Sivulle on koottu kotoutumiseen, työvoiman maahanmuuttoon ja pakolaisten vastaanottoon liittyviä työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Julkaisun otsikko on myös linkki, josta pääset lukemaan julkaisua.
2025
Valtion kotoutumisen edistämisohjelma 2024–2027
Valtioneuvoston periaatepäätös. Kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaisesti valtioneuvosto päättää valtakunnallisesta kotoutumisen edistämisen kehittämisestä laatimalla hallituskaudelle kotoutumisen edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet sisältävän valtion kotoutumisen edistämisohjelman.
A Comparative Analysis of the Reception of Immigrants into Finnish Working Life in 2026 and 2024
Akhlaq Ahmadin kirjoittamassa tutkimusraportissa tarkastellaan suomalaisen työelämän vastaanottavuutta ulkomaalaistaustaisia henkilöitä kohtaan. Tulokset osoittavat, että Suomalaisilla työnhakijoilla on edelleen selvä etulyöntiasema verrattuna yhtä päteviin toisen polven maahanmuuttajahakijoihin Suomen työmarkkinoilla.
Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset nuoret koulutuksessa ja työmarkkinoilla
Pellervon taloustutkimuksen tutkijoiden Juho Alasalmen ja Henna Buskin selvitys tarkastelee 18–29-vuotiaiden Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten nuorten osallistumista työmarkkinoille ja koulutukseen.
2024
Koto-SIB-kokeilun vaikutukset ja käytännön toteutus
Selvityksessä arvioidaan vuosina 2016–2019 toteutetun Koto-SIB-kokeilun vaikuttavuutta sekä kokeilun ja toimintamallien kustannustehokkuutta ja käytännön toteutusta. Arvioinnin mukaan Koto-SIB-ohjelma tuotti kolmen vuoden aikana keskimäärin 2 670 euron (12 %) säästön julkiselle sektorille jokaista kokeiluun arvottua maahanmuuttajaa kohti.
Toimenpideohjelma Ukrainasta paenneiden auttamiseksi vuosille 2024–2027
Ohjelmassa on 30 toimenpidettä, jotka muodostavat kahdeksan eri kokonaisuutta: (1) työllisyyden edistäminen, (2) osaamisen kehittäminen, (3) kuntiin siirtyminen, (4) asuminen, (5) osallisuuden ja hyvien väestösuhteiden edistäminen, (6) terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, (7) työperäisen hyväksikäytön ehkäisy sekä (8) viranomaisviestintä.
Selvitys tulorajan asettamisen vaikutuksista työvoiman saatavuuteen ja julkistalouteen
Selvityksen mukaan 1 600 euron tulorajan vaikutukset työvoiman saatavuuteen ovat vähäiset ja ensisijaisesti ammatti-, toimiala- ja aluekohtaiset. Tulorajan asettamisen julkistaloudelliset vaikutukset arvioidaan pieniksi.
Selvitys maahanmuuttajien osaamiskeskusten, ohjaus- ja neuvontapalveluiden sekä Talent Hubien malleista, hyvistä käytännöistä ja toiminnan juurtumisesta osaksi kuntien palveluita
Selvityksessä tarkastellaan valtionavustuksilla rahoitettuja kuntien maahanmuuttajien osaamiskeskuksia, matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalveluita sekä Talent Hubeja. Selvityksen materiaaleina käytettiin valtionavustushankkeiden raportteja sekä henkilöstölle ja sidosryhmille toteutettuja arviointikyselyitä ja laadullisia haastatteluita.
Luonnonmarjanpoimintaa koskeva selvitys: Ulkomaalaisten luonnonmarjanpoimijoiden työsuhteisuuden ja elinkeinonharjoittamisen taloudellisia vaikutuksia arvioiva selvitys
Selvityksen mukaan ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden maahantulo työsopimussuhteiseen kausityöhön vaikuttaa realistisemmalta vaihtoehdolta kuin poimijoiden toimiminen yksityisinä elinkeinonharjoittajina. Oikeudellisen sääntelyn tiukentaminen on perusteltua, jotta luonnonmarja-alan epäkohdat saadaan minimoitua.
Eri syistä maahan muuttaneiden työllistyminen Suomessa
Selvitys hyödyntää Maahanmuuttoviraston tietoja oleskelulupapäätöksistä vuosilta 2011–2021 sekä Tilastokeskuksen laajoja rekisteriaineistoja. Kymmenen vuoden jälkeen työluvalla saapuneiden ja EU-kansalaisten työllisyysaste on noin 80 %, perheen tai opiskelun perusteella saapuneiden noin 70 % ja kansainvälistä suojelua saavien noin 60 %. Ansiotuloissa on suuria eroja vielä kymmenen vuoden jälkeen.
