Sosiaali- ja terveyspalvelut

Maahanmuuton ja kotoutumisen eri vaiheissa on huolehdittava terveydestä ja hyvinvoinnista. Suomessa hyvinvointialueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuottavat terveyden ja hyvinvoinnin tueksi erilaisia palveluita. Lisäksi Suomessa on käytettävissä yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluita.

Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin vaihtelee maassaoloperusteen ja asuinkunnan mukaan

Oikeus käyttää sosiaali- ja terveyspalveluita (sote-palvelut) sekä palveluiden järjestämisvastuut vaihtelevat maassaolostatuksen ja asuinkunnan mukaan:

  • Maahanmuuttaneella, jolla on oleskelulupa ja vakituinen asuinkunta Suomessa, on oikeus sekä terveyspalveluihin että sosiaaliturvaan ja -palveluihin kansalaisuudesta riippumatta.
  • Turvapaikanhakijat ovat oikeutettuja kiireelliseen ja välttämättömään terveydenhuoltoon. 
    • Alaikäiset turvapaikanhakijat ovat oikeutettuja terveyspalveluihin samoin perustein kuin kuntalaiset. 
    • Sosiaalipalveluista turvapaikanhakijat saavat tarvittavat palvelut välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon turvaamiseksi.
  • Aikuiset paperittomat henkilöt ovat oikeutettuja kiireellisen hoidon lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilön katsomiin kiireettömiin palveluihin. Kustannukset pyritään perimään asiakkaalta.
  • Paperittomille henkilöille kuntien on tarjottava tarpeenmukaiset sosiaalipalvelut, jotka turvaavat kiireellisissä tapauksissa välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon. Paperittomille lapsille kunnan on tarjottava palvelut siten, että lapsen oikeudet toteutuvat.

Jos Suomeen muuttaneella ei ole kotikuntaa, Kela voi selvittää muuttaneen oikeuden julkiseen terveydenhuoltoon työskentelyn perusteella. Lisäksi monella työpaikalla on käytössä työterveyshuolto. 

Jos maahanmuuttanut asuu Suomessa vakinaisesti, hän kuuluu yleensä sairausvakuutukseen ja voi saada korvausta yksityisen terveydenhuollon ja lääkkeiden kustannuksista. Korvauksia voi saada myös ulkomailla annetusta hoidosta. Hän voi hakea Kelasta myös eurooppalaista sairaanhoitokorttia. 

Hyvinvointialueet 

Vuoden 2023 alussa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Lisäksi Helsingin kaupungilla on sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu. HUS-yhtymällä on erikseen säädetty järjestämisvastuu erikoissairaanhoitoon liittyvistä tehtävistä omalla alueellaan.

Hyvinvointialueella on myös kotoutumiseen ja pakolaisten vastaanottoon liittyviä vastuita. Hyvinvointialue voi perustaa lapsille ja nuorille tarkoitetun perheryhmäkodin tai muun asuinyksikön. Hyvinvointialue sopii kunnan ja ELY-keskuksen kanssa myös lasten ja nuorten sijoittamisesta perustettuihin yksiköihin sekä heille suunnattujen kotoutumista edistävien palvelujen järjestämisestä. Hyvinvointialue voi osallistua maahanmuuttaneiden alkukartoituksen ja/tai kotoutumissuunnitelman tekemiseen kunnan tai TE-toimiston pyynnöstä. Hyvinvointialue voi olla myös mukana kunnan kotouttamisohjelman laadinnassa.

Lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut

Sote-palvelut edistävät lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia. Palveluita ovat muun muassa perhekeskus-, äitiys- ja lastenneuvola, opiskelupalvelut, lastensuojelu.

Mielenterveyspalvelut

Mielenterveyden ongelmiin Suomessa vakituisesti asuva voi hakea apua omalta terveysasemalta. Tukea voi saada myös järjestöiltä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoima PALOMA-osaamiskeskus edistää pakolaistaustaisten ja muista vastaavista lähtökohdista Suomeen muuttaneiden ihmisten mielenterveyttä. Osaamiskeskus tarjoaa tietoa, työkaluja, koulutuksia ja verkostoitumista ammattilaisille ja organisaatioille. 

Mielenterveyttä maahantuloon -videosarja pakolaiselle tarjoaa tietoa mielenterveyden ja hyvinvoinnin eri osa-alueista sekä näiden edistämisestä. Videoilla puhuvat ammattilaiset ja Suomeen muuttaneet ihmiset. Videot ovat saatavilla suomeksi, arabiaksi, dariksi, Kongon swahiliksi, englanniksi, ukrainaksi ja venäjäksi. Videot on tuottanut THL:n TUULI-hanke. 

Lisätietoa mielenterveyden edistämisestä, mielenterveyshäiriöistä sekä mielenterveyspalveluista Suomessa on muun muassa THL:n verkkosivuilla.

Tukea ja apua väkivaltaa kokeneille

Maahanmuuttanut on voinut kokea väkivaltaa ennen Suomeen muuttoa. Hän voi myös joutua hyväksikäytön tai rikoksen uhriksi. THL on tuottanut tietoa väkivallan ehkäisystä ja siihen puuttumisesta sekä koonnut tietoa väkivallan uhreille suunnatuista palveluista.

Viharikos on rikos, jonka motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin tiettyä ominaisuutta kohtaan. Viharikos voi olla esimerkiksi väkivaltaa, kunnianloukkaamista, syrjintää, uhkailua, kiusaamista tai vahingontekoa. 

Väkivallasta, hyväksikäytöstä ja rikoksesta sekä niiden epäilystä on ilmoitettava poliisille.

Vammaispalvelut

Suomessa on tarjolla erilaisia palveluita vammaisille ihmisille. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi kuljetuspalvelu, apuvälineet tai henkilökohtainen avustaja. Palveluiden tarkoitus on helpottaa osallistumista yhteiskuntaan ja elämää vamman kanssa. Kunnan tarjoamiin vammaispalveluihin on oikeus niillä maahanmuuttaneilla, joilla on oleskelulupa ja kotikunta Suomessa.

Päihdehoito

Päihdehoidolla tarkoitetaan erilaisia avo- ja laitospalveluja, joista voi saada hoitoa ja kuntoutusta päihteisiin liittyviin ongelmiin. Osa palveluista voi olla myös teknologia-avusteisia.

Ikääntyneiden palvelut

Ikääntyminen on yksilöllinen prosessi, johon vaikuttavat taustamaan ja maahanmuuttomaan olosuhteet. Joissakin taustamaaryhmissä ikääntyneiksi luokitellaan jo 55-vuotta täyttäneitä henkilöitä. Ikääntymisen prosessia voi varhaistaa esimerkiksi sairastavuuteen vaikuttavat tekijät taustamaassa sekä palvelujen saavutettavuus ja yleinen asenneilmapiiri Suomessa. 

Vaikka suurin osa ikäihmisistä pärjää itsenäisesti, avun tarve kasvaa erityisesti viimeisinä elinvuosina. Suomessa kunnat tarjoavat ikääntyneille erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluita tarpeen mukaan.

Sivun sisältö on tuotettu yhteistyössä THL Monet -asiantuntijaryhmän kanssa.