Kielitietoisuudella tarkoitetaan erilaisten kielenkäytön tilanteiden, kieleen liittyvien piirteiden ja tekstien jatkuvaa huomioimista. Kielitietoinen ajattelu on arvostavaa ja ymmärtävää suhtautumista eri kieliä ja kielimuotoja kohtaan. Tämä tarkoittaa myös omien kielellisten valintojen arviointia ja muokkaamista tilanteeseen sopivaksi.
Lähestymistapa pyrkii poistamaan ymmärtämisen ja osallistumisen esteitä, jotta toiminta ja tieto olisi saavutettavaa kielitaidosta riippumatta. Kielitietoisuutta voidaan edistää esimerkiksi työelämässä ja opetuksessa.
Monikielinen työkulttuuri rikastaa koko organisaatiota
Kielitietoinen työskentely poistaa osallistumista ja ymmärtämistä vaikeuttavia esteitä työpaikalla. Menetelmä edistää kehittyvän kielitaidon omaavan työntekijän osallisuutta työyhteisössä. Kielitietoinen toimintakulttuuri on eduksi sekä työntekijälle että työnantajalle.
Kielitietoinen työskentely näkyy konkreettisina valintoina ja toimintatapoina. Työyhteisössä työntekijät voivat edistää kielitietoisuutta esimerkiksi tiedostamalla muiden työntekijöiden kielellisen monimuotoisuuden ja tunnustaa kielen keskeisen merkityksen toimintakulttuurissaan. Työskentelyssä voidaan aktiivisesti nostaa esiin ja kunnioittaa eri kieliä ja kielimuotoja. Myös organisaation tai työyhteisön johtamisesta voidaan tehdä kielitietoisempaa.
Käytännössä kielitietoisuus voi näkyä esimerkiksi rekrytoinnissa, kun rekrytoiva taho arvioi uudelleen ja kohtuullistaa työtehtävien kielitaitovaatimuksia. Vaatimusten kohtuullistaminen edellyttää kuitenkin muutoksia koko työympäristön toimintatapoihin, jotta työtehtävien hoitaminen onnistuu myös kehittyvällä kielitaidolla tai esimerkiksi englanniksi. Kielitietoinen työskentely ei kuitenkaan tarkoita työnkuvan tai siihen kuuluvien tehtävien helpottamista. Monikielisyys nähdään työpaikalla ennen kaikkea voimavarana ja positiivisena tekijänä. Kielitietoisessa työympäristössä useilla kielillä viestiminen on luonteva osa työkulttuuria.
Kotoutumista ja osallisuutta voi tukea vahvistamalla kielitaitoa
Osaksi työelämää on tärkeää kytkeä myös suomen kielen opetus. Näin tehostetaan maahanmuuttaneen kielitaidon kehittymistä ja hänen kiinnittymistään yhteiskuntaan. Kun työyhteisö tukee työntekijän suomen kielen opiskelua, se edistää samalla maahanmuuttaneen työelämävalmiuksia sekä kotoutumista laajemmin. Ammatillinen kielitaito kehittyy usein käytännön työssä ja taidot muovautuvat työtehtävän tarpeiden mukaisiksi. Tämän tukemiseksi TE-palvelut tarjoaa työnantajien kanssa yhteishankintoina järjestettäviä Työpaikkasuomi- ja Työpaikkaruotsi-koulutuksia. Konkreettiset kielen oppimisen tavoitteet määritellään koulutuksissa ala- ja työtehtäväkohtaisesti.
Kielitaidon kehittymistä voidaan tukea myös selkoistamalla työympäristössä käytettävää kieltä ja toistamalla sanottua. Saavutettavuuden edistämiseksi työpaikoilla olisi hyvä vahvistaa selkosuomen osaamista. Selkosuomen osaaminen on hyvä muistaa sekä ammatillisessa viestinnässä että myös työyhteisön sisäisissä epävirallisissa keskusteluissa. On tärkeää, että myös kehittyvällä kielitaidolla on mahdollisuus ottaa osaa taukotiloissa käytyihin keskusteluihin ja tutustua näin muihin työyhteisön jäseniin.
Yksi kielitietoisen ajattelun tärkeimpiä lähtökohtia onkin tunnistaa vuorovaikutuksen merkitys. Tavoitteena ei ole virheettömän kielitaidon saavuttaminen vaan vastavuoroisuuden, osallisuuden ja molemminpuolisen ymmärryksen edistäminen.
Lisätietoa:
Työelämän monimuotoisuus
Työelämä - Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Moninaisesti parempi -hanke (THL)
Kielitietoinen asiantuntijatyö