Maahanmuuton ja kotoutumisen eri vaiheissa on huolehdittava terveydestä ja hyvinvoinnista. Suomessa kunnat tarjoavat terveyden ja hyvinvoinnin tueksi erilaisia palveluita; kuten lapsille, nuorille ja perheille suunnattuja palveluita, mielenterveyspalveluita ja vammaispalveluita; joista monia on myös maahanmuuttaneilla oikeus käyttää. Lisäksi käytettävissä on yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluita.
Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin vaihtelee maassaoloperusteen ja asuinkunnan mukaan
Oikeus käyttää sosiaali- ja terveyspalveluita (sote-palvelut) sekä palveluiden järjestämisvastuut vaihtelevat maassaolostatuksen ja asuinkunnan mukaan:
- Maahanmuuttaneella, jolla on oleskelulupa ja vakituinen asuinkunta Suomessa, on oikeus sekä terveyspalveluihin että sosiaaliturvaan ja -palveluihin kansalaisuudesta riippumatta.
- Turvapaikanhakijat ovat oikeutettuja kiireelliseen ja välttämättömään terveydenhuoltoon.
- Alaikäiset turvapaikanhakijat ovat oikeutettuja terveyspalveluihin samoin perustein kuin kuntalaiset.
- Sosiaalipalveluista turvapaikanhakijat saavat tarvittavat palvelut välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon turvaamiseksi.
- Paperittomat maahanmuuttaneet ovat oikeutettuja kiireelliseen terveydenhuoltoon omakustanteisesti. Kunnilla on mahdollisuus tarjota myös laajemmat palvelut.
- Paperittomille henkilöille kuntien on tarjottava tarpeenmukaiset sosiaalipalvelut, jotka turvaavat kiireellisissä tapauksissa välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon. Paperittomille lapsille kunnan on tarjottava palvelut siten, että lapsen oikeudet toteutuvat.
Jos Suomeen muuttaneella ei ole kotikuntaa, Kela voi selvittää muuttaneen oikeuden julkiseen terveydenhuoltoon työskentelyn perusteella. Lisäksi monella työpaikalla on käytössä työterveyshuolto.
Jos maahanmuuttanut asuu Suomessa vakinaisesti, hän kuuluu yleensä sairausvakuutukseen ja voi saada korvausta yksityisen terveydenhuollon ja lääkkeiden kustannuksista. Korvauksia voi saada myös ulkomailla annetusta hoidosta. Hän voi hakea Kelasta myös eurooppalaista sairaanhoitokorttia.
- Maahanmuuttaneiden terveys- ja sosiaalipalvelut ja palveluiden käyttö
- Tietoa Suomeen muuttaneiden terveydestä ja hyvinvoinnista sekä työkaluja ammattilaisille kulttuurisen moninaisuuden edistämiseksi
- Tietoa maahan muuttavalle ja maahan muuttaneille terveysasioista Suomessa
- Maahanmuuttaneiden osallistaminen - vinkkilista sosiaali- ja terveysalan järjestöille
Hyvinvointialueet aloittavat vuoden 2023 alussa
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksella (sote-uudistus) on tavoitteena parantaa ihmisten peruspalveluja. Vuoden 2023 alussa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Helsingin kaupungilla kuitenkin säilyy sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu. Lisäksi HUS-yhtymällä on erikseen säädetty järjestämisvastuu erikoissairaanhoitoon liittyvistä tehtävistä omalla alueellaan.
Lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut
Sote-palvelut edistävät lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia. Palveluita ovat muun muassa perhekeskus-, äitiys- ja lastenneuvola, opiskelupalvelut, lastensuojelu.
