Ensimmäinen kotoutumissuunnitelma on tehtävä kotoutumislain mukaan viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun maahanmuuttanut on saanut ensimmäisen oleskeluluvan, tai hänen oleskeluoikeutensa on rekisteröity. Ihmiskaupan uhrin osalta määräajasta voidaan poiketa, jos henkilö tavoitetaan kotoutumispalveluihin vasta määräajan päätyttyä.
Jos tämä aikaraja on täyttynyt, työnhakijana olevalle maahanmuuttaneelle laaditaan tarvittaessa työvoimapalveluiden järjestämislain mukainen työllistymissuunnitelma.
Kotoutumissuunnitelman laatiminen käynnistetään viipymättä kotoutumisen ja osaamisen palvelutarpeen arvioinnin jälkeen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ajanvarausta itse suunnitelman laatimiseen, ei välttämättä varsinaisen suunnitelman laatimistilannetta. Kotoutumissuunnitelma voidaan myös laatia arviointiin sisältyvän alkuhaastattelun yhteydessä.
Kotoutumislain mukaan maahanmuuttanut on ohjattava hakeutumaan yksilöllistä tarvettaan vastaavaan koulutukseen tai muuhun kotoutumista ja työllistymistä edistävään palveluun kuukauden kuluessa kotoutumissuunnitelman laatimisesta.
Kotoutumissuunnitelman kesto
Kun maahanmuuttaneet saapuvat maahan, he ovat erilaisissa elämäntilanteissa ja heidän tarpeensa, osaamis- ja koulutustasonsa sekä perhetilanteensa vaihtelevat hyvin paljon. Kotoutumissuunnitelman kesto ja sisältö määräytyvät yksilöllisesti maahanmuuttaneen tavoitteiden, työ- ja koulutushistorian ja muun osaamisen sekä hänelle suunniteltujen ja tarjottujen palvelujen perusteella. Kotoutumissuunnitelma ei voi olla sisällöltään eikä kestoltaan kaavamainen.
Ensimmäinen kotoutumissuunnitelma tehdään enintään yhden vuoden ajaksi. Tällä pyritään varmistamaan se, että suunnitelma vastaa maahanmuuttaneen palvelutarvetta ja mahdollisesti muuttuvia olosuhteita tai tavoitteita.
Kotoutumissuunnitelman kesto on pääsääntöisesti enintään kaksi vuotta ensimmäisen suunnitelman allekirjoittamisesta. Kotoutumissuunnitelma-ajan ei kuitenkaan lasketa kuluvan, jos suunnitelmaa ei ole voitu tilapäisesti toteuttaa vamman, sairauden tai raskaus- tai vanhempainvapaan vuoksi tai muusta näihin verrattavasta syystä.
Vamman ja sairauden on oltava sellainen, että se tosiasiallisesti haittaa suunnitelmassa sovittuihin toimenpiteisiin osallistumista ja siitä tulee esittää esimerkiksi lääkärintodistus.
Kotihoidon tukea saavat tai erityisiä toimenpiteitä tarvitsevat
Jos maahanmuuttanut tarvitsee kotoutuakseen erityisiä toimenpiteitä, voidaan kotoutumissuunnitelman kestoa pidentää enintään kahdella vuodella. Tällöin kotoutumissuunnitelman kesto voi olla enintään neljä vuotta. Kotoutumissuunnitelman keston jatkamisen tarvetta tulee kuitenkin aina arvioida yksilöllisesti. Lähtökohtaisesti suunnitelman kestoa ei myöskään automaattisesti jatketa kahdella vuodella.
Erityisiä toimenpiteitä tarvitsevalla maahanmuuttaneella tarkoitetaan henkilöä, joka tarvitsee tehostettuja toimenpiteitä muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden ohella erityisesti sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi alentuneen toimintakyvyn, iän, perhetilanteen, luku- ja kirjoitustaidottomuuden tai muun vastaavan syyn perusteella. Erityisiä toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidon koulutus tai kuntoutus.
Kotoutumissuunnitelman kestoa on myös mahdollista pidentää, jos maahanmuuttanut on lasten kotihoidon tukea saadessaan osallistunut vähintään osa-aikaisesti kotoutumissuunnitelmassa sovittuihin palveluihin. Myös tällöin arvioidaan, onko suunnitelman keston pidentäminen perusteltua asiakkaan palvelutarpeiden kannalta.
Lue lisää:
Kotoutumisen ja osaamisen palvelutarpeen arviointi
