Tälle sivulle on koottu tietoa kotoutumistoimijoille
- Ukrainaista saapuvien oleskeluluvan eri perusteista
- varautumisesta Ukrainan tilanteeseen kunnissa
- viisumivapaasti ilman oleskelulupaa Suomessa oleskelevien oikeuksista palveluihin
- tilapäistä suojelua saavien oikeuksista ja palveluista
- työskentelystä, kausityöstä ja opiskelusta Suomessa
HUOM! Pyydämme ottamaan huomioon, että etenkin tilapäistä suojelua saavien tilanteeseen liittyy edelleen erilaisia lainsäädäntöön liittyviä avoimia kysymyksiä. Kysymyksiä ja vastauksia päivitetään jatkuvasti, kun tulkinnat tarkentuvat.
Venäjän hyökkäyksen seurauksena Suomi varautuu ukrainalaisten vastaanottamiseen. Ukrainasta saapuu ihmisiä, joilla voi olla oleskelulupa tai jotka voivat saada oleskeluluvan eri perustein.
Tällä hetkellä Ukrainasta saapuva voi
- oleskella Suomessa 90 päivää viisumivapaasti ilman oleskelulupaa, jos hänellä on biometrinen passi.
- saada oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella. Tilapäisen suojelun perusteella henkilöille voidaan myöntää ulkomaalaislain 112§:n mukainen tilapäinen oleskelulupa vuodeksi.
- saada oleskeluvan esimerkiksi perhesiteen, työn tai opiskelun perusteella.
Ukrainasta saapuvalla on oikeus myös hakea turvapaikkaa. Jos henkilö on saanut oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella ja haluaa hakea turvapaikkaa, turvapaikkahakemus otetaan vastaan, mutta sitä ei käsitellä aikana, jona henkilö saa tilapäistä suojelua.
Suomesta ei palauteta henkilöitä Ukrainaan käynnissä olevan konfliktin takia.
Lisätietoa maahantulosta, oleskelusta ja turvapaikan hakemisesta:
Ukrainasta saapuvien määrää ja palvelujen tarvetta voi olla haastavaa ennakoida, eikä kaikkia apua tarvitsevia välttämättä tunnisteta heti. Ukrainalaiset voivat oleskella Suomessa biometrisellä passilla 90 päivää, joten osa ihmisistä voi kääntyä viranomaisten puoleen vasta myöhemmin. Etenkin ilman huoltajaa maahan saapuvat alaikäiset on tärkeää ohjata Maahanmuuttoviraston ja vastaanottokeskuksen palveluihin mahdollisimman pian, vaikka he oleskelisivat tuttavien kanssa.
Tilanteeseen voi kunnissa varautua jo etukäteen esimerkiksi ohjaus- ja neuvontapalveluissa. Ukrainasta saapuvat ja kuntalaiset, joita Ukrainan kriisi koskettaa, voivat tarvita kriisiapua tai muuta tukea tilanteen käsittelyyn. Myös Suomeen aiemmin eri maista tulleilla pakolaisilla voi olla keskustelu- tai muun tuen tarvetta Ukrainan tilanteen vuoksi.
Kunnan varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa on hyvä varautua siihen, että kuntaan voi saapua Ukrainasta oppivelvollisuusikäisiä ja tätä nuorempia. Lisätietoa antaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Moni kunta on varautunut myös järjestämään tarvittaessa kiireellistä, tilapäistä majoitusta Ukrainasta saapuville, maassa ilman oleskelulupaa oleskeleville henkilöille. Kunnassa on hyvä ottaa huomioon, että tilapäisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneiden henkilöiden majoitus järjestetään vastaanottopalveluiden kautta.
Ukrainan tilanne on lisännyt myös väestöryhmien välisiä jännitteitä ja muun muassa venäjänkielisiin kohdistuvaa vihapuhetta. Tukea hyvien väestösuhteiden edistämiseen ja tietoa vihapuheen vastaisista toimista on koottu esimerkiksi hyvatvaestosuhteet.fi ja yhdenvertaisuus.fi-sivustoille.
