Maahanmuuttajataustainen väestö on nuorta. Monet heistä ovat sen ikäisiä, että he perustavat perheen. Kaikista ulkomaalaistaustaisista yli viidesosa on alaikäisiä ja Suomen koko lapsiväestöstä noin kymmenellä prosentilla on ulkomaalaistausta.
Suurella osalla maahanmuuttajalapsista ja -nuorista menee hyvin. Perheenjäsenet ovat toisilleen usein tärkeä voimavara: perheen läsnäolo Suomessa liittyy muun muassa parempaan työllisyyteen ja kielitaitoon verrattuna niihin, joiden perhe asuu muualla.
Toimeentulovaikeudet ovat yleisiä monissa lapsiperheissä. Perheen sosioekonominen asema ja perherakenne selittävät usein joko kokonaan tai suuren osan erosta valtaväestön ja maahanmuuttaneiden lasten välillä esimerkiksi kouluttautumisessa ja terveydessä.
Lasten tilanne on sidoksissa heidän perheensä tilanteeseen. Vanhempien työllisyyden parantaminen ja kielitaidon kehittäminen tukevat myös lasten kotoutumista.
Kouluterveyskysely on useana vuonna osoittanut, että ulkomaista syntyperää olevilla nuorilla on suomalaista syntyperää olevia nuoria enemmän erilaisia terveyden ja hyvinvoinnin haasteita. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat alaikäisenä ilman huoltajaa maahan saapuneet lapset ja nuoret.
Vanhemmuuden edellytyksiä voidaan tukea perheen kotoutumissuunnitelmalla. Koko perheen kotoutumissuunnitelmalla varmistetaan, että kukaan perheenjäsen ei jää kotoutumisprosessin ulkopuolelle. Sillä pyritään myös varmistamaan, että kaikille perheenjäsenille löytyy toimintaa paikallisessa yhteisössä.
