaa muun muassa sitä, millä kielellä henkilö osallistuu kotoutumista edistäviin palveluihin ja minkä kielen oppiminen on palveluiden keskiössä.
Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, jossa sekä suomen että ruotsin kieli ovat kansalliskieliä. Ruotsi on samalla vähemmistökieli, jonka asemaa turvataan lainsäädännöllä.
Ruotsinkielisiä kotoutumista edistäviä palveluita on ensisijaisesti tarjolla ruotsinkielisillä ja kaksikielisillä alueilla, kun taas suomenkielisiä palveluita on saatavilla laajalti koko maassa. Joillakin alueilla voi olla mahdollista osallistua myös kaksikielisiin palveluihin.
Kielivalinta rekisteröidään kotoutumisen osaamisen ja palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä, yksilöllisesti henkilön tarpeiden ja toiveiden mukaan. Valintaa pohtiessa voidaan tarkastella eri kielten hyötyjä esimerkiksi taustatekijöiden, tulevaisuuden suunnitelmien ja perhetilanteen valossa.
Taustatekijät ja aiempi kielitaito
Aiemmat asuinmaat ja kielitaito voivat vaikuttaa kielivalintaan. Esimerkiksi:
- Onko henkilö asunut aiemmin toisessa Pohjoismaassa?
- Osaako hän ruotsia tai muita pohjoismaisia kieliä?
- Onko hänellä osaamista indoeurooppalaisista kielistä, kuten englannista, saksasta tai ranskasta?
Jos henkilö hallitsee jo ruotsin kielen perusteita, voi olla luontevaa jatkaa sen oppimista ja hyödyntää ruotsinkielistä koulutuspolkua. Toisaalta, jos tavoitteena on laajentaa kielitaitoa, suomen kielen oppiminen voi olla perusteltua.
Perheen kielivalinta
Yhteinen kieli perheen sisällä tukee osallisuutta ja helpottaa arjen sujuvuutta esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, koulutuksessa ja terveydenhuollossa. Mahdollisen puolison äidinkieli ja lasten varhaiskasvatus- tai koulutuskieli voivat vaikuttaa koko perheen kielivalintaan.
Erityisesti lasten koulunkäynnin tukemisen näkökulmasta voi olla perusteltua, että kaikki perheenjäsenet oppivat ja käyttävät samaa kieltä.
Asuinpaikkakunta
Kotoutumisen kielivalintaan vaikuttaa myös asuinpaikkakunnan kieliympäristö ja alueellinen palvelutarjonta. Alueilla, joilla ruotsi on enemmistökieli, voi ruotsin kielen oppiminen tukea arjen sujuvuutta ja osallisuutta paikallisyhteisössä, mutta myös kaksikielisillä alueilla voi hyödyntää ruotsinkielistä palvelutarjontaa aina julkisista palveluista vapaan ajan harrastustoimintaan.
Jatkosuunnitelmat ja palvelutarjonta
Kotoutumisen kielivalinnassa kannattaa huomioida pitkän aikavälin suunnitelmat, kuten henkilön koulutus- ja uratavoitteet. Omia tavoitteita voi tarkastella suhteessa palvelutarjontaan, koulutuspolkuihin ja työelämän mahdollisuuksiin ja vaatimuksiin.
Suomessa on mahdollista opiskella ruotsiksi peruskoulusta korkeakoulututkintoon asti, mutta maassa on suuria alueellisia eroja koulutustarjonnassa.
Ruotsinkielinen työmarkkina on suomenkielistä suppeampi, mutta ruotsin kielitaito saattaa puolestaan avata ovet pohjoismaiselle yhteistyölle ja kansainvälisille työmarkkinoille.
Kielivalinta voi tuntua merkittävältä päätökseltä siinä hetkessä, mutta sen ei tarvitse määrittää koko loppuelämää. Elämäntilanteen tai tavoitteiden muuttuessa voi avautua uusia mahdollisuuksia ottaa toinen kieli osaksi arkea – joskus vähitellen, omassa tahdissa.
Lue lisää:
Kotoutuminen ruotsin kielellä
Kansalliskielistrategia
Kielelliset oikeudet
Ruotsi kotoutumiskielenä -esite
