Ihmiskaupan uhrit
Ihmiskauppa on vakava yksilön vapauteen kohdistuva rikollisuuden muoto, joka loukkaa ihmisarvoa ja koskemattomuutta. Rikoksentekijä alistaa uhriaan saadakseen taloudellista tai muuta hyötyä. Uhrin vapaus tehdä päätöksiä omasta toiminnastaan ja elämästään on rajattu.
Ihmiskauppa voi liittyä esimerkiksi seksuaaliseen hyväksikäyttöön, työvoiman hyväksikäyttöön, avioliittoon pakottamiseen, kerjäämiseen tai rikollisuuteen pakottamiseen. Ihmiskauppa ja sen törkeä tekomuoto on säädetty Suomessa rangaistavaksi rikoslaissa. Ihmiskauppa on kuitenkin usein piilossa, ja uhrien tunnistaminen ja saattaminen avun piiriin voi olla vaikeaa. Kynnys avun hakemiseen voi olla korkea, koska uhrit eivät välttämättä tunne oikeuksiaan tai luota viranomaisiin.
Viranomainen, järjestö tai esimerkiksi seurakunnan toimija voi esittää mahdollista ihmiskaupan uhria auttamisjärjestelmän asiakkaaksi. Uhri voi hakeutua auttamisjärjestelmään myös itse tai yksittäinen kansalainen voi auttaa häntä siinä. Auttamisjärjestelmään voi olla yhteydessä, vaikka ei olisi varmuutta siitä, onko henkilö joutunut nimenomaan ihmiskaupan uhriksi. Jos epäilet havainneesi ihmiskauppaa, voit olla yhteydessä myös poliisiin.
Ihmiskaupan uhrilla on Suomessa erityisiä oikeuksia, esimerkiksi oikeus turvalliseen majoitukseen ja terveyspalveluihin. Auttamisjärjestelmä on luottamuksellinen ja huomioi uhrin yksilölliset tarpeet. Auttamisjärjestelmä palvelee suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi ja järjestää tarvittaessa tulkkausta muille kielille.
- Tietoa ihmiskaupasta ja ohjeita uhrin tunnistamiseen, kohtaamiseen ja avun piiriin ohjaamiseen
- Ihmiskaupan uhrin ohjaaminen auttamisjärjestelmään
- Muita ihmiskaupan uhreja auttavia tahoja
Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen
Työ- ja elinkeinoministeriön kotoutumisen osaamiskeskus on julkaissut ohjekortin, jonka avulla esimerkiksi kotoutumistyötä tekevä voi tunnistaa työperäisen hyväksikäytön tai ihmiskaupan. Kortti ohjeistaa myös, miten voi toimia, jos asiakaspalvelutilanteessa herää epäilys hyväksikäytöstä tai ihmiskaupasta.
Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen
Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen eli ympärileikkaus on yksi naisiin kohdistuvan väkivallan muoto. Silpominen on Suomen lainsäädännön mukaan rangaistava teko. Silpomisella on haitallisia fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia naisten terveyteen.
Tyttöjen silpominen voi tulla vastaan esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvolassa, päivähoidossa, koulussa, oppilaitoksessa tai sosiaalityössä. Vaikka asia on arkaluonteinen, puutu asiaan kulttuurisensitiivisellä ja luottamuksellisella työotteella, jos epäilet, että tyttö on läpikäynyt silpomisen tai sitä suunnitellaan.
- Tietoa ammattilaisille tyttöjen ja naisten silpomisperinteestä ja ohjeet ehkäisevään käytännön työhön
- Tietoa silpomisesta lastensuojelun käsikirjassa
Lähisuhdeväkivalta ja ”kunniaan” liittyvä väkivalta
Lähisuhdeväkivalta on perheenjäsenen tai muun läheisen ihmisen käyttämää fyysistä tai henkistä väkivaltaa tai sillä uhkaamista. Väkivalta ei ole aina näkyvää, minkä vuoksi sen tunnistaminen voi olla vaikeaa. Kun lähisuhdeväkivallan uhri on tunnistettu, hänen turvallisuudestaan huolehtiminen on keskeistä.