Työperäisen hyväksikäytön vastainen toimenpideohjelma
Työperusteisen maahanmuuton kehittäminen kestävällä tavalla edellyttää, että ulkomaisen työvoi-man hyväksikäyttöä torjutaan ennakoiden ja aktiivisesti. Tarvitaan laaja-alaisesti erilaisia toimenpi-teitä, joilla varmistetaan, että jokainen työntekijä voi tehdä työtä turvallisessa ja oikeudenmukaisessa ympäristössä. Ohjelma sisältää 33 toimenpidettä, joilla vastataan strategiassa kuvattuihin tavoit-teisiin ja samalla varmistetaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan sisällytettyjen työperäisen hyväksikäytön vastaisten kirjausten toimeenpano.
Selvitys monikielisen yhteiskuntaorientaation toteuttamisvaihtoehdoista ja kehittämistarpeista: Raportti
Selvitys kerää yhteen monikielisen yhteiskuntaorientaation toteutustapoja ja kokemuksia Suomessa, kokoaa tietoa yhteiskuntaorientaation toteutustavoista eräissä muissa maissa sekä antaa suosituksia siitä, miten yhteiskuntaorientaatiota kannattaisi jatkossa toteuttaa.
Kotoutumisen vuosikatsaus (2024)
Kotoutumisen vuosikatsaus tarjoaa ajantasaista tietoa maahanmuuttaneiden tilanteesta Suomessa. Katsauksen mukaan maahanmuuttaneiden työllisyyskehityksen trendi on myönteinen, mutta yleinen taloussuhdanne näkyy työllisyysasteen notkahduksena. Ulkomailla syntyneen ulkomaalaistaustaisen väestön koulutustaso on hyvä, ja maahan muuttanut aikuisväestö on keskimäärin nettomaksaja.
2023
Kotoutumiskoulutukseen osallistuneiden ohjautuminen, palvelupolut ja työllistyminen
Selvityksessä arvioidaan vuosina 2005–2020 Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten työnhakijoiden ohjautumista kotoutumista edistävien työvoimapalvelujen piirin sekä kotoutumiskoulutuksen aikaisia ja jälkeisiä palvelupolkuja. Viisi vuotta kotoutumissuunnitelman laadinnan jälkeen kolmasosa on työsuhteessa, kolmasosa työvoiman ulkopuolella ja kolmasosa edelleen työnhakijana tai työvoimapalveluissa.
Selvitys tilapäistä suojelua saavista työvoimapalvelujen asiakkaina ja työmarkkinoilla
Selvityksen tavoitteena oli tuottaa tietoa tilapäistä suojelua saavien ukrainalaisten työmarkkina-asemasta, julkisten työvoimapalveluiden käytöstä ja tulevaisuuden suunnitelmista. Työllistymisen esteistä merkittävimmiksi arvioitiin kielitaidon puutteet, ammatin tai koulutuksen hyväksymättömyyden Suomessa ja koulutuksen puutteet.
Työelämän monimuotoisuusohjelman 2021–2023 loppuraportti
Työelämän monimuotoisuusohjelman toimenpiteet suunniteltiin vastaamaan keskeisimpiin ongel-miin, jotka tutkimusten valossa estävät maahanmuuttaneiden yhdenvertaisuuden toteutumista työmarkkinoilla. Toimeenpano toteutui hyvin: toimenpiteet saatiin toteutettua vuoden 2023 loppuun mennessä.
Kotoutumisen vuosikatsaus (2023)
Kotoutumisen vuosikatsaus tarjoaa ajantasaista tietoa maahanmuuttaneiden tilanteesta Suomessa. Katsauksen mukaan maahanmuuttaneiden kiinnittymisestä yhteiskuntaan on merkkejä, mutta ulkomaalaistaustaisten toimeentulo, hyvinvointi ja yhteiskunnallinen osallisuus ovat heikompia kuin valtaväestön.
Selvitys työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton viranomaisrakenteesta ja -yhteistyöstä
Selvityksessä tarkastellaan sitä, millaiset viranomaisrakenteet ja -yhteistyö parhaiten tukevat osaa-jien maahanmuuton onnistunutta lisäämistä. Tärkein johtopäätös on, että viime vuosien toimet ovat nostaneet työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton politiikan Suomessa uudelle tasolle, ja seuraava askel on työn normalisointi osaksi eri viranomaisten tehtäväkenttää.
