Hallintolaki määrittää hyvän hallinnon perusteet
Hallintolain tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa. Lain tarkoituksena on myös edistää hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään.
Hallintolaki sisältää säännökset hyvän hallinnon perusteista sekä hallintoasioissa noudatettavasta hallintomenettelystä.
Hallintolaissa säädetään myös tulkkauksesta (laissa tulkitseminen) ja kääntämisestä. Viranomaisen on järjestettävä tulkkaus ja kääntäminen asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta, jos maahanmuuttanut ei osaa suomen tai ruotsin kieltä. Asian selvittämiseksi tai asianosaisen oikeuksien turvaamiseksi viranomainen voi huolehtia tulkkauksesta ja kääntämisestä muussakin asiassa. Asia voidaan tulkata tai kääntää sellaiselle kielelle, jota asianosaisen voidaan todeta asian laatuun nähden riittävästi ymmärtävän.
Hallintolaki on yleislaki ja sitä noudatetaan, jos muussa laissa ei ole toisin säädetty. Myös kotoutumista koskevissa hallintomenettelyissä noudatetaan hallintolakia siltä osin, kuin kotoutumislaissa ei ole erityislainsäädäntöä.
Kansalaisuuslaissa säädetään kansalaisuuden edellytyksistä
Kansalaisuuslaissa säädetään niistä edellytyksistä, joihin perustuen henkilö saa, säilyttää tai menettää Suomen kansalaisuuden. Lisäksi säädetään menettelystä tilanteissa, jossa tällaista asiaa käsitellään. Kansalaisuuslain mukaan maahanmuuttajien kotoutumisen edistymistä sekä yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta voidaan tukea myöntämällä kansalaisuus.
Kotoutumislaki ei koske Suomen kansalaisuuden saanutta henkilöä, pois lukien ihmiskaupan uhria.
Lastensuojelulaki turvaa lapselle turvallisen kasvuympäristön
Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.
Suomessa kaikki lastensuojelutoimet on määritelty lastensuojelulaissa. Tämä tarkoittaa, että lastensuojelun viranomaisen toiminta ja päätökset perustuvat aina lakiin. Lastensuojelulaki koskee kaikkia maassa olevia lapsia riippumatta siitä, mikä on heidän Suomessa oleskelunsa peruste.
Suomessa lastensuojelun järjestäminen on hyvinvointialueelle kuuluva tehtävä. Hyvinvointialueilla lastensuojelusta vastaavat sosiaalityöntekijät.
Lapsen oikeuksista on säädetty erikseen Suomen perustuslaissa ja Suomessa voimaan tulleessa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, erityisesti lapsen oikeuksien yleissopimuksessa. Näissä korostetaan lapsen edun huomioon ottamista kaikessa viranomaistoiminnassa.
Lapsen oikeuksia ei voida turvata yksin lastensuojelulain keinoin, vaan niiden toteuttaminen on myös muuta lainsäädäntöä ja muita viranomaisia sekä laajemmin koko yhteiskuntaa koskeva tehtävä.
Kotoutumislaissa viitataan lastensuojelulainsäädäntöön erityisesti koskien lapsen edun selvittämistä sekä perheryhmäkoteja ja muita asuinyksikköjä.
Kielilaki turvaa oikeuden asioida suomeksi tai ruotsiksi
Kielilain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetty jokaiselle kuuluva oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa joko suomen tai ruotsin kieltä. Tulkkauksesta ja kääntämisestä saamen kielelle säädetään erikseen.
Tavoitteena on, että jokaisen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta, ja että yksilön kielelliset oikeudet toteutuvat ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota.
Viranomainen voi antaa parempaa kielellistä palvelua kuin laissa edellytetään.
Oikeudesta käyttää viranomaisissa muita kieliä kuin suomen, ruotsin ja saamen kieltä säädetään eri oikeudenkäyntiä koskevassa lainsäädännössä, koulutusta koskevassa lainsäädännössä, terveydenhuolto- ja sosiaalilainsäädännössä sekä muussa eri hallinnonaloja koskevassa lainsäädännössä.
Viranomaisen on järjestettävä maksuton tulkkaus silloin, kun asiakkaalla on lain mukaan oikeus käyttää omaa kieltään, joka on muu kuin viranomaisen kieli tai asian käsittelykieli. Viranomainen voi myös itse huolehtia tulkkauksesta.
Suomen viranomaisen ulkomaille tai ulkomaalaiselle annettava taikka maan ulkopuolella käytettäväksi aiottu asiakirja voidaan antaa muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, jollei erikseen toisin säädetä.
Lisätietoa:
Hallintolaki
Kansalaisuuslaki
Lastensuojelulaki
Suomen perustuslaki
Euroopan ihmisoikeussopimus
Lapsen oikeuksien yleissopimus
Kielilaki