Väkivalta ei liity mihinkään kulttuuriin sinänsä, mutta väkivallalle ja väkivallan käytölle voi olla vahvoja kulttuurisia perinteitä. Tietyt lähisuhdeväkivallan muodot voivat kuulua esimerkiksi tietyissä kulttuurisissa lähtökohdissa (kuten tietyissä maissa tai ympäristöissä) totuttuihin, hyväksyttyihin toimintatapoihin, ja väkivaltaisia tekoja voidaan hyväksyä uskonnollisen tai kulttuurisen selityksen turvin.
Naisten kohdalla yksi vallankäytön muoto on rajoittaa naisen osallistumista kodin ulkopuoliseen toimintaan sekä estää sosiaalisten suhteiden luomista ja ylläpitämistä. Myös nuoriin voi kohdistua liiallista ja epäjohdonmukaista kontrollia ja painostusta. Äärimmäisenä ilmiönä tästä on ”kunniaan” liittyvä väkivalta, jossa uhria kontrolloidaan ja rangaistaan käytöksestä, jota perhe tai muu yhteisö pitää kunniattomana.
- Tietoa lähisuhdeväkivallasta ja sen vaikutuksista
- Nollalinja - Ympärivuorokautinen auttava puhelin lähisuhdeväkivallan uhreille, uhrien läheisille, ammattilaisille ja viranomaisille
- Puutu väkivaltaan ja Kunniaan liittyvä väkivalta -verkkokoulutukset
- Tietoa kunniaan liittyvästä väkivallasta
Pakkoavioliitot
Pakkoavioliitto tarkoittaa avioliittoa tai sen kaltaista suhdetta, jossa toinen tai molemmat puolisoista ei ole voinut itse vaikuttaa avioliiton solmimiseen tai puolison valintaan. Usein pakkoavioliittoon liittyy suvun tai muun yhteisön painostus.
Pakkoavioliiton uhrien tunnistaminen voi olla haastavaa. Uhri voi tulla viranomaisten tietoon esimerkiksi, kun puututaan yksittäiseen pahoinpitelyyn. Pakkoavioliitto tai sen uhka voi nousta esiin esimerkiksi kouluissa, lastensuojelussa, nuorisotyössä, sosiaalityössä, terveydenhuollossa, poliisissa, Maahanmuuttovirastossa ja turvakodeissa.
Suomessa pakkoavioliitto on kriminalisoitu ihmiskauppana, törkeänä ihmiskauppana tai pakottamisena.
- Pakkoavioliitto ihmiskaupan muotona
- Oikeusministeriön ohje Pakkoavioliitot ja rikosoikeudelliset seuraamukset
Kidutuksen uhrit
Kidutuksella tiedetään olevan vahva yhteys mielenterveyteen, mutta myös muuhun terveyteen ja hyvinvointiin. Kidutuksen eri muotoja ovat fyysinen, psyykkinen ja seksuaalinen kidutus.
Kidutuksen tunnistaminen on haastavaa. Monilla uhreilla kidutuskokemukset tulevat esiin vasta myöhemmässä vaiheessa elämää. Tunnistamisessa on huomioitava ennen kaikkea hienotunteisuus ja oikea-aikaisuus.
Pakolaistaustaisista henkilöistä noin joka neljännellä on kidutuskokemuksia ja siksi heidän kokemansa kidutuksen tunnistamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Kidutus saattaa aiheuttaa epäluottamusta viranomaista tai terveydenhuollon ammattilaista kohtaan. Jotta syntyisi luottamuksellinen hoitosuhde, asiakkaan haastattelussa ja tutkimuksessa on toimittava aina erityisen sensitiivisesti ja kuunneltava asiakasta.
Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa - PALOMA-käsikirjassa on tietoa pakolaisuuteen liittyvistä mielenterveyden voimavara- ja riskitekijöistä, kuten sotaan liittyvästä traumatisoitumisesta sekä erilaisista mielen hyvinvointiin liittyvän riskikäyttäytymisen muodoista kuten väkivallasta. Käsikirjassa on tietoa muun muassa kidutuksen uhrien auttamisesta, lähisuhdeväkivallasta ja pakkoavioliitoista.
Verkkopohjaisesta PALOMA-koulutuksesta saa hyvät perustiedot pakolaistaustaisten asiakkaiden kohtaamiseen ja heidän hyvinvointinsa tukemiseen
- Kidutuksen uhrien tunnistaminen ja auttaminen
- Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa : PALOMA-käsikirja
- PALOMA-koulutus
Lisätietoa:
Tietoa ja koulutusta seksuaalisoikeuksista Väestöliiton sivuilla