Omankielinen materiaali suomalaisesta yhteiskunnasta tukee juuri maahan saapunutta. Jos harkitset materiaalin kääntämistä, tutustu ensin jo saatavilla olevaan käännettyyn materiaaliin ja monikielisen materiaalin tuottamisen ohjeisiin.
Kuntien on hyvä seurata viranomaisviestintää, sillä erityisesti tietoa tilapäistä suojelua saavien oikeuksista palveluihin täsmennetään.
Lisätietoa:
Mihin palveluihin Suomessa ilman oleskelulupaa oleskelevilla Ukrainasta paenneilla on oikeus?
Ukrainalaiset voivat oleskella Suomessa biometrisellä passilla 90 päivää viisumivapaasti ilman oleskelulupaa. Ukrainasta saapuneet henkilöt on hyvä ohjata hakemaan tilapäistä suojelua tai muuta oleskelulupaa. Jos henkilö oleskelee Suomessa ilman oleskelulupaa, hänen täytyy pääsääntöisesti kattaa oleskeluun liittyvät kustannukset itse.
Ilman oleskelulupaa oleskelevilla on oikeus kiireelliseen terveydenhoitoon julkisessa terveydenhuollossa. Kiireellisen hoidon tarpeen arvioi hoitava lääkäri julkisissa terveydenhuollon palveluissa. Hoidon kustannukset on maksettava itse.
Jokaisella kunnassa oleskelevalla on oikeus saada kiireellisessä tapauksessa sosiaalipalveluita niin, ettei hänen välttämätön huolenpitonsa tai toimeentulonsa vaarannu. Kunta voi tarvittaessa järjestää sosiaalihuoltolain mukaisesti henkilölle esimerkiksi tilapäisen majoituksen (hätämajoitus) ja muuta sosiaalihuollon kiireellistä apua. Kiireellisen avun tarve arvioidaan aina henkilön yksilöllisen tilanteen mukaan.
Viisumivapaasti, ilman oleskelulupaa Suomessa oleskelevilla henkilöillä voi tietyissä tilanteissa olla oikeus välttämättömään osuuteen perustoimeentulotuesta. Välttämätön osuus tarkoittaa elintarvikkeita ja välttämättömiä reseptilääkkeitä. Tukea tarvitsevan on kuitenkin ensin selvitettävä, voiko hän turvata elantonsa säästöillään tai rahansiirtomahdollisuuksilla.
Kelan tiedote Ukrainan tilanteen vuoksi Suomeen saapuvien oikeudesta sosiaaliturvaan
Tietoa Ukrainan sodan vaikutuksista Kelan etuuksiin
Ilman oleskelulupaa voi työskennellä vain tarkasti rajatuissa ammateissa, jotka määritellään ulkomaalaislain 79 §:ssä. Kausityön kolmen kuukauden ajan oikeuttavaa kausityötodistusta voi hakea myös Suomessa.
Tarkempia tietoja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämisvelvollisuudesta antaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Tietoa tilapäisestä suojelusta kotoutumistoimijoille
EU on aktivoinut tilapäisen suojelun direktiivin, joka tuli voimaan 4.3.2022. Maahanmuuttovirasto vastaa oleskeluluvan myöntämisestä tilapäisen suojelun perusteella. Tilapäistä suojelua saavat ovat vastaanottolainsäädännön piirissä. Olemme koostaneet alle vastauksia muutamiin tilapäistä suoje-lua koskeviin kysymyksiin kotoutumistoimijoiden näkökulmasta.
Lisätietoa tilapäisestä suojelusta
Sisäministeriön tiedote tilapäisen suojelun kohderyhmästä
Migri: Tilapäinen suojelu Ukrainasta paenneille
Tilapäistä suojelua saavat eivät pääsääntöisesti saa kotikuntalain mukaista kotikuntaa. Tilapäistä suojelua saava voi kuitenkin saada kotikunnan, jos hän on sellaisen henkilön perheenjäsen, jolla on Suomessa kotikunta. Perheenjäsenellä tarkoitetaan puolisoa, huoltajaa tai lasta.
