Ensimmäinen kotoutumissuunnitelma on tehtävä kotoutumislain mukaan viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun maahanmuuttanut on saanut ensimmäisen oleskeluluvan, tai hänen oleskeluoikeutensa on rekisteröity.
Jos tämä aikaraja on täyttynyt, maahanmuuttaneelle laaditaan tarvittaessa työvoima- ja yrityspalvelulain mukainen työllistymissuunnitelma.
Jos henkilö ei itsestään riippumattomista syistä ole päässyt matkustamaan maahan kolmen vuoden kuluessa oleskeluluvan myöntämisestä, voidaan hänelle kuitenkin laatia kotoutumissuunnitelma työllistymissuunnitelman sijaan, jos se katsotaan kokonaisarvion perusteella tarpeelliseksi.
Kotoutumissuunnitelman laadinta käynnistetään viimeistään kahden viikon kuluttua alkukartoituksen tekemisestä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ajanvarausta itse suunnitelman laatimiseen, ei välttämättä varsinaisen suunnitelman laatimistilannetta.
Kotoutumislain mukaan maahanmuuttanut on ohjattava hakeutumaan yksilöllistä tarvettaan vastaavaan koulutukseen tai muuhun kotoutumista ja työllistymistä edistävään toimenpiteeseen tai palveluun kuukauden kuluessa kotoutumissuunnitelman laatimisesta.
Kotoutumissuunnitelman kesto
Kun maahanmuuttaneet saapuvat maahan, he ovat erilaisissa elämäntilanteissa ja heidän tarpeensa, osaamis- ja koulutustasonsa sekä perhetilanteensa vaihtelevat hyvin paljon. Kotoutumissuunnitelman kesto ja sisältö määräytyvät yksilöllisesti maahanmuuttaneen tavoitteiden, työ- ja koulutushistorian sekä hänelle suunniteltujen ja tarjottujen toimenpiteiden perusteella. Kotoutumissuunnitelma ei voi olla sisällöltään eikä kestoltaan kaavamainen.
Ensimmäinen kotoutumissuunnitelma tehdään enintään yhden vuoden ajaksi. Tällä pyritään varmistamaan se, että suunnitelma vastaa maahanmuuttaneen palvelutarvetta ja mahdollisesti muuttuvia olosuhteita tai tavoitteita.
Kotoutumissuunnitelman kesto on pääsääntöisesti enintään kolme vuotta ensimmäisen suunnitelman allekirjoittamisesta. Kotoutumissuunnitelma-ajan ei kuitenkaan lasketa kuluvan, jos suunnitelmaa ei ole voitu tilapäisesti toteuttaa vamman, sairauden tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi tai muusta näihin verrattavasta syystä. Mahdollinen pidentäminen ei kuitenkaan koske hoitovapaaseen oikeuttavaa aikaa.
Vamman ja sairauden on oltava sellainen, että se tosiasiallisesti haittaa suunnitelmassa sovittuihin toimenpiteisiin osallistumista ja siitä tulee esittää esimerkiksi lääkärintodistus.
Tarve erityisille toimenpiteille
Jos maahanmuuttanut tarvitsee kotoutuakseen erityisiä toimenpiteitä, voidaan kotoutumissuunnitelman kestoa pidentää enintään kahdella vuodella. Tällöin kotoutumissuunnitelman kesto voi olla enintään viisi vuotta.
Erityisiä toimenpiteitä tarvitsevalla maahanmuuttaneella tarkoitetaan henkilöä, joka tarvitsee tehostettuja toimenpiteitä muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden ohella erityisesti sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi alentuneen toimintakyvyn, iän, perhetilanteen, luku- ja kirjoitustaidottomuuden tai muun vastaavan syyn perusteella. Erityisiä toimenpiteitä voivat tarvita esimerkiksi ikääntyneet, yksinhuoltajat, traumataustaiset sekä lastensuojelun toimenpiteitä tarvitsevat lapset ja nuoret.
Lue lisää:
Alkukartoitus
