Hyppää sisältöön

Toteutuneiden kustannusten mukaan korvattavat kustannukset

Toteutuneiden kustannusten mukaan kunnalle tai hyvinvointialueelle voidaan korvata seuraavia kustannuksia:

  • toimeentulotuki 
  • kiintiöpakolaisten vastaanottoon varautumisen kustannukset
  • tulkkaus ja käännöspalvelut
  • ilman huoltajaa maassa asuvien lasten ja nuorten tuki
  • sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksia
  • erityisistä syistä aiheutuneet muut kustannukset 
  • paluumuuttoavustus
  • ihmiskaupan uhrista maksettavat korvaukset 

Lisäksi kunnille tai hyvinvointialueille korvataan tiettyjä kustannuksia entisen Neuvostoliiton alueelta tulleiden ja Suomen sodissa vapaaehtoisina palvelleiden henkilöiden kustannuksista.

Osa toteutuneiden kustannusten mukaan korvattavista kustannuksista edellyttää ELY-keskuksen tekemää päätöstä. Kunnat ja hyvinvointialueet hakevat ELY-keskukselta erityiskustannuskorvauspäätökset aluehallinnon asiointipalvelussa.

Toimeentulotuki 

Toteutuneiden kustannusten mukaan kunnalle tai hyvinvointialueelle korvataan kohderyhmään kuuluvalle henkilölle maksetusta toimeentulotuesta aiheutuneet kustannukset. Korvausaika on enintään kolme vuotta. Kansaneläkelaitos maksaa ja myöntää perustoimeentulotuen. Vuodesta 2023 alkaen hyvinvointialue maksaa ehkäisevän ja täydentävän toimeentulon.

Kiintiöpakolaisten vastaanottoon varautuminen

Kunnalle voidaan korvata kiintiöpakolaisten eli valtion pakolaiskiintiössä vastaanotettujen henkilöiden vastaanottamiseen varautumisesta aiheutuneita välttämättömiä kustannuksia. Kustannusten korvaamisen edellytyksenä on ELY-keskuksen päätös kustannusten korvaamisesta eli vastaanottoon varautumisen kustannusten korvaaminen edellyttää erillistä sopimista ELY-keskuksen ja kunnan kesken.

Kun kunta tekee päätöksen kiintiöpakolaisena saapuvan henkilön vastaanotosta ja ELY-keskus osoittaa henkilön kuntaan, kunta varaa henkilölle asunnon. Kiintiöpakolaisen maahantulo saattaa kuitenkin kestää kuntaan osoittamisesta joitain kuukausia. Asunnon varaamisesta syntyneitä kustannuksia kuten vuokria, sähkölaskuja, kotivakuutuksen kustannuksia tai välttämättömiä asunnon kalustamiskuluja voidaan korvata kunnalle silloin, kun asunnon varaamista ennen henkilön tai perheen Suomeen tuloa tai kuntaan muuttoa ei ole voitu välttää. 

Lähtökohtana kuitenkin on, että asunnon kalusteiden ja käyttötarvikkeiden hankinta tehdään sen jälkeen, kun henkilö on saapunut kuntaan ja voi osallistua hankintoihin. Kunnan tulee kuitenkin avustaa henkilöä hankinnoissa hänen saavuttuaan kuntaan, mikäli sille on tarvetta. Tällöin hankinnat voidaan rahoittaa hyvinvointialueen hakemalla toimeentulotukeen liittyvällä maksusitoumuksella. Jos henkilöllä on ilmeisistä sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeista johtuva erityisen tuen tarve, voi olla tarpeen, että henkilöä avustaa hyvinvointialueen sosiaalihuollon ammattilainen.

Kustannuksia voidaan korvata enintään neljän kuukauden ajalta ennen henkilön Suomeen tuloa tai kuntaan muuttoa. Perustellusta syystä kustannukset voidaan korvata enintään kahdeksalta kuukaudelta, esimerkiksi jos henkilön Suomeen saapumisprosessi venyy henkilöstä johtumattomista tai muuten ennakoimattomista syistä, ja kunnan asuntotilanne sitä edellyttää. Henkilön kuntaan saapumisen jälkeen asunnon kustannukset, kuten vuokra, sähkö- ja vesilaskut, siirretään henkilön nimiin ja kustannukset siirtyvät henkilön itsensä maksettavaksi. Kustannuksia voidaan kattaa henkilön saamista etuuksista, kuten toimeentulotuesta tai asumistuesta, eikä niitä enää korvata kunnalle vastaanottoon varautumisen kustannuksina.