Kumppanuusbarometri 2022
Kumppanuusohjelman seurannan tukena toteutettiin toista kertaa kysely (”kumppanuusbaro”). Vuoden 2022 kyselyn tavoitteena oli koota kotoutumista ja yhteiskunnan vastaanottavuutta edistävien toimijoiden näkemyksiä yhteistyön nykytilanteesta, sen edellytyksistä ja kehittämistarpeista. Toisena tavoitteena oli arvioida kumppanuusohjelman toimintaa valtakunnallisella ja alueellisella tasolla.
2022
Systematic Review of Active Labor Market Policies' Effects on Immigrants' Employment
Julkaisu on englanninkielinen. Systemaattisessa katsauksessa aktiivisen työmarkkinapolitiikan vaikutuksiin maahanmuuttajien työllistymisessä kuvataan viimeaikaista kirjallisuutta, joka käsittelee maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseen tarkoitettuja kotouttamisohjelmia ja aktiivista työmarkkinapolitiikkaa. Katsauksen keskeisin havainto on se, että onnistuneesti toteutetuilla kotouttamistoimilla voidaan parantaa maahanmuuttajien kiinnittymistä työmarkkinoille, nopeuttaa heidän työllistymistään ja auttaa heitä saamaan parempia työpaikkoja.
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisy: Viranomaistyön tuen tarpeet ja tietokatveet
Tässä selvityksessä tarkastellaan asiantuntemuksen tuen tarpeita ja tiedon katvealueita, joita työperusteisia oleskelulupahakemuksia käsittelevillä ja ulkomaalaisten työntekoa valvovilla viranomaisilla on liittyen ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön tunnistamiseen ja torjuntaan.
Selvitys kuntien kotouttamisohjelmista
Selvityksen mukaan voimassa oleva laki ei anna kunnille riittävästi välineitä määrittää kotouttamisohjelman asemaa, merkitystä ja sisältöä. Toisaalta kuntien erilaisuus haastaa yhtenäisen ohjeistuksen.
Opas tulkkauspalveluiden käyttöön kotoutumista edistävissä palveluissa
Opas on tarkoitettu erityisesti viranomaisten ja muiden ammattilaisten työn tueksi. Tavoitteena on auttaa viranomaisia ja ammattilaisia tulkkauspalveluiden hankkimisessa, tulkkauksen laadun varmistamisessa, tulkkaukseen valmistautumisessa ja tulkkaustilanteessa.
Asioimistulkkauksen laatu – vinkkejä toimijoille ja hankintaan
Työ tulkkauksen laadun varmistamiseksi aloitettiin asioimistulkkauksen nykytilaa koskevan selvityksen (2020) jälkeen. Ohjeistus on laadittu erityisesti kotoutumiseen liittyvien tulkkauspalveluiden laadun varmistamiseksi.
Selvitys alueellisista maahanmuuttostrategioista
MDI Public Oy toteutti syksyllä 2021 työ- ja elinkeinoministeriön ja Sitran toimeksiannosta selvityksen alueellisista maahanmuuttostrategioista. Selvityksessä tarkasteltiin sitä, onko maakunnissa linjattu maahanmuuttopoliittisia linjauksia ja millä tarkkuudella sekä onko maahanmuuttopolitiikka linkitetty muuhun maakunnalliseen strategiseen kehittämistyöhön.
2021
Selvitys ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjunnan menettelyistä eri maissa
Työ- ja elinkeinoministeriön Euroopan kriminalipolitiikan instituutilla (HEUNI) teettämässä selvityksessä tarkastellaan ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjunnan menettelyjä eri maissa sekä sitä, olisivatko jotkin keinot käytettävissä myös Suomessa. Selvitys osoittaa, että ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön puuttuminen vaatii hyvää rakenteellista yhteistyötä työsuojelulta, poliisilta, verottajalta ja muilta keskeisiltä toimijoilta.
Kotoutumisen sanasto
Kotoutumisen sanastotyön kohteena on ollut kotoutumislakiin (Laki kotoutumisen edistämisestä) ja kotoutumisen keskeisiin palveluihin liittyvien käsitteiden määrittely. Kotoutumisen käsitteitä ei ole aiemmin määritelty yhtenä kokonaisuutena, mutta käsitteitä on ollut mukana eri sanastoissa. Sanastoon on otettu mukaan myös yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen ja syrjintään liittyviä käsitteitä.
Työelämän monimuotoisuusohjelma
Ohjelman tavoitteena on, että yritykset ja organisaatiot hyötyvät monimuotoisuudesta ja maahanmuuttaneiden pääsy osaamistaan vastaaviin tehtäviin ja uralla eteneminen helpottuvat. Ohjelma liittyy laajasti hallituksen tavoitteeseen nostaa työllisyysastetta ja edistää maahanmuuttaneiden työllisyyttä.
