Uutiset

Syyskuussa tulee voimaan lakimuutoksia, jotka liittyvät oleskeluluvan hakemiseen, oleskeluluvan eväämiseen ja henkilöisyyden todistamiseen. Vastaanottorahan määrää pienennetään elokuun alusta alkaen.

Suomen Pakolaisapu jakaa tänä vuonna KotoTeko-tunnustuksen taholle, joka edistää kotoutumista ja yhteiskunnan vastaanottavuutta. Vuoden 2024 tunnustuksen saajan valinnassa painotetaan erityisesti työelämän yhdenvertaisuuden edistämistä ja maahanmuuttaneiden työllisyyden vahvistamista.

Suomen kansalaisuuden edellytyksenä olevaa asumisaikaa pidennetään nykyisestä viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen 1.10.2024 alkaen. Jatkossa asumisajaksi hyväksytään vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu.

Työ- ja elinkeinoministeriön kotoutumisen osaamiskeskus selvittää kyselyllä kotoutumisen Kumppanuusalustan käyttäjien näkemyksiä Kumppanuusalustan käytöstä, hyödyllisyydestä ja jatkotarpeista. Vastauksia hyödynnetään Kumppanuusalustan ja kotoutuminen.fi-verkkopalvelun kehittämistyössä sekä kotoutumistoimijoille suunnatun viestinnän ja verkkoviestinnän suunnittelussa ja kehittämisessä vuosina 2024–2025.

Ensi vuoden alusta alkaen kotoutumislain toimeentulotuesta aiheutuneiden kustannusten korvausaikaa lyhennettäisiin kolmesta vuodesta yhteen vuoteen. Muutokset tehtäisiin lakiin kotoutumisen edistämisestä, joka tulee voimaan 1.1.2025. Muutosesitys on lausuntokierroksella 9.8. asti.

Ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoita oli toukokuussa 41 510, mikä on 16 prosenttia kaikista työttömistä työnhakijoista. Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden määrän kasvua selittää ulkomaalaisen väestön määrän kasvu Suomessa.

Ensi vuoden alussa voimaan tulevaa uutta kotoutumislakia täydennetään viidellä asetuksella, jotka koskevat monikielistä yhteiskuntaorientaatiota, laskennallisen korvauksen suuruutta ja jakautumista sekä osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointia. Lisäksi annettaisiin asetukset alaikäisenä ilman huoltajaa tulleen lapsen edustajan palkkiosta ja kotoutumisen edistämisen valtakunnalliseen tietovarantoon tallennettavista tiedoista.

Kotoutumislain mukainen alaikäisenä ilman huoltajaa Suomeen tulleiden nuorten aikuistumisen tuen ikäraja ja tukitoimien järjestämisestä maksettavien korvausten ikäraja on 1.7.2024 alkaen 23 vuotta. Hallitusohjelman mukaisesti ikäraja laskee samaksi kuin lastensuojelun jälkihuollon ikäraja, jonka lyhennys 25 vuodesta 23 vuoteen tuli voimaan 1.1.2024.

EU:n yleisten asioiden neuvosto on päättänyt 25.6.2024, että tilapäisen suojelun myöntämistä sotaa pakeneville ukrainalaisille jatketaan 4.3.2026 asti. Tilapäisen suojelun antaminen mahdollistaa sen, että suojelua voidaan tarjota rajatulle joukolle nopeassa ja turvapaikkamenettelyä kevyemmässä prosessissa.

1.1.2025 voimaan tulevassa laissa kotoutumisen edistämisestä (681/2023, jäljempänä kotoutumislaki) säädetään kunnan kotoutumisohjelmasta. Työ- ja elinkeinoministeriön kirjeessä kuvataan kotoutumisohjelmaa ja muistutetaan, että 1.1.2025 alkaen kotoutumisohjelma ja sitä kuvaava asiakirja ovat kotoutumislain mukaisten korvausten maksatuksen edellytys.

