Humanitaarisen maahanmuuttopolitiikan tarkoituksena on tarjota suojaa niille, jotka ovat joutuneet jättämään kotimaansa vainon tai väkivaltaisen konfliktin vuoksi. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan maailmassa toukokuussa 2024 yhteensä noin 120 miljoonaa ihmisistä on joutunut pakenemaan kodeistaan. Määrä on noussut vuosittain. Heistä maiden sisäisiä pakolaisia vuonna 2024 oli yli 63 miljoonaa. Eurooppaan ja Suomeen pakolaisista saapuu vain murto-osa, sillä pakolaiset pakenevat useimmiten kriisimaiden naapurimaihin. Tulevaisuudessa myös ilmastonmuutoksen aiheuttamien ilmiöiden, kuten aavikoitumisen ja vesipulan, arvioidaan lisäävän pakolaisuutta.

Suomi on vastaanottanut kansainvälistä suojelua saavia, yleiskielellä pakolaisia, jo viisikymmentä vuotta. Suomeen suuntautuneen muuton taustalla on humanitääristen syiden sijaan ollut kuitenkin useammin työ, opiskelu tai perhe. 

Vuonna 2023 Suomessa jätettiin 4559 uutta turvapaikkahakemusta ja 886 uusintahakemusta.

Suomi vastaanottaa myös kiintiöpakolaisia. Vuonna 2025 Suomen pakolaiskiintiö on 500 henkilöä.

Suomeen on saapunut viime vuosina kiintiöpakolaisia ja turvapaikanhakijoita muun muassa Afganistanista, Irakista, Somaliasta, Kongosta, Venäjältä ja Turkista ja Syyriasta. 

Vuodesta 2022 alkaen Suomeen on saapunut Ukrainasta sotaa paenneita henkilöitä, joille myönnetään tilapäistä suojelua. Lokakuuhun 2024 mennessä Suomessa on jätetty yhteensä 75 000 tilapäisen suojelun hakemusta.

Vastaanotto perustuu kansainvälisiin ihmisoikeuksiin ja sopimuksiin

Suomi sekä suurin osa muista maailman valtioista on sitoutunut noudattamaan YK:n vuoden 1951 Geneven pakolaissopimusta. Sopimukseen sisältyy palautuskielto maahan, jossa henkilöä uhkaa vaino. Suomen pakolaispolitiikkaan vaikuttavat myös muut kansainväliset sopimukset sekä EU-lainsäädäntö. Myös monissa Suomen laeissa säädetään pakolaisista. 

Sitoutumalla pakolaisten vastaanottoon Suomi ja vastaanottavat kunnat tukevat osaltaan ihmisoikeuksien toteutumista sekä moninaista ja avointa yhteiskuntaa.

Eduskunta päättää Suomessa pakolaiskiintiön koosta

Suomessa eduskunta tekee päätöksen Suomen pakolaiskiintiön koosta vuosittain valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Sisäministeriö valmistelee YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n ehdotuksen pohjalta yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja ulkoministeriön kanssa valtioneuvostolle esityksen siitä, mitä kansalaisuuksia kiintiössä valitaan ja miltä alueilta kiintiöpakolaiset otetaan. Myös Maahanmuuttovirastoa ja Suojelupoliisia kuullaan esityksen valmistelussa. Hallitus päättää kiintiön alueellisesta kohdentamisesta. 

Suomen pakolaiskiintiössä vastaanotetaan myös kiireellistä uudelleensijoittamista tarvitsevia henkilöitä eli niin kutsuttuja hätätapauksia. Maahanmuuttovirasto vastaa kiintiöpakolaisten valinnasta.

Kunnat ovat avainasemassa pakolaisten vastaanotossa

Kiintiöpakolaiset saapuvat suoraan kuntiin, joista heille on myönnetty kuntapaikka. Turvapaikkamenettelyn kautta saapuneet siirtyvät kuntiin vastaanottokeskuksista, kun heille on myönnetty oleskelulupa. Kunnat ovat avainasemassa pakolaisten vastaanotossa ja kotoutumisen edistämisessä. Pakolaisten vastaanottoa ja kotoutumista tuetaan myös hyvinvointialueen järjestämillä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluilla. 

Kuntapaikoista sopiminen mahdollistaa pakolaisten sujuvan kuntiin ohjaamisen. Muun muassa kunnan ja hyvinvointialueen palvelutarjonta sekä asenneympäristö vaikuttavat kotoutumisen mahdollisuuksiin. 
 
Pakolaisten vastaanotto edellyttää, että kunta järjestää kotoutumista edistäviä palveluita ja että kunta ja hyvinvointialue varmistavat peruspalvelujen soveltuvuuden pakolaisina saapuneille kuntalaisille. Kunnan tulee tehdä tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa vastaanottoprosessin ja palveluiden yhteensovittamiseksi. Pakolaisten kotoutumista ja työllistymistä edistävien palveluiden järjestämisessä myös yhteistyö työllisyyspalveluista vastaavan kunnan toimialan tai työllisyysalueen kanssa on tärkeää. Pakolaisten vastaanotto ja pakolaistaustaisten asiakkaiden palvelut on tärkeää ottaa huomioon, kun kunta suunnittelee ja järjestää kotoutumisohjelmaan kuuluvia alkuvaiheen kotoutumispalveluita. 

Laadukkaat palvelut ja sujuva vastaanotto edellyttävät myös taloudellisia resursseja, tietoa pakolaisuudesta ja osaamista pakolaisten kotoutumisen edistämisestä kunnassa ja hyvinvointialueella. Pakolaisten vastaanoton suunnittelu ja seuranta osana kunnan ja alueen strategista suunnittelua monialaisessa yhteistyössä edistää pakolaistaustaisten kuntalaisten kotoutumisen tukemista.

ELY-keskukset vastaavat kuntaan ohjaamisen alueellisesta suunnittelusta, kehittämisestä ja toimeenpanosta ja tukevat kuntia vastaanoton suunnittelussa ja kehittämisessä.

Valtio korvaa kunnille ja hyvinvointialueille pakolaisten vastaanoton kustannuksia.

Lisätietoa:

• Vastaanoton suunnittelu
• Kuntapaikat ja kuntiin osoittaminen
• Pakolaiset
• Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö UNHCR
• Turvapaikanhakijat ja pakolaiset (sisäministeriö)
• Pakolaisen oikeusasemaa koskeva yleissopimus 1951