Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, jossa sekä suomen että ruotsin kieli ovat kansalliskieliä. Ruotsi on samalla vähemmistökieli, jonka asema on turvattu lainsäädännöllä. Suomen kaksikielisyys perustuu perustuslakiin, joka määrittelee suomen ja ruotsin kansalliskieliksi.
Suomessa on olemassa rakenteita ja kielellisiä oikeuksia, jotka mahdollistavat arjen elämisen ruotsin kielellä. Julkiset palvelut, kuten varhaiskasvatus, koulutus, terveydenhuolto, oikeusjärjestelmä sekä tiedonvälitys – esimerkiksi Yleisradion ruotsinkieliset palvelut – toimivat myös ruotsiksi. Nämä palvelut ovat osa yhteiskunnan perusrakenteita ja rahoitetaan verovaroin.
Laki kotoutumisen edistämisestä (681/2023) antaa maahan muuttaneelle mahdollisuuden valita ensisijaiseksi kotoutumiskielekseen suomen tai ruotsin.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan on tehty kirjaus ruotsinkielisen kotoutumisen edistämiseksi. Hallitusohjelman kirjauksessa asetetaan tavoitteeksi, että noin 5–10 % kotoutuu ruotsin kielellä. Lisäksi viranomaisten tulee selkeämmin tiedottaa mahdollisuudesta kotoutua myös ruotsiksi.
Maahanmuuttaneen kielivalinta rekisteröidään kotoutumisen osaamisen ja palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä, yksilöllisesti henkilön tarpeiden ja toiveiden mukaan.
Ruotsinkieliset kotoutumista edistävät palvelut vastaavat sisällöiltään suomenkielisiä palveluita, mutta palvelutarjonta ja palveluiden saatavuus vaihtelee. Ruotsinkielisiä kotoutumista edistäviä palveluita on tarjolla lähtökohtaisesti ruotsinkielisillä ja kaksikielisillä alueilla.
Ruotsiksi on mahdollista opiskella aina perusopeuksesta tai TUVA-koulutuksesta ammatillisiin tai lukio-opintoihin ja siitä korkeakoulututkintoon johtaviin koulutuksiin asti. Oman alueen koulutustarjontaan voi tutustua opintopolku.fi-sivulla.
Lisätietoja:
Kotoutumisen kielivalinta