Yhteisölähtöisen kotoutumisen mahdollisuudet Suomessa
Raportissa tarkastellaan yhteisölähtöisen kotoutumisen kehittämistä yhteistyössä valtion, kuntien, järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Selvityksen tavoitteena oli saada tietoa siitä, miten yhteisölähtöisen kotoutumisen malli sopisi pakolaisten uudelleensijoittamisohjelmaan Suomessa. Yhteisölähtöisestä kotoutumisesta kysyttiin pakolaisia vastaanottavilta kunnilta, järjestöiltä, uskonnollisten yhteisöjen edustajilta, tutkijoilta ja yksittäisiltä vapaaehtoisilta.
Kumppanuusbarometri 2020
Kumppanuusohjelman seurannan tukena toteutetaan kahden vuoden välein kysely kotoutumista ja yhteiskunnan vastaanottavuutta kehittäville toimijoille. Vuonna 2020 ensimmäistä kertaa toteutetulla kyselyllä kerättiin tietoa kotoutumisen ja yhteiskunnan vastaanottavuuden nykytilasta ja kartoitettiin kehittämistarpeita.
2020
Selvitys asioimistulkkauksen nykytilasta
Selvityksessä muodostetaan kokonaiskuva erityisesti kotoutumisen yhteydessä käytettävän asioimistulkkauksen tilasta. Asioimistulkkauksen nykytilaa kuvataan lainsäädännön, korvaus- ja hankintamenettelyiden, koulutuksen ja asioimistulkkaukseen liittyvien tahojen kokemusten kautta. Lisäksi esitetään arvioitsijoiden johtopäätökset aineistoon perustuvista havainnoista ja suosituksia asioimistulkkauksen kehittämiseksi.
Tilaaja-asiakkaat ovat pääosin tyytyväisiä asioimistulkkauksen laatuun. Toisaalta asiakastyytyväisyyttä seurataan heikosti asiakasrajapinnassa. Tulkkien saatavuuden haasteet näkyvät pääasiassa vain harvinaisemmissa kielissä. Asioimistulkkeina toimii kuitenkin paljon henkilöitä, jotka eivät ole saaneet tutkintokoulutusta. Keskeisimmät haasteet liittyvät tulkkien työehtoihin ja alan arvostukseen, joka ei vastaa tällä alan vaativuutta. Kynnys täydennys- ja jatkokouluttautumiseen on korkea, sillä oma panostaminen osaamiseen ei usein näy palkassa tai toimeksiannoissa.
Moni selvityksessä tunnistettu haaste liittyy siihen, että asioimistulkkauksen kilpailutus on ollut vaikeaa toteuttaa riittävän hyvin. Hintaa painotetaan liikaa laadun kustannuksella. Asioimistulkkauksen laatua kannattaa kehittää erityisesti tulkkien osaamisen lisäämisen ja kouluttautumisen sekä hankinta- ja seurantamenettelyjen parantamisen avulla.
Työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttaja-asiakkaiden ohjaus ja palvelut kunnissa
Selvityksessä tarkastellaan maahanmuuttoasioiden koordinoinnin ja kotoutumisen edistämisen vastuiden määräytymistä ja toiminnan organisoimista kunnissa. Lisäksi tarkastellaan työvoiman ulkopuolella olevien aikuisten maahanmuuttajien alkukartoitusten ja kotoutumissuunnitelmien laadintaa, päivitystä ja seurantaa, ohjausta, työelämän ulkopuolella oleville tarjottavia palveluja sekä toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonsiirtoa. Selvityksen tulokset piirtävät kuvan maahanmuuttajaväestön kannalta hajanaisesta palvelujärjestelmästä koskien etenemistä työvoiman ulkopuolelta kohti koulutusta ja työelämää. Palvelut tavoittavat osan maahanmuuttajaväestöstä, mutta työvoiman ulkopuolella olevien tavoittaminen ei vaikuta systemaattiselta useassa kunnassa.
Selvityksen pohjalta esitetään, että kunnissa ja kuntayhtymissä tarvitaan jatkossa nykyistä yhtenäisempi, tarkempi ja luotettavampi tilannekuva maahanmuuttajaväestöstä, jotta työelämää kohtia vieviä palveluja voidaan järjestää systemaattisemmin ja vaikuttavammin. Palvelujärjestelmällä eri toimijoineen olisi yhteiset matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelut. Lainsäädännössä tulisi määritellä työvoiman ulkopuolella olevien osalta kokonaisvastuu kunnille ja lisätä palveluiden järjestämisen velvoittavuutta. Valtion vastattavaksi tulisi riittävä resursointi.