- Lapset, nuoret ja perheet
- Sote-palvelut lapsille nuorille ja perheille
- Tietoa ja tukea asiakastyöhön ja kehittämiseen lastensuojelualan ammattilaisille: Lastensuojelun käsikirja
Mielenterveyspalvelut
Mielenterveyden ongelmiin Suomessa vakituisesti asuva voi hakea apua omalta terveysasemalta. Tukea voi saada myös järjestöiltä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteydessä toimii PALOMA-osaamiskeskus, joka tuottaa tukea ja tietoa pakolaistaustaisten ja muista vastaavista lähtökohdista Suomeen muuttaneiden mielenterveyden parissa työskenteleville ammattilaisille.
THL on tuottanut videosarjan mielenterveydestä maahanmuuttaneelle. Videot tarjoavat tietoa mielenterveyden ja hyvinvoinnin eri osa-alueista sekä näiden edistämisestä. Videoilla puhuvat ammattilaiset ja Suomeen muuttaneet ihmiset. Videot ovat saatavilla myös arabiaksi, dariksi ja englanniksi.
THL:n verkkosivuilla on lisäksi tietoa mielenterveyden edistämisestä, mielenterveyshäiriöistä sekä mielenterveyspalveluista Suomessa.
- Tietoa Suomeen muuttaneen väestön mielenterveydestä, sen edistämisestä ja mielenterveyspalveluista
- PALOMA-osaamiskeskus
- Mielenterveyttä maahantuloon -videosarja pakolaiselle
- Mielenterveys
- Mielenterveyspalvelut
- Mieli Ry
Tukea ja apua väkivaltaa kokeneille
Maahanmuuttanut on voinut kokea väkivaltaa ennen Suomeen muuttoa. Hän voi myös joutua hyväksikäytön tai rikoksen uhriksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tuottanut tietoa väkivallan ehkäisystä ja siihen puuttumisesta sekä koonnut tietoa väkivallan uhreille suunnatuista palveluista.
Viharikos on rikos, jonka motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin tiettyä ominaisuutta kohtaan. Viharikos voi olla esimerkiksi väkivaltaa, kunnianloukkaamista, syrjintää, uhkailua, kiusaamista tai vahingontekoa.
Väkivallasta, hyväksikäytöstä ja rikoksesta sekä niiden epäilystä on ilmoitettava poliisille.
Vammaispalvelut
Suomessa on tarjolla erilaisia palveluita vammaisille ihmisille. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi kuljetuspalvelu, apuvälineet tai henkilökohtainen avustaja. Palveluiden tarkoitus on helpottaa osallistumista yhteiskuntaan ja elämää vamman kanssa. Kunnan tarjoamiin vammaispalveluihin on oikeus niillä maahanmuuttaneilla, joilla on oleskelulupa ja kotikunta Suomessa.
- Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaiset palvelut ja lakien soveltaminen käytännössä
- Vammaisen maahanmuuttajan palveluopas
Päihdehoito
Päihdehoidolla tarkoitetaan erilaisia avo- ja laitospalveluja, joista voi saada hoitoa ja kuntoutusta päihteisiin liittyviin ongelmiin. Osa palveluista voi olla myös teknologia-avusteisia.
- Päihdehoito
- Päihderiippuvuuden hoito, kuntoutus ja arjen tuki
- Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet -verkkosivusto
- Päihdelinkki
Ikääntyneiden palvelut
Tutkimusten mukaan maahanmuuttotausta vaikuttaa siihen, että ikääntyminen voi alkaa aikaisemmin, toisilla jo 55-vuoden iässä. Ikääntymisen varhaisempaan alkamiseen vaikuttavat muun muassa muuttoon liittyvät mahdolliset terveysriskit, kielimuuri ja palvelujärjestelmän vieraus uudessa kotimaassa sekä yhteiskunnan asenneilmapiiri toisaalta vieraskielisiä ja toisaalta ikääntymistä kohtaan.
Vaikka suurin osa ikäihmisistä pärjää itsenäisesti, avun tarve kasvaa erityisesti viimeisinä elinvuosina. Suomessa kunnat tarjoavat ikääntyneille erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluita tarpeen mukaan.
Sivun sisältö on tuotettu yhteistyössä THL Monet -asiantuntijaryhmän kanssa.