Osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnin tekee työvoimaviranomainen tai kunta maahanmuuttaneen tilanteen mukaan. Tarvittaessa arviointi toteutetaan yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa.

Tilapäisen suojelun lisätuki tukee kuntia henkilöiden vastaanottamisessa ja palvelujen järjestämisessä tilanteissa, joissa tilapäistä suojelua saavien määrä kasvaa.

Uusi kotoutumislaki määrittelee kuntien, työvoimaviranomaisten, hyvinvointialueiden, elinvoimakeskusten, KEHA-keskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön tehtävät kotoutumisen edistämisessä.

Kotikuntalaissa säädetään henkilön kotikunnan ja asuinpaikan määräytymisestä, myös maahanmuuttotilanteissa. Kotikunta on lähtökohtaisesti se kunta, jossa henkilö asuu vakinaisesti.

Kotoutumista edistetään eri viranomaisten yhteistyönä. Kunnat, työvoimaviranomaiset, hyvinvointialueet ja muut viranomaiset tarjoavat palveluja maahanmuuttaneiden tarpeisiin.

Kunnat voivat ilmoittaa maahanmuuttaneiden ohjaus- ja neuvontapalveluiden yhteystietoja julkaistavaksi valtakunnallisella kartalla. Samalla kerätään tiedot palveluiden kielivalikoimasta ja...

Kunnan palvelut tukevat maahanmuuttaneiden kotoutumista tarjoamalla ohjausta, neuvontaa sekä palveluja, jotka edistävät osallisuutta, hyvinvointia ja arjessa selviytymistä.

Koto-AJ on valtakunnallinen kotoutumisen asiakastietojärjestelmä, joka tukee kuntien kotoutumispalveluiden asiakastyötä, parantaa tiedonvaihtoa eri toimijoiden välillä ja tuottaa tietoa tiedolla...

Maahanmuuttaneille suunnattujen kuntien ohjaus- ja neuvontapalveluiden yhteystiedot ja kielivalikoimat on koottu valtakunnalliselle kartalle. Palvelu tukee tiedon löytämistä ja palveluverkoston...

Koto-AJ tuottaa tietoa kuntien kotoutumispalveluista ja mahdollistaa palveluiden käytön, laadun ja vaikuttavuuden seurannan sekä kehittämisen paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella...

Kotoutumisen edistäminen perustuu eri viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyöhön. Kunnilla, työvoimaviranomaisilla, hyvinvointialueilla ja muilla viranomaisilla on omat tehtävänsä...

Laskennallista korvausta maksetaan kunnille ja hyvinvointialueille pakolaisten vastaanoton ja kotoutumista edistävien palvelujen tueksi. Korvaus maksetaan pääsääntöisesti automaattisesti...

Suomi vastaanottaa kiintiöpakolaisia ja turvapaikanhakijoita osana kansainvälistä pakolaisten suojelua. Kiintiöpakolaiset saapuvat Suomeen suoraan kuntiin, kun taas turvapaikanhakijat odottavat...

Alueellinen ja seudullinen yhteistyö tukee kotoutumisen edistämistä ja palvelujen yhteensovittamista. Yhteistyössä voidaan huomioida alueen erityispiirteet sekä kehittää kotoutumista ja alueen...

Kiireellistä uudelleensijoittamista tarvitsevalle pakolaiselle pyritään järjestämään kuntapaikka mahdollisimman nopeasti. Kunta ja hyvinvointialue arvioivat yhdessä vastaanoton edellytyksiä sekä...

Ilman huoltajaa Suomeen saapuneille alaikäisille järjestetään edustaja, asuminen ja heidän tarpeidensa mukaista tukea. Hyvinvointialue ja kunta vastaavat lapsen tai nuoren palveluista ja...

Pakolaisten vastaanotto edellyttää kunnalta ja hyvinvointialueelta suunnittelua, riittäviä palveluja ja monialaista yhteistyötä. Palveluissa on huomioitava pakolaisten yksilölliset tarpeet ja...

Ilman huoltajaa saapuneen lapsen tai nuoren muutto vastaanottopalveluista kuntaan edellyttää eri viranomaisten ja toimijoiden yhteistyötä. Muutossa on varmistettava asumisen, palvelujen ja tuen...

Kiintiöpakolaisen matka Suomeen järjestetään, kun kuntapaikka ja asunto ovat varmistuneet. Matkajärjestelyistä vastaavat yhteistyössä Maahanmuuttovirasto, IOM ja muut kansainväliset toimijat, ja...

Ilman huoltajaa Suomeen saapuneille alaikäisille järjestetään edustaja, asuminen ja heidän tarpeidensa mukaista tukea. Hyvinvointialue ja kunta vastaavat lapsen tai nuoren palveluista ja...