Tilapäisen suojelun perusteella oleskeluvan saavia henkilöitä ei sijoiteta kuntapaikoille. Tilapäistä suojelua saavat rinnastuvat suojelunsa ajan oikeuksiltaan pääosin turvapaikanhakijoihin. Heidät rekisteröidään vastaanottokeskuksiin. He kuuluvat tilapäisen suojelun ajan vastaanottopalveluiden piiriin.
Tilapäisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneet ovat vastaanottolain piirissä ja saavat samat vastaanottopalvelut kuin turvapaikanhakijat. He voivat majoittua vastaanottokeskuksissa tai yksityismajoituksessa.
Yksityismajoituksessa asuvat tilapäistä suojelua saavat henkilöt mukaan lukien ilman huoltajaa tulleet alaikäiset rekisteröidään vastaanottokeskuksen asiakkaiksi. Yksityismajoituksessa asumista ei tueta taloudellisesti.
Tilapäistä suojelua saaville, ilman huoltajaa maahan tulleille alaikäisille järjestetään majoitus ja hoiva ryhmäkodissa. Vastaanottokeskus tekee hakemuksen edustajan määräämisestä lapselle.
Tilapäistä suojelua saavien välttämätön toimeentulo katetaan vastaanottolainsäädännön mukaisesti vastaanotto- ja käyttörahalla. Heillä ei ole pääsääntöisesti oikeutta toimeentulotukeen tai asumisperusteisiin etuuksiin. Asumisperusteisen sosiaaliturvan myöntäminen perustuu KELA:n kokonaisharkintaan.
Tilapäistä suojelua saavilla on heti oleskeluluvan saamisen jälkeen oikeus työntekoon, mutta ei työmarkkinatukeen. Tilapäistä suojelua saava henkilö voi rekisteröityä työnhakijaksi TE-toimistoon.
Tilapäistä suojelua saavien majoitus järjestetään vastaanottolain mukaisena palveluna ja tilapäistä suojelua saavat voivat majoittua vastaanottokeskuksissa. Ilman huoltajaa Suomessa olevat alaikäiset lapset majoitetaan ryhmäkotiin tai tukiasuntolaan. Vastaanottolainsäädännön mukaisen majoituksen järjestämisestä vastaa Maahanmuuttovirasto.
Tilapäistä suojelua saavat voivat järjestää asumisensa halutessaan itse ja majoittua yksityismajoituksessa. Myös yksityismajoituksessa asuvat tilapäistä suojelua saavat on rekisteröity tietyn vastaanottokeskuksen asiakkaiksi.
Tilapäistä suojelua saavalle tai muulle yksityishenkilölle ei korvata majoituskustannuksia, jos tilapäistä suojelua saava asuu yksityismajoituksessa. Kunta voi saada korvauksia Maahanmuuttoviraston kuntamallin mukaisesti.
Jos yksityismajoitus ei olekaan henkilöille enää mahdollista, heidän on tärkeää olla yhteydessä vastaanottokeskukseen, jossa he ovat kirjoilla.
Tilapäistä suojelua saavien, jotka on rekisteröity vastaanottokeskuksen asiakkaaksi, sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään vastaanottolainsäädännön mukaisesti. Tilapäistä suojelua saavilla on vastaanottolain 26 pykälän mukaisesti oikeus saada terveyspalveluja samoin perustein kuin henkilöillä, joilla on kotikunta Suomessa. Tilapäistä suojelua saavilla on oikeus välttämättömiin sosiaalihuollon palveluihin.
Terveys- ja sosiaalihuollon palveluiden järjestämisvastuu on sillä vastaanottokeskuksella, johon henkilö on rekisteröity. Julkiselta terveydenhuollolta ostettujen palveluiden kustannukset laskutetaan palvelun ostaneelta vastaanottokeskukselta.
Lisätietoa Ukrainasta paenneiden sosiaali- ja terveyspalveluista sosiaali- ja terveysministeriön kuntainfossa 1/2022
Vastaanottolain mukaiset terveyspalvelut (THL)
Kunnilla on velvollisuus järjestää tiettyjä palveluja myös vastaanottolain piirissä oleville, jotka eivät saa kotikuntaa. Kunnan on järjestettävä esi- ja perusopetusta oppivelvollisuusikäisille. Tarkempia tietoja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämisvelvollisuudesta antaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jos alaikäisellä tilapäistä suojelua saavalla on tarve lastensuojelun palveluille, kunnan tulee järjestää niitä. Maahanmuuttovirasto kattaa kunnalle lastensuojelun palveluista aiheutuneet kustannukset.