Kotoutuja-asiakkaiden ohjaus ja palvelut TE-toimistoissa
Selvityksessä tarkastellaan kotoutuja-asiakkaiden osalta TE-toimistojen toiminnan organisoimista, alkukartoitusten ja kotoutumissuunnitelmien laadintaa, päivitystä ja seurantaa, ohjausta ja sen kriteerejä, TE-palveluja, yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä tiedonsiirtoa eri toimijoiden välillä. Selvitys perustuu TE-toimistojen henkilöstölle toteutettuun sähköiseen kyselyyn ja tehtyihin haastatteluihin.
Selvityksen tulokset luovat kuvan työhönsä sitoutuneesta henkilöstöstä, jolla on vahva tahto tunnistettujen kehittämiskohteiden parantamiseen. Selvityksen mukaan toimiva asiakasprosessi ja asiantuntijan osaaminen ovat tulosten kannalta ratkaisevia. Jatkossa tarvitaan palvelujen ja prosessien kehittämistä mutta myös resursseja asiakastyöhön. Tarkoituksenmukaisten palvelupolkujen luominen edellyttää, että asiakkaiden kannustimet ja etuudet tukevat asiakkaan etenemistä työelämää kohti. TE-palvelujen ja kuntien on kehitettävä yhteistyössä ja toistensa palvelut huomioon ottaen työelämään johtavia palveluja ja palvelupolkuja. Yksilöllisiin tarpeisiin on kyettävä vastaamaan myös kotoutumisajan jälkeen. Kun palvelujärjestelmää kehitetään, on tarkasteltava myös työnantajan kannustimia rekrytoida, perehdyttää ja tarjota koulutusta. Erityisesti omaehtoisen koulutuksen yhteensovittaminen kotoutuja-asiakkaiden palvelupolkuihin vaatii kehittämistä.
Maahanmuuttajien matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelut: Selvityksen loppuraportti
Maahanmuuttajien matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelut -selvityksen loppuraportissa kuvataan ohjaus-ja neuvontapisteiden palveluita ja toimijoita. Selvityksestä käy ilmi, että Suomessa maahan muuttaneille suunnatut matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelut ovat hajanaisia palvelutarjonnaltaan ja resursoinniltaan. Palveluita ei ole valtakunnallisesti yhdenvertaisesti tarjolla. Vaikka käytännön toiminnassa on yhtäläisyyksiä, palvelut eivät ole sisällöllisesti yhtenäisiä. Ohjaus- ja neuvontapalveluja tuottavat kunnat ja järjestöt.
Raportissa esitetään, että kaikilla kuntien järjestämillä maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluilla olisi yhteisiä tunnuspiirteitä. Keskeistä on, että kuka tahansa Suomeen muuttanut saa palvelusta helposti oikeaa ja ajantasaista tietoa sekä neuvoja ja ohjausta, mistä tahansa arkeensa ja tilanteeseensa liittyvästä kysymyksestä. Ohjausta ja neuvontaa on tarjottava kaikille maahan muuttaneille maassaoloajasta tai maahantulon syystä riippumatta matalalla kynnyksellä ilman asiakkuutta tai lähetettä.
Selvityksessä ehdotetaan kunnan järjestämää matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelua maahanmuuttajamäärältään suurimpiin kuntiin. Kuntayhteistyöllä ulotettaisiin palvelut myös pienempiin kuntiin. Kansallinen etäneuvonta täydentäisi palveluvalikoimaa.
2019
Kannustimet tuottavat tulosta: Sylvia-hankekokonaisuuden vaikuttavuuden arviointi
Tässä arviointiraportissa tarkastellaan työ- ja elinkeinoministeriön AMIF-rahoitteisen Sylvia-hankekokonaisuuden (2015–2018) vaikuttavuutta. Hankkeiden tavoitteena on ollut lisätä kuntapaikkojen saatavuutta kansainvälistä suojelua saaneille ja tehostaa pakolaisten kuntiin sijoittamista myöntämällä kunnille taloudellisia lisätukia sekä edistää pakolaistyötä tekevien osaamista ja verkostoitumista.
Arvioinnin tulosten mukaan lisätuilla on tuettu pakolaisten vastaanoton käynnistämistä, jatkuvuutta ja kehittämistä kunnissa. Lisätukien avulla on muodostettu hätätapauksia vastaanottavien kuntien verkosto. Erityisesti hankkeen tuet on koettu tärkeiksi pienissä kunnissa. Kyselyyn vastanneista kunnista 74 % koki lisätuet tarpeellisiksi myös jatkossa.
Suurin osa kunnista oli käyttänyt lisätukia henkilöstökuluihin ja koulutukseen sekä muihin kotouttamista tukeviin toimiin. Lisätuet vahvistivat joissain tapauksissa yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Valtaosa arviointiin osallistuneista koki, että kuntien tulisi myös jatkossa voida päättää lisätukien kohdentamisesta.