Tulkkaus- ja käännöspalvelut 

Kunnalle tai hyvinvointialueelle korvataan tulkkauspalvelut, jotka ovat olleet tarpeen kotoutumislaissa tarkoitettujen toimenpiteiden järjestämiseksi. 

Tulkitsemisen palveluiden yleisiä käyttötarpeita kunnassa:

  • kuntaan osoitetun henkilön vastaanottoon liittyvät toimenpiteet
  • kotoutumissuunnitelman tai perheen kotoutumissuunnitelman laadinta
  • ohjaus ja neuvonta
  • vastaava kotoutumista edistävä palvelu tai toimenpide sekä
  • varhaiskasvatuksen ja koulun sekä kodin välinen yhteistyö

Tulkitsemisen palveluiden yleisiä käyttötarpeita hyvinvointialueella:

  • kuntaan osoitetun henkilön vastaanottoon liittyvät toimenpiteet, jos henkilöllä on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarve
  • kiintiöpakolaisen alkuvaiheen terveystarkastus
  • sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhteydessä
  • täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen liittyvä ohjaus ja neuvonta
  • alaikäisenä ilman huoltajaa tulleen asumisen ja tuen tarjoamisen yhteydessä vastaava kotoutumista edistävä palvelu tai toimenpide

Lisäksi voidaan tapauskohtaisesti korvata yllä mainittuihin tilanteisiin liittyviä kääntämisestä aiheutuneita kustannuksia, jos ne ovat olleet maahanmuuttaneen kotoutumisen edistämisen ja asian selvittämisen kannalta välttämättömiä.
 
Tulkkauksen järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiselle ei ole laissa määriteltyä enimmäisaikaa. KEHA-keskus korvaa kustannukset kunnalle tai hyvinvointialueelle täysimääräisinä palvelun tuottajan laskutuksen mukaan.
 
Tulkkauksen tarve on kuitenkin suurin kotoutumisen alkuvuosina. Tarve vähenee kielitaidon kehittyessä ja muun kotoutumisen edetessä. Kustannuksia ei korvata siitä päivästä alkaen, kun henkilö on Suomen kansalainen. 

Ilman huoltajaa maassa asuvien lasten ja nuorten tuki

Kotoutumislain mukaan kunnille ja hyvinvointialueille voidaan korvata kustannuksia Suomesta turvapaikkamenettelyn kautta oleskeluluvan saaneiden tai pakolaiskiintiössä vastaanotettujen ilman huoltajaa maassa olevien lasten ja nuorten tuesta ja asumisen järjestämisestä. Tavoitteena on turvata pakolaisina saapuneiden lasten asuminen, päivittäinen kasvatus, hoito ja huolenpito oleskeluluvan myöntämisen jälkeen. Kustannuksia voidaan korvata siihen asti, kunnes nuori täyttää 25 vuotta tai kunnes hänellä on huoltaja Suomessa. Kustannuksia voidaan korvata myös ilman huoltajaa olevan lapsen tai nuoren osalta, jolle on myönnetty oleskelulupa tilapäisen suojelun nojalla, ja jolla on kotikuntalain mukainen kotikunta. Korvaamisen edellytyksenä on ELY-keskuksen päätös kustannusten korvaamisesta.

Ilman huoltajaa maassa olevien lasten ja nuorten asuminen, päivittäinen kasvatus, hoito ja huolenpito järjestetään pääsääntöisesti perheryhmäkodeissa tai muissa asuinyksiköissä tai perhehoidossa. Asuminen voidaan järjestää myös tuettuna asumisena tukiasumisyksikössä tai omassa asunnossa. Vuodesta 2023 alkaen järjestämisvastuu perheryhmäkodeista tai muista alaikäisenä ilman huoltajaa tulleiden lasten ja nuorten asumisyksiköistä on siirtynyt kunnilta hyvinvointialueille, jotka vastaavat myös lasten ja nuorten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Täten hyvinvointialueille voidaan korvata ilman huoltajaa maassa olevan alaikäisen lapsen tuesta, asumisesta tai edustajan hakemisesta sekä alaikäisenä tulleen nuoren tuesta ja asumisesta aiheutuvia kustannuksia. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannukset

Kunnalle ja hyvinvointialueelle voidaan korvata toteutuneiden kulujen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksia kuten:

  • vamman tai sairauden edellyttämän pitkäaikaisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen
  • erityiset sosiaalitoimen kulut (esimerkiksi lastensuojelu)
  • muista erityisistä syistä kunnalle tai hyvinvointialueelle aiheutuneet kustannukset
  • ilman huoltajaa maassa oleskelevien lasten ja nuorten palvelut 

Kustannusten tulee olla huomattavia eli enemmän kuin vuodessa maksettava laskennallinen korvaus (4600 euroa). Korvausaika on enintään 10 vuotta ensimmäisestä kotikuntamerkinnästä. Ilman huoltajaa maassa oleskelevien alaikäisten palveluista aiheutuvia kuluja korvataan siihen saakka, kunnes nuori täyttää 25 vuotta.