Lakia kotoutumisen edistämisestä sovelletaan henkilöön, jolla on voimassa oleva oleskelulupa Suomessa. Kunnan, työ- ja elinkeinotoimiston sekä muiden viranomaisten on annettava maahanmuuttajalle asianmukaista ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista sekä työelämästä. Ohjaus- ja neuvontapalveluissa onkin hyvä varautua Ukrainan tilanteen aiheuttamiin neuvontatarpeisiin.
Tilapäistä suojelua saavilla on oikeus TE-toimiston työvälityspalveluihin ja muihin työllistymistä tukeviin palveluihin sekä TE-toimiston laatimaan kotoutumislain mukaiseen alkukartoitukseen ja kotoutumissuunnitelmaan. He voivat osallistua myös kotoutumiskoulutukseen.
Koska tilapäistä suojelua saavat ovat vastaanottolain piirissä, työvoiman ulkopuolella olevien tilanne kartoitetaan ensisijaisesti vastaanottokeskuksessa. Kunta ei ole velvollinen järjestämään kotoutumislain mukaista alkukartoitusta tai tekemään kotoutumissuunnitelmaa tilapäistä suojelua saaville henkilöille. Jos kunta tekee alkukartoituksen tilapäistä suojelua saavalle henkilölle, joka ei ikänsä tai muun syyn vuoksi ole hakeutumassa TE-toimistoon työnhakijaksi, kunnalle voidaan korvata alkukartoituksesta aiheutuneet kustannukset kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaisesti.
Tilapäistä suojelua saavien palvelut järjestetään ja korvataan kuitenkin pääsääntöisesti vastaanottolain mukaisina palveluina. Tilapäistä suojelua saava, joka ei ole TE-palvelujen asiakas, voi yksilöllisesti tarvittaessa saada täydentävää vastaanottorahaa esimerkiksi kunnan järjestämän maksullisen kielikoulutuksen kustannuksiin.
Tilapäistä suojelua saavat kirjataan väestötietojärjestelmään oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä. Samalla he saavat henkilötunnuksen, joka kirjataan oleskelulupakorttiin. Henkilötunnuksen saaminen on voinut estyä, jos osa tiedoista on kirjattu väärin, kun henkilö on hakenut tilapäistä suojelua. Pulma on tiedostettu ja toimet viiveen vähentämiseksi aloitettu.
Jos henkilö ei saa myönteisen oleskeluluvan yhteydessä henkilötunnusta, hänen kannattaa esittää asiaa koskeva pyyntö pikimmiten Digi- ja väestötietovirastolle.
Pankeilla on velvollisuus luottolaitoslain mukaan tarjota peruspankkipalveluita (perusmaksutili, siihen liittyvät maksupalvelut ja sähköisen tunnistamisen palvelut) kaikille ETA-valtiossa laillisesti asuville. Ulkomaalaislain mukaan laillista oleskelua on oleskeluluvalla tapahtuva oleskelu.
Pankit voivat näin ollen tarjota peruspankkipalveluita kolmannen maan kansalaiselle. Pankkien tulee huomioida kuitenkin esimerkiksi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisestä annettu sääntely, kuten velvollisuus tunnistaa asiakas. Pääsääntöisesti pankit vaativat palveluiden avaamiseen tunnistamisvälineenä voimassaolevaa passia. Oleskeluoikeuden voi osoittaa oleskelulupakortilla.
Tilapäistä suojelua saavien palvelut toteutetaan ja kustannukset korvataan pääsääntöisesti vastaanottolainsäädännön mukaisesti. Maahanmuuttovirasto korvaa palvelujen tuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvat kustannukset valtion talousarvion rajoissa.
