Kansainvälistä suojelua alaikäisenä hakenut ja ilman huoltajaa tullut lapsi tai nuori siirtyy vastaanottopalveluista kuntaan, kun on saanut oleskeluluvan. Tilapäistä suojelua saava alaikäisenä ilman huoltajaa tullut lapsi tai nuori siirtyy kuntaan, kun on hakenut kotikuntaa ja saanut kotikuntamerkinnän Väestötietojärjestelmään.
Lapsen tai nuoren kuntaan siirtyminen vaatii tiivistä yhteistyötä alaikäisen edustajan, vastaanottokeskuksen, hyvinvointialueen sosiaalityöntekijän, kunnan ja ELY-keskuksen kanssa. Lähtökohtaisesti jokaisen ilman huoltajaa maahan tulleen lapsen tai nuoren kuntaan siirtyminen pyritään toteuttamaan osoittamalla hänet kuntapaikalle. Näin varmistetaan, että kaikilla viranomaisilla, joille kuuluu heidän tukeensa liittyviä tehtäviä, on tieto kuntaan siirtymisestä.
On tärkeää, ettei alaikäisen tarvitsisi oleskeluluvan saamisen jälkeen siirtyä toiseen kuntaan, vaan hän voisi pysyä samassa kasvuympäristössä tai samalla paikkakunnalla, jossa hän on hakenut turvapaikkaa tai tilapäistä suojelua.
Päätöksen lapsen asumisen järjestämisestä tekee hyvinvointialue sosiaalihuoltolain mukaisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Palvelutarpeen arviointi aloitetaan jo ennen kuin lapsella on kotikunta. Arviointi tehdään lapsen elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa ja yhteistyössä lapsen arjen kannalta keskeisten toimijoiden kanssa.
Kuntaan osoittamisessa pyritään ottamaan huomioon
- asumisen jatkuvuus,
- kunnassa tarjolla olevat palvelut sekä
- lapsen tai nuoren mahdollisuudet pitää yhteyttä Suomessa oleviin omaisiin ja ystäviin.
Hyvinvointialueen sosiaalityöntekijä tekee yhteistyötä arvioinnissa vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijän, lapsen edustajan sekä lapsen kanssa. Arvioinnissa tehdään yhteistyötä myös ELY-keskuksen ja kunnan kanssa. ELY-keskuksella on tieto alueen perheryhmäkotipaikoista ja kuntapaikoista. Tavoitteena on löytää jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisimman hyvin sopiva asumis- ja koulutusmuoto sekä pidemmällä aikavälillä ammatti ja työ.
Lapsi ja nuori voi siirtyä kuntaan asumaan perheryhmäkotiin, perhehoitoon tai muuten sosiaalihuoltolain mukaisena palveluna järjestettyyn asumiseen. Lapsi voi oleskeluluvan saatuaan jatkaa asumista myös yksityismajoituksessa, jos se katsotaan hänen etunsa mukaiseksi. Jos alaikäinen henkilö siirtyy yksityismajoitukseen suoraan vastaanottokeskuksesta, hyvinvointialueen täytyy selvittää yksityismajoituksen soveltuvuus lapselle. Joissain tilanteissa yksityismajoittaja voidaan myös valmentaa perhehoitajaksii. Perhehoidosta on säädelty tarkemmin perhehoitolaissa.
Kunta laatii osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnin ja kotoutumissuunnitelman oleskeluluvan saaneelle alaikäiselle ilman huoltajaa saapuneelle. Kunta voi laatia osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnin yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa, jos kotoutumisen edistäminen edellyttää palveluiden yhteensovittamista. Monialainen osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointi voidaan jättää laatimatta, jos lapsen palvelutarpeisiin saadaan vastattua muulla asiakassuunnitelmalla. Lapsen lisäksi paikalla on myös edustaja ja tarvittaessa tulkki.
Ohjattu vapaa-ajan toiminta tukee lapsen kotoutumista
Ilman huoltajaa saapuneella oleskeluluvan saaneella lapsella on kuntalaisena oikeus osallistua kaikkeen siihen toimintaan, johon muutkin lapset ja nuoret osallistuvat. Koulunkäynti, harrastukset ja muu vapaa-ajantoiminta tukevat lasten kotoutumista. Keskeisiä toimijoita lasten kotoutumisen kannalta ovat varhaiskasvatus-, opetus-, nuoriso- ja sosiaali- ja terveystoimen edustajat.
Lisätietoja:
Vastaanottokeskukset ja alaikäisyksiköt (Maahanmuuttovirasto)
Ilman huoltajaa Suomessa olevan lapsen majoittuminen