Kustannusten korvaaminen perustuu ELY-keskuksen tekemään päätökseen. Ennen vuotta 2023 kustannusten korvaaminen perustui sopimuksiin, mutta näitä sopimuksia ei tule enää uusia tai päivittää, vaan jatkossa ELY-keskuksen tulee tehdä päätös mahdollisten muutostarpeiden myötä. 

Pitkäaikaisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen 

Jos kunta tai hyvinvointialue on järjestänyt korvausten piiriin kuuluvalle henkilölle vamman tai sairauden edellyttämää pitkäaikaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa, ja jos siitä aiheutuu kunnalle tai hyvinvointialueelle huomattavia kustannuksia, kustannukset voidaan korvata kunnalle tai hyvinvointialueelle.

Lisäksi edellytetään, että henkilö on ollut huollon tai hoidon tarpeessa, kun hän on saapunut Suomeen. Kustannukset korvataan enintään kymmeneltä vuodelta henkilön ensimmäisestä väestötietojärjestelmän kotikuntamerkinnästä. Korvaamisen edellytyksenä on lisäksi ELY-keskuksen päätös kustannusten korvaamisesta.

Vamman tai sairauden perusteella syntyvistä pitkäaikaisista sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista voidaan korvata esimerkiksi seuraavat 

  • Kehitysvammalaissa (519/1977) ja vammaispalvelulaissa (381/1987) tarkoitettujen palvelujen ja tukitoimien kustannukset, kuten henkilökohtainen apu, koti- ja kuljetuspalvelut, palveluasuminen, kuntoutustoimintaa, apuvälinepalvelut, asunnon muutostyöt sekä vammaisen työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta.
  • Psyykkisistä ja traumaperäisistä sairauksista johtuvat toimenpiteet, kuten psykiatrinen hoito, psykoterapia, laitos- ja perhehoito, kuntoutus.
  • Syövästä, sydänsairaudesta ja neurologisesta sairaudesta tai muusta vakavasta sairaudesta aiheutuvat pitkäaikaiset ja huomattavat kustannukset, kuten yliopistollisen sairaalan antama erikoissairaanhoito (osasto- ja avohoito), kotisairaanhoito ja kotipalvelut, kuntoutus.
  • Amputaatiosta johtuvat kustannukset, jotka liittyvät proteesien uusimiseen ja huoltoon.
  • Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat toimenpiteet ja muu hoito.

Erityisistä syistä aiheutuneet muut kustannukset

Erityisistä syistä muut kunnalle tai hyvinvointialueelle aiheutuneet kustannukset ovat yleensä ennalta arvaamattomia ja huomattavia ja voivat aiheutua sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeista. Korvaamisen edellytyksenä on lisäksi ELY-keskuksen päätös kustannusten korvaamisesta. Kustannukset korvataan enintään kymmeneltä vuodelta.

Tavanomaiset sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteet sekä lastensuojelulain mukainen ehkäisevä lastensuojelutyö kuuluvat lähtökohtaisesti valtionosuusjärjestelmän ja laskennallisten korvausten kattamaan toimintaan.

Kotoutumislain (49 §) perusteella voidaan korvata esimerkiksi seuraavia kustannuksia

  • lastensuojelulain 36 §:n mukaisia muita kuin lyhytaikaisia lastensuojelun avohuollon tukitoimia (esim. perhetyö, tukihenkilö- tai tukiperhetoiminta, -kuntoutus ja perheleirit);
  • perhehoidon kustannuksia, jos ne ovat huomattavia
  • sijaishuollon kustannuksia, kuten sijoitettujen lasten luonapitokustannukset,
  • lasten tapaamiskulut (matkat, yöpymiset),
  • yhteydenpitokulut;
  • erityispäivähoidon kustannuksia peruspäivähoidon ylittävältä osalta, jos tarve perustuu esimerkiksi vammaan tai sairauteen;
  • Suomessa syntyneen vammaisen tai sairaan lapsen huomattavia hoitokustannuksia;
  • kallista sairaalahoitoa (esimerkiksi leikkaus ja sen jälkihoito);
  • muille kotoutumislain 2 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetuille henkilöille kuin kiintiöpakolaisille varattavien asuntojen odotusajan välttämättömiä kustannuksia, esim. vuokria tai sähkölaskuja tai välttämättömiä asunnon kalustamiskuluja silloin, kun asunnon varaamista ennen henkilön/perheen Suomeen tuloa tai kuntaan muuttoa ei ole voitu välttää (kiintiöpakolaisille vastaava korvaus 47 a §:n nojalla);
  • vanhustenhuollon erityiset toimenpiteet.