Arvioinnin perusteella suositellaan pidempää hankekautta, lisää joustavuutta vakioyksikkökustannuksiin ja tuen käytön kriteereihin sekä mahdollisimman proaktiivista ja selkeää tiedotusta kunnille. Arvioinnin mukaan hankekokonaisuus on onnistunut tavoitteessaan lisätä kuntapaikkojen saatavuutta ja tehostaa pakolaisten kuntiin sijoittamista. Tulosten perusteella lisätukirahoitus ja osaamisen tukeminen kunnissa on tarpeen jatkossakin.
Nordic Vietnamese – Our Community in Finland
The study Nordic Vietnamese – Our Community in Finland was conducted in 2017–2018 and is a qualitative investigation that examines how the Vietnamese have fared in the 40 year period over which they have settled in Finland and have made it their second home society. The study population numbered approximately 150 persons settled in different areas and regions of Finland. They represented the age spectrum from teenage to elderly in their 70s. The range of educational levels and occupation backgrounds was wide in this cross section of the Finnish Vietnamese community. The data collection focused on main facets of settlement and integration.
The key findings of the study and the related proposals have to do with the need to involve people with the same ethnic background as the integrating immigrants in reception and integration services. Furthermore, the mother tongue instruction programme should be resourced more strongly and reinforced alongside the school curricula. The number of elderly in the refugee communities is increasing. Some have come to the stage at which they would need to access serviced accommodation where it would be possible to communicate in their mother tongue, since their Finnish language skill is usually inadequate for managing independently.
The above proposals would be likely to bring about considerable economic saving in the settlement and integration services. They would help to avoid long-term settlement problems and more costly interventions. Furthermore, the life quality and integration experience of settling families and individuals would benefit.
2018
Kotopolulla
Työ- ja elinkeinoministeriö rahoitti vuosina 2016–2017 järjestöjen toteuttamia hankkeita, joilla tuettiin maahanmuuttajien kotoutumista. Julkaisussa kerrotaan 22 hankkeesta niissä mukana olleiden ihmisten tarinoiden kautta. Julkaisun tavoitteena on tehdä näkyväksi hankkeiden työtä sekä viestiä järjestöjen erittäin tärkeästä merkityksestä kumppaneina kunnille. Järjestöillä on valtavasti osaamista ja tietotaitoa siitä, miten maahanmuuttajien kotouttamista voidaan tukea arjessa.
Edustajat lapsen edun takaajina. Ilman huoltajaa turvapaikanhakijoina saapuneiden alaikäisten edustajajärjestelmä
Suomeen on saapunut vuosittain noin 100–700 alaikäistä turvapaikanhakijaa ilman huoltajaa, vuonna 2015 jopa yli 3 000. Turun yliopiston Brahea-keskuksen laatimassa selvityksessä on kartoitettu yksin maahan tulleiden lasten edustajajärjestelmää TEM:n ja STM:n tilauksesta. Alle 18-vuotiaat ovat oikeudellisesti vajaavaltaisia ja tarvitsevat siksi jonkun käyttämään puolestaan puhevaltaa viranomais- ja tuomioistuinkäsittelyissä.
Yksin maahan tulleen lapsen kohdalla tehtävästä huolehtii hänelle määrätty edustaja. Nykyinen edustajajärjestelmä on hajautettu, palkkioperusteinen ja sivutoimisuuteen perustuva. Koordinaatio ja ohjeistus on jaettu kahdelle eri viranomaistaholle, Maahanmuuttovirastolle ja työ- ja elinkeinoministeriölle. Selvityksessä todetaan, että edustajajärjestelmän hyvät puolet ovat nopeat edustajan määräämisajat, osaavien edustajien sitoutuminen tehtäväänsä sekä suhteellisen edulliset kustannukset. Mallin puutteita ovat koordinaation jakautuminen kahdelle hallinnonalalle, puutteet edustajien riippumattomuudessa sekä koulutuksen, pätevyysvaatimusten ja ulkopuolisen valvonnan puute, mikä erityisesti yksintulleiden määrän kasvaessa on paikoitellen heikentänyt edustuksen laatua.
Selvityksessä esitetään järjestelmän kehittämistä muun muassa siten, että edustajien tehtävänkuvaa ja kelpoisuusvaatimuksia koskevaa sääntelyä täsmennetään, yhdellä edustajalla olevien edustettavien määrää rajoitetaan ja edustajatoiminnan valvonta säädetään yhden viranomaisen tehtäväksi. Lisäksi tulisi perustaa yhtenäinen edustajarekisteri. Edustajien koulutus tulisi yhdenmukaistaa ja edustajajärjestelmän koordinointi keskittää yhden valtiollisen tahon alaiseksi.