Tilapäistä suojelua saavat eivät sisälly kotoutumislain kuntaan osoittamista ja kustannusten korvaamista koskevien säännösten soveltamisalaan. Kunnalle ei makseta kotoutumislain mukaisia korvauksia pakolaisten vastaanotosta paitsi korvaus kunnan tekemästä alkukartoituksesta, joka voidaan tehdä myös tilapäistä suojelua saavalle, jos hän ei ikänsä tai muun syyn vuoksi ole TE-toimiston asiakas ja saa palveluja sieltä.
Ukrainasta sotaa paenneella, tilapäistä suojelua hakeneella on oikeus työskennellä Suomessa rajoituksetta heti, kun hänen tilapäisen suojelun hakemuksensa on rekisteröity. Poliisi tai rajaviranomainen antaa tilapäisen suojelun hakijoille todistuksen hakemuksen rekisteröinnistä. Todistus rekisteröinnistä riittää työnteon aloittamiseen. Oleskelulupakorttia ei tarvitse odottaa.
Ukrainalaiset voivat rekisteröityä TE-toimistossa työnhakijoiksi ja saada työllistymistä tukevia palveluita. Ilman kotikuntamerkintää heitä ei voida ohjata työllisyyden kuntakokeilun asiakkaaksi. Henkilöt ovat oikeutettuja TE-toimistojen palveluihin.
Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote työnteko-oikeudesta
Työ- ja elinkeinoministeriön ohje Ukrainasta pakeneville
Tilapäistä suojelua saavilla on oikeus TE-toimiston laatimaan alkukartoitukseen ja kotoutumissuunnitelmaan. He voivat osallistua kotoutumiskoulutukseen.
Lisäksi tilapäistä suojelua saavat ovat oikeutettuja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisiin palveluihin, kuten
- työnvälitys
- tieto- ja neuvontapalvelut
- osaamis- ja ammattitaitokartoitukset
- työkyvyn arviointi
- yrittäjävalmiuksien arviointi
- työvoimakoulutus
- ammatinvalinta- ja uraohjaus, työkokeilu ja palkkatuki.
Tilapäistä suojelua saavilla ei ole oikeutta työmarkkinatukeen.
Verokortin puuttuminen ei estä työnteon aloittamista, koska verokortti ei osoita työnteko-oikeutta. Työnteon voi aloittaa, kun on hakenut tilapäistä suojelua. Verokorttia tarvitaan vasta palkanmaksun yhteydessä.
Mikäli työnantajalla ei ole käytettävissään verokorttia palkkaa maksettaessa, tulee työnantajan periä yleisesti verovelvolliselta palkasta 60 prosentin ennakonpidätys. Rajoitetusti verovelvolliselta voidaan periä 35 prosentin lähdevero, mutta tämä koskee vain enintään kuusi kuukautta maassa oleskelevia.
Henkilö tarvitsee verokorttia varten suomalaisen henkilötunnuksen. Mikäli henkilö ei ole vielä saanut henkilötunnusta tilapäisen suojelun päätöksen yhteydessä, verotoimisto voi rekisteröidä henkilön tiedot väestörekisteriin ja antaa henkilötunnuksen. Tällöin henkilöllä tulee olla todistus tilapäisen suojelun hakemisesta ja hänen tulee asioida verotoimistossa fyysisesti, jotta henkilöllisyys voidaan tunnistaa.
Ukrainasta saapuneen työnteko-oikeus ja siihen mahdollisesti liittyvät rajoitteet määräytyvät sen mukaan, millä perusteella henkilö on maassa. Maassa oleskelu voi perustua esimerkiksi tilapäiseen suojeluun, kausityötodistukseen, viisumivapauteen, turvapaikanhakuun tai työntekijän oleskelulupaan.
Työnantajan pitää selvittää, että palkattavalla henkilöllä on oikeus työskennellä Suomessa.
Jos henkilö on hakenut tilapäistä suojelua, hänellä on rajoittamaton työnteko-oikeus.
TE-palveluiden ohjeita työnantajalle ulkomaisen työntekijän palkkaamiseen
Kyllä. Jäsenvaltioiden on annettava tilapäistä suojelua saaville henkilöille lupa työskennellä toisen palveluksessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajana sekä osallistua aikuisille tarkoitettuun koulutukseen, ammattikoulutukseen ja käytännön työharjoitteluun.