Hallituksen tänään julkaistu toimenpideohjelma sisältää 30 toimenpidettä, joilla tähdätään ukrainalaisten työllistymisen edistämiseen. Lisäksi lisätään omankielistä viestintää ja tuetaan ukrainalaisten kuntiin siirtymistä.

Maahanmuuttovirasto on aloittanut projektin, jonka tarkoituksena on tukea maahanmuuttoneuvonnan toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä tiiviimmäksi ja suunnitelmallisemmaksi. 

Kotoutumislain kokonaisuudistus tulee voimaan vuoden 2025 alussa, kun päävastuu kotoutumisesta siirtyy kunnille. Muutoksilla uudistukseen pyritään lisäämään maahanmuuttaneiden omaa vastuuta kotoutumisestaan. Muutokset lakiin on vahvistettu 13.6.2024 ja ne tulevat pääosin voimaan 1.1.2025.

Työ- ja elinkeinoministeriön Kuntiin ohjaamisen toimintaohjelmasta pyritään toteuttamaan vuonna 2024 tilapäisen suojelun lisätuki. Valtionavustuksen avulla pyritään tukemaan tilapäistä suojelua saavien sujuvaa kuntiin siirtymistä ja kuntia sekä hyvinvointialueita palveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä kotikunnan saaneille tilapäistä suojelua saaville ja muille pakolaisina saapuneille. Tämä on ennakkotieto ja haun ehtoihin voi tulla vielä muutoksia. Valtionavustushaun toteutuminen on ehdollinen rahoituksen varmistumiselle lisätalousarviossa.

Työntekijällä olisi jatkossa kolme kuukautta aikaa löytää uusi työ, jos työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa työskentelevän työsuhde päättyy. Jos uutta työtä ei löydä tai muutakaan perustetta maassa oleskelulle ei enää ole, maassa oleskelun edellytykset lakkaavat ja Suomesta pitäisi poistua. Hallituksen esitys niin sanotusta kolmen kuukauden työttömyyssäännöstä on lausuntokierroksella 12.6–16.8.2024.

Maahanmuuttaneiden ohjaus- ja neuvontapalveluiden, osaamiskeskusten ja Talent Hubien juurtumista ja vakiintumista kuntiin on rahoitettu valtionavustuksilla, mutta juurtumisen tilanne ja edellytykset vaihtelevat kunnittain. Ohjaus- ja neuvontapalveluiden tulevaisuus vaikuttaa varmimmilta, mutta eri kuntien palveluiden välillä on eroja palvelun järjestämisessä ja sisällöissä. Alueellisia maahanmuuttaneille suunnattuja palveluita kannattaakin kehittää jatkossa eri tavoin palvelun sisällöstä riippuen.

Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) vuosiraportti vuodelta 2023 on julkaistu. Julkaisusta selviää, että maahanmuutto Suomeen on pysynyt korkealla tasolla. Vuonna 2023 perhe nousi yleisimmäksi oleskeluluvan myöntöperusteeksi. Maahanmuutto- ja turvapaikkatilastojen lisäksi julkaisussa kuvataan maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kehitystä ja julkista keskustelua aiheesta.

Lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteen mukaan nettomaahanmuutto pysyttelee korkealla tasolla tulevina vuosina. Tämä heijastuu työttömien työnhakijoiden määrään. Koska työikäisen väestön kasvu on pitkälti maahanmuuton varassa, jatkaa ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden määrä oletettavasti kasvuaan.

Oikeusministeriön tilaama tutkimuskatsaus kerää yhteen vuosien 2020–2023 aikana julkaistuja syrjintää ja yhdenvertaisuuden edistämistä käsitteleviä tutkimuksia. Raporttiin on koottu myös koronapandemian vaikutuksia yhdenvertaisuuteen.

Työllisyyden ja yrittäjyyden ministerityöryhmä linjasi kokouksessaan 15.5.2024 kausityölain ja -asetuksen muutosten valmistelusta niin, että jatkossa pääväylä luonnonmarjanpoimintaan olisi työsuhteinen kausityö. Muutokset pyritään saamaan voimaan satokaudelle 2025.