2017
Maahanmuuttajat ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus
Maahanmuuttajat ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus -raportissa on tarkasteltu monipuolisilla ja edustavilla rekisteriaineistoilla työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuutta sellaisilla maahanmuuttajilla, joille on tehty TE-toimistossa kotouttamissuunnitelma vuonna 2003 ja 2008.
Esiselvitys alaikäisinä ilman huoltajaa Suomeen tulleiden oleskeluluvan saaneiden tuen ja asumisen hallinnoinnista maakuntauudistuksen jälkeen
Esiselvitys alaikäisinä ilman huoltajaa Suomeen tulleiden oleskeluluvan saaneiden tuen ja asumisen hallinnoinnista maakuntauudistuksen jälkeen vastaa siihen, miten maakuntauudistuksen yhteydessä olisi tarkoituksenmukaisinta järjestää alaikäisinä ilman huoltajaa Suomeen tulleiden oleskeluluvan saaneiden lasten tuen ja asumisen hallinnointi. Huomiota kiinnitettiin erityisesti siihen, että perheryhmäkotien ja muiden asumisyksiköiden perustamisesta sopiminen ja valvonta olisivat toimivia, ja että niistä vastaisi se viranomainen, jonka toimivaltaan asia pääasiassa kuuluu
Vähemmistöjen väliset suhteet: Tutkimustuloksia ja toimintaehdotuksia
Raportti on systemaattinen katsaus etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen välisiä suhteita koskevaan tutkimukseen. Raportissa korostetaan, että ryhmien välisiä konflikteja ei tule ymmärtää pelkästään etnisyydestä tai uskonnosta johtuvina, vaan ryhmien välisten suhteiden muotoutumiseen vaikuttaa useat sosiaalisiin identiteetteihin kiinnittyvät tekijät. Lisäksi etnisyyden ja uskonnollisuuden kytkökset saattavat muuttua ajan myötä ja niihin vaikuttavat myös maahanmuuttajayhteisöjen ylirajaiset kontaktit. Raportissa käsitellään mm. yhteisen jaetun identiteetin, kulttuurisen etäisyyden, sosiaalisen hierarkian, välittömän ja välillisen kontaktin ja koetun tasa-arvon merkitystä ryhmien välisten suhteiden muotoutumiseen ja niissä tapahtuviin muutoksiin.
Maahanmuuttajien koulutuspolkujen nopeuttaminen ja joustavat siirtymät -työryhmän loppuraportti ja toimenpide-esitykset
Valtioneuvosto käynnisti maahanmuuttajien kotoutumis- ja työllistämistoimien uudelleen tarkastelun vuoden 2015 turvapaikanhakijatilanteen johdosta. Suomeen saapui vuonna 2015 kaikkiaan 32 476 turvapaikanhakijaa. Valtioneuvosto hyväksyi 8.12.2015 turvapaikkapoliittisen ohjelman ja sen toimeenpanoon liittyen 3.5.2016 hallituksen kotouttamista koskevan toimintasuunnitelman ”Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön”, jonka toimenpiteitä toteutetaan valtion menokehyksen ja talousarvion puitteissa
Käsikirja: Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten psykososiaalinen tukeminen perheryhmäkodissa ja tukiasumisyksikössä
Ilman huoltajaa turvapaikanhakijoina tulleille alaikäisille perheryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö ovat keskeisiä kasvun ja kehityksen ympäristöjä. Psykososiaalista tukea tarjoava toiminta auttaa lasta ja nuorta eteenpäin uudessa ja haastavassa tilanteessa. Traumatietoinen hoiva voi tukea alaikäisen toipumista niistä vaikeista kokemuksista, joita hän on elämänsä eri vaiheissa mahdollisesti kokenut.
Käsikirja: Ilman huoltajaa olevan alaikäisen edustaminen kotoutumisvaiheessa
Tämä käsikirja antaa tietoa ja ohjeistusta ilman huoltajaa Suomessa asuvan oleskeluluvan saaneen alaikäisen edustajalle. Käsikirja täydentää ohjeistusta, jonka maahanmuuttovirasto on antanut ilman huoltajaa turvapaikkaa hakevan lapsen edustamisesta ennen oleskeluluvan myöntämistä.