Paluumuuttoavustus 

Hyvinvointialue voi maksaa kohtuulliset matka- ja muuttokustannukset korvausten piiriin kuuluvalle henkilölle, joka palaa vapaaehtoisesti koti- tai lähtömaahansa muuten kuin tilapäisessä tarkoituksessa. Lisäksi hyvinvointialue voi maksaa yhdelle henkilölle enintään kahden kuukauden ja perheelle enintään neljän kuukauden toimeentulotuen perusosan määrää vastaavan paluumuuttoavustuksen.

Edellytyksenä paluumuuton tukemiselle on, että henkilön on tarkoitus muuttaa maasta muuten kuin tilapäisessä tarkoituksessa. Osoituksena tästä voi olla esimerkiksi Digi- ja väestötietovirastolle ja Kansaneläkelaitokselle tehty muuttoilmoitus, josta ilmenee pysyvä muutto ja ulkomailla oleskelun vakinainen tarkoitus.

Korvauksen matka- ja muuttokustannuksista ja paluumuuttoavustuksen myöntää hakemuksesta se hyvinvointialue, jonka alueella korvauksen perusteena oleva henkilö asuu. Kunta voi hakea korvauksia sille vuoden 2022 loppuun mennessä aiheutuneista kustannuksista vielä vuoden 2023 ja 2024 aikana.

Ihmiskaupan uhrille annetuista palveluista ja tukitoimista aiheutuvien kustannusten korvaaminen

Kunnalle tai hyvinvointialueelle voidaan maksaa laskennallista korvausta ihmiskaupan uhrin ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä, jos 

  • henkilölle on myönnetty jatkuva oleskelulupa erityisen haavoittuvaan asemaan (UlkL 52 a §:n 2 momentti) perustuen tai kahden vuoden yhtäjaksoisen maassa oleskelun jälkeen myönnetty jatkuva oleskelulupa (UlkL 54 §:n 5 momentti) tai 
  • jos henkilö ihmiskaupan uhrin oleskeluluvan sijaan saa ulkomaalaislaissa tarkoitettua kansainvälistä suojelua tai jolle on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain 51 tai 52 §:n perusteella hänen haettua kansainvälistä suojelua. 

Kunnalle tai hyvinvointialueelle voidaan myös korvata tällaisen oleskeluluvan omaavasta ihmiskaupan uhrista muita kotoutumislain mukaisia korvauksia. 
Lisäksi kunnalle tai hyvinvointialueelle voidaan korvata ihmiskaupan uhrin erityistarpeiden vuoksi järjestettävien, uhriasemaan liittyvien toimenpiteiden ja palveluiden kustannukset kotoutumislain 53 §:n mukaisesti, riippumatta siitä millainen oleskelulupa henkilöllä on tai onko hän Suomen kansalainen. Edellytyksenä näiden korvausten piiriin kuulumiselle on kuitenkin se, että ihmiskaupan uhri on ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän piirissä. Kunnan tai hyvinvointialueen on ennen korvauksen hakemista haettava alueellisen ELY-keskuksen päätöstä kustannusten korvaamisesta.

Korvausta ihmiskaupan uhrille tämän asemasta johtuvien erityistarpeiden vuoksi järjestettyjen toimenpiteiden ja palvelujen kustannuksista sekä laskennallisista korvauksista haetaan KEHA-keskukselta. Ihmiskaupan uhreista ei makseta laskennallista korvausta automatisoidun järjestelmän kautta, vaan kunnan ja hyvinvointialueen tulee hakea korvaus erillisellä hakemuksella. 

Lisätietoa ihmiskaupan uhrien palveluista ja tukitoimista aiheutuvien kustannusten korvaamisesta ja korvausten hakemisesta saa työ- ja elinkeinoministeriön ohjeesta kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaisten kustannusten korvaamisesta kunnille ja hyvinvointialueille.

Lisätietoja:
Työ- ja elinkeinoministeriön ohje kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaisten kustannusten korvaamisesta kunnille ja hyvinvointialueille
Lue lisää erityisistä syistä aiheutuneista kustannuksista