Kotoutumisen edistämistä ohjaa lainsäädäntö. Siihen liittyy muun muassa valtion kotoutumisen edistämisohjelma, kotoutumisen edistäminen monialaisena yhteistyönä sekä eri toimijoiden väliset kumppanuudet. Keskeistä kotoutumisen edistämisessä on  yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden ja hyvien väestösuhteiden edistäminen.

Maahanmuutto on lisääntynyt ja yhteiskunta monimuotoistunut

Maahanmuuttaneiden määrä Suomessa on kasvanut huomattavasti etenkin 2000-luvulla. Suomessa asui vuoden 2022 lopussa yli 373 000 ulkomaan kansalaista ja yli 570 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä. 

Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on kasvanut nopeasti: vuonna 1990 ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä oli vajaa prosentti, mutta osuus oli noussut yli kymmeneen prosenttiin vuonna 2023.

Ulkomaan kansalaisten maahanmuutto on ollut 2020-luvulla voimakkaassa kas-vussa. Suomeen muutetaan monesta syystä. Maahanmuuton yleisimmät perusteet ovat kuitenkin työ ja perhe. Seuraavaksi eniten muutetaan opiskelun ja kansainväli-sen suojelun perusteella. 2010-luvulla noin joka kolmas ulkomaalainen muuttaja tuli toisesta EU-maasta.

Suomeen muuttaneet keskittyvät asumaan kasvukeskuksiin. Vuonna 2023 yli puolet ulkomailla syntyneistä asui Uudellamaalla ja yli kaksi kolmasosaa Uudenmaan, Varsi-nais-Suomen ja Pirkanmaan maakunnissa.

Maahanmuutto on otettava huomioon palvelujen suunnittelussa

Maahanmuuton kasvu edellyttää, että maahanmuuttajaväestön tarpeet otetaan huomioon, kun järjestetään julkisia palveluja. Lisäksi tarvitaan erillisiä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja.

Lisääntyvä maahanmuutto tekee monikielisyydestä sekä arvojen ja tapojen monimuotoisuudesta yhä keskeisemmän osan suomalaista yhteiskuntaa. Kotoutuminen on jatkuva ja yksilöllinen prosessi, joka edellyttää sitoutumista niin maahanmuuttaneilta itseltään kuin vastaanottavalta yhteiskunnalta.

Kotoutumispolitiikan painopisteet

Kotoutumispolitiikka on vahvasti monialaista ja edellyttää tiivistä yhteistyötä etenkin työvoima-, koulutus-, asumis-, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen, myös maahanmuuttaneiden omien järjestöjen, ottaminen mukaan kotoutumista edistävään työhön on tärkeä osa kotoutumisen edistämistä. 

Kunkin hallituskauden kotoutumisen edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet määritellään valtioneuvoston hyväksymässä valtion kotoutumisen edistämisohjelmassa (VALKO). Pääministeri Marinin hallituskaudella VALKO:n korvasi eduskunnalle keväällä 2021 annettu selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista.

Valtion kotoutumisen edistämisohjelma vuosille 2024–2027 sisältää 32 hallitusohjelmaan perustuvaa toimenpidettä. Kotoutumispolitiikka perustuu suomen tai ruotsin kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen.

Lue lisää: 

• Valtion kotoutumisen edistämisohjelma 2024–2027 : Valtioneuvoston periaatepäätös
• Kotoutumisen kumppanuusohjelma