2016
Valtion kotouttamisohjelma vuosille 2016–2019 ja Valtion periaatepäätös valtion kotouttamisohjelmasta
Viime vuosien suuret konfliktit luovat uudenlaista muuttopainetta Eurooppaan. Tämä heijastuu myös Suomeen. Pääasialliset muuttosyyt Suomeen olivat pitkään perheside, työ ja opiskelu. Tilanne kuitenkin muuttui vuonna 2015, kun turvapaikanhakijoiden määrän kasvoi noin 3 000 hakijan vuositasosta yli 32 000 hakijaan. Muutoksen vuoksi myös kotouttamispolitiikkaa, kotoutumista säätelevää lainsäädäntöä ja toimeenpanokäytäntöjä sekä resurssikohdennuksia ja viranomaisprosesseja on arvioitu uudelleen. Valtion kotouttamisohjelma vuosille 2016–2019 (VALKO II) sisältää hallituskauden kotouttamisen painopisteet, tavoitteet, toimenpiteet, vastuut ja julkisen talouden suunnitelmassa 2017–2020 määritellyt kotoutumisen edistämisen resurssit, mukaan lukien EU-rahoitus.
Vantaan Kotouttamisen tsemppari -hankkeen arviointi
Työ- ja elinkeinoministeriö ja Vantaan kaupunki käynnistivät yhteistyössä Kotouttamisen tsemppari -hankkeen, joka toimii Vantaalla 1.4.2015–31.12.2016. Hankkeessa on kokeiltu toimintamallia, jossa Uudenmaan TE-toimiston ja Vantaan kaupungin virkamiehet jalkautuvat järjestöön ja tarjoavat Vantaan Hakunila-Länsimäen alueella asuville maahanmuuttajille matalan kynnyksen neuvontaa ja tukea kotoutumisessa ja työnhaussa.
Poikkeustilan sukupolvet – Irakilaispakolaisuus Suomessa
Tutkimusraportti on laatuaan ensimmäinen laaja katsaus Suomeen suuntautuvaan irakilaispakolaisuuteen ja sen lähihistoriaan. Raportti perustuu runsaan kymmenen vuoden aikana irakilaisten parissa kerättyyn etnografiseen havainnointi- ja haastatteluaineistoon eri puolilla Suomea, Länsi-Eurooppaa ja Irakia.
Katsaus somalialaisten, irakilaisten ja afganistanilaisten maan sisäiseen muuttoliikkeeseen Suomessa 2000-luvulla
Suomen pakolaistaustainen väestö jakaantuu maantieteellisesti hyvin epätasaisesti. Vaikka hallituksen tavoitteena on pakolaisten hajasijoittaminen ympäri Suomea, suuntautuu suuri osa ajan kuluessa kuitenkin pääkaupunkiseudulle, osa myös Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaalle. Uudisasuntorakentamisen tueksi tarvitaan tietoa siitä, kuinka suuri osa pakolaistaustaisista lopulta muuttaa pääkaupunkiseudulle ja muihin keskuksiin.
TEMWISIT-projektin loppuraportti
TEMWISIT-projekti alkoi epävirallisesti tammikuussa 2014, kun Aalto-yliopiston vieraileva tutkija tutustui maahanmuuttajien palvelupolkuihin. TEMWISIT-projekti käynnistyi huhtikuussa 2015. Projektin tavoitteena oli yksinkertaistaa ja edistää maahanmuuttajien alkuvaiheen palvelupolkua kokoamalla yhteen viranomaiset, jotka vastaavat palvelupolun eri vaiheista. Ajatuksena oli, että käyttäjälähtöistä palvelumuotoilua voitaisiin hyödyntää luomalla verkkopalvelu, joka helpottaisi maahanmuuttajan alkuvaiheen palvelupolkua riippumatta siitä, mistä hän oli kotoisin tai miksi hän oli tullut Suomeen. Toinen tavoite oli tehdä maahanmuuttajan alkuvaiheen palvelupolku eri muodoissaan helpommin ymmärrettäväksi yksittäiselle viranomaiselle.
Kotouttamisen kumppanuusohjelma: Kotouttaminen on kumppanuutta – tule mukaan
Kotoutumisen edistäminen ei ole vain virkamiestyötä, sillä kotoutuminen on usein arkista vuorovaikutusta, joka vaikuttaa niin tulijaan kuin vastaanottajaan. Tukena kotoutumispolun varrella ovat viranomaisten lisäksi järjestöt, yritykset, työyhteisöt, naapurustot sekä muut yhteisöt. Koska kotoutumista tukevat monet eri toimijat, valtion rinnalle tarvitaan kuntien, kansalaisyhteiskunnan, maahanmuuttajien omien yhteisöjen, yritysten ja muiden organisaatioiden aloitteita ja erilaisia yhteistyön muotoja. Kotouttamisesta vastaavan työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on tukea tätä monialaista yhteistyötä muun muassa kotouttamisen kumppanuusohjelman kautta.
