Selkokieli ja selkeä yleiskieli ovat eri asioita. Selkokieli on vielä helpompaa kieltä kuin selkeä yleiskieli. Molemmat tukevat Suomeen muuttaneen henkilön kotoutumista ja auttavat ymmärtämään viranomaisviestintää.
Selkokieli tukee vieraskielisiä Suomeen muuttaneita erityisesti kotoutumisen alkuvaiheessa ja kielen opiskelussa. Myöhemmässäkin vaiheessa on tärkeää, että henkilö, joka ei puhu suomea tai ruotsia äidinkielenään, saa viranomaistiedotteet vähintään selkeällä yleiskielellä. Selkokielinen viranomaisviestintä on lisääntynyt viime vuosina ja tukee myös pitempään maassa asuneita.
Kielen ymmärtämisellä on merkitystä: selkeä yleiskieli ja selkokieli helpottavat itsenäistä elämistä ja koulutuksen ja työnteon sujuvuutta. Kieli liittyy olennaisesti myös palveluiden saavutettavuuteen.
Myös puhuttuna on hyvä kiinnittää huomiota kielen selkeyteen. Selkokieltä voi sekä kirjoittaa että puhua. Selkosuomen lisäksi Suomessa voi puhua ja kirjoittaa myös selkoruotsia (lättläst svenska).
Virkakielenhuolto on viranomaisen velvollisuus
Hallintolain (6.6.2003/434 9§) mukaan viranomaisella on velvollisuus käyttää asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Virkakieli on virkatehtävissä käytettyä kieltä. Hyvästä virkakielestä on monenlaista hyötyä niin viranomaisille kuin niiden asiakkaille ja yhteistyökumppaneillekin.
Lisätietoja:
Selkokieli
Hyvä virkakieli
Selkeä kieli
