Hyvillä väestösuhteilla tarkoitetaan väestöryhmien välisiä suhteita, jotka perustuvat myönteisiin asenteisiin, toimivaan vuorovaikutukseen, turvallisuuden tunteeseen ja osallistumiseen yhteiskunnassa. Väestöryhmien väliset hyvät suhteet ovat osa vastaanottavaista ja osallisuutta edistävää yhteiskuntaa.
Hyvien väestösuhteiden edistäminen voidaan ottaa tavoitteeksi lähes kaikessa ihmisten arkeen liittyvän toiminnan suunnittelussa. Väestösuhdepolitiikan keskeisiä muotoja ovat esimerkiksi
- asenteisiin vaikuttaminen,
- eri väestöryhmiin kuuluvien ihmisten turvallisuuden edistäminen,
- ryhmien vuorovaikutusta lisäävät ja parantavat toimenpiteet,
- konfliktinratkaisu- ja sovittelumenetelmien käyttäminen
- sekä asumisen segregaation ehkäisy.
Kunta, järjestöt ja kansalaisyhteiskunta edistävät ihmisten välistä vuorovaikutusta paikallisella tasolla. Hyvien väestösuhteiden tukeminen edellyttää eriarvoisuutta luovien toimintatapojen tunnistamista ja purkamista ja palveluiden ja toiminnan aktiivista kehittämistä siten, että ne soveltuvat kaikille. Paikallisella tasolla on tärkeä analysoida, mikä tukisi vasta maahan muuttaneiden ja Suomessa syntyneiden yhteistoimintaa asuinalueilla ja harrastuksissa.
Maahanmuuttaneiden on voitava osallistua heitä itseään koskevaan päätöksentekoon. Viranomaisten on tärkeää avata toimintaansa, kuulla ja osallistaa esimerkiksi kuulemistilaisuuksien, asiakasraatien ja erilaisten asiakaspalautejärjestelmien kautta.
Kunta tai useampi kunta yhdessä voi myös asettaa yhteistyössä paikallisten työmarkkina-, yrittäjä- ja kansalaisjärjestöjen kanssa paikallistason neuvottelukunnan, jonka yhtenä tehtävänä voi olla hyvien väestösuhteiden edistäminen.
Lisätietoja:
Hyvät väestösuhteet oikeusministeriön tietopankissa