Tilapäistä suojelua saavalla on oikeus opiskella Suomessa. Tilapäistä suojelua saava opiskelija ei ole oikeutettu opintotukeen tai koulumatkatukeen.
Ukrainalaiset ovat olleet suurin kausityöläisten ryhmä maa- ja metsätalousaloilla Suomessa. Viime vuonna ukrainalaisille myönnettiin kolmen kuukauden työskentelyyn oikeuttavia kausityötodistuksia noin 13 000 (96 % kaikista kausityötodistuksista). Kausityöhön liittyviä oleskelulupia myönnettiin ukrainalaisille vuonna 2021 noin 1 800 (93 % kausityöluvista).
Kausityöläisiä tarvittaisiin arvioiden mukaan tänäkin vuonna kaikkiaan noin 16 000. TEM tekee muiden ministeriöiden ja viranomaisten kanssa tiivistä yhteistyötä, jotta työvoiman riittävyys voidaan turvata eri tavoin.
Jos henkilö on hakenut tilapäistä suojelua, hänellä on heti hakemuksen rekisteröinnin jälkeen oikeus tehdä töitä. Poliisi tai rajaviranomainen antaa todistuksen hakemuksen rekisteröinnistä. Tällöin erillinen oleskelulupakortti tai kausityölupa tai -todistus ei ole tarpeen.
Ukrainan kansalaiset voivat tulla Suomeen myös kausityöhön joko kausityötodistuksella tai oleskeluluvalla. Kausityötodistus oikeuttaa kolmen kuukauden työntekoon ja sen voi saada sähköisesti ilman käyntiä Suomen edustustossa. Kausityötodistusta voi myös hakea vasta Suomessa. Jos kausityötä haluaa tehdä Suomessa pidempään kuin kolme kuukautta, Ukrainasta paenneen kannattaa hakea oleskelulupaa tilapäisen suojelun perusteella.
Työntekijän oikeuksista sosiaali- ja terveyspalveluihin saa tietoa sosiaali- ja terveysministeriön kuntainfosta: Sosiaali- ja terveysministeriön kuntainfo 1/2022
Työperusteisen hyväksikäytön ehkäisy on hallituksen keskeinen tavoite, jotta kukaan ei joutuisi alistumaan laittomiin työehtoihin tai muuhun epäeettiseen kohteluun työelämässä. Työnteon minimiehdoista on sovittu työehtosopimuksissa, ja ne koskevat jokaista, myös ulkomaan kansalaisia. Esimerkiksi kynnysrahan periminen Suomeen työhön pääsystä on Suomessa laitonta.
Lisätietoa hyväksikäytön ehkäisystä:
- Tietoa Suomen työmarkkinoiden pelisäännöistä ja työskentelystä Suomessa sekä oikeusturvakeinoista ongelmatilanteissa eri kielillä
- Neuvontaa työsuhteista ja työehdoista saa työsuojeluviranomaisen palvelupuhelimesta (suomi, ruotsi, englanti)
- Erityisesti kausityöntekijöille suunnattua venäjänkielistä puhelinneuvontaa on tarjolla 1.5.2022 lähtien Rikosuhripäivystyksen ja TEM:n yhteistoimintana. (Yhteystiedot ilmoitetaan myöhemmin.)
- Akuuteissa ja törkeissä kriisitilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä suoraan poliisiin soittamalla numeroon 112 (https://poliisi.fi/ihmiskauppa).
Jos ihmistä painostetaan esimerkiksi tekemään työtä huonoilla työehdoilla, myymään seksiä, kerjäämään tai tekemään rikoksia, kyse voi olla ihmiskaupasta. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on viranomainen, joka voi auttaa järjestämään mm. turvallisen majoituksen, suojan, terveyspalveluja, neuvontaa tai oleskelun laillistamisessa. Lisätietoa löytyy sivulta ukrainaksi: ihmiskauppa.fi/ukr, venäjäksi: ihmiskauppa.fi/rus tai englanniksi: humantrafficking.fi. Hätätilanteessa tulee kuitenkin soittaa aina yleiseen hätänumeroon 112.