Lapsen etu on otettava ensisijaisesti huomioon lainsäädännöllisissä toimissa
Perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat lähtökohtaisesti jokaiselle iästä ja kansalaisuudesta riippumatta. Perustuslaissa on myös nimenomainen, vain lapsia koskeva säädös. Perustuslain mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus on Suomessa voimassa lakitasoisena. Sopimuksen 3 artikla koskee lapsen etua. Artiklan mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsen edun etusijaan ja lapsen edun arviointiin velvoittavat myös vastaanotto-, kotoutumis- ja ulkomaalaislaki.
YK:n lapsen oikeuksien komitea on korostanut, että lapsen edun arviointi on ehdotonta, laaja-alaista ja lapsikohtaista.
Kotoutumislaissa viitataan lapsen edun arvioinnissa lastensuojelulakiin. Kun arvioidaan lapsen etua, on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle esimerkiksi tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet, turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden, mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan sekä kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen.
Yhdenvertaisuuteen liittyy syrjimättömyys
Pohja yhdenvertaisen kohtelun vaatimukselle on Suomen perustuslaissa. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, tehdä töitä ja saada erilaisia palveluja.
Yhdenvertaisuuteen liittyy oleellisesti syrjimättömyys. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Viranomaisten, koulutuksen järjestäjien ja työnantajien on edistettävä yhdenvertaisuutta toiminnassaan. Yhdenvertaisuuslaki tarjoaa konkreettisia välineitä yhdenvertaisuuden edistämiseen
Kotoutumislaki edellyttää viranomaisilta monialaista yhteistyötä
Kotoutumista edistetään monen sektorin ja toimijan välisessä yhteistyössä.
Myös kotoutumislaki edellyttää viranomaisten kehittävän kotoutumisen edistämiseen liittyvää monialaista yhteistyötä. Paikallistasolla tähän yhteistyöhön osallistuvat kunta (erityisesti hallinnon ja peruspalvelujen edustajat), hyvinvointialue, TE-toimisto ja poliisi sekä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestävät järjestöt, yhdistykset ja yhteisöt sekä oppilaitokset.
Kunta tai useampi kunta yhdessä voivat asettaa paikallistason neuvottelukunnan yhteistyössä paikallisten työmarkkina-, yrittäjä- ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Tällaisen neuvottelukunnan tehtävänä on kotoutumisen edistämisen suunnittelun ja toimeenpanon kehittäminen sekä etnisten suhteiden edistäminen.
Kunta, hyvinvointialue ja TE-toimisto vastaavat yhdessä kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palvelujen järjestämisestä, niihin ohjaamisesta sekä niiden seurannasta. Ne voivat lisäksi laatia paikallisia tai seudullisia yhteistyösopimuksia toimenpiteiden ja palvelujen järjestämisestä alueellaan.
