Sök

En stor del av de minderåriga som kommer till landet utan vårdnadshavare är 16–17 år. De kan bo i familjegrupphem eller enheter för stödboende tills de fyller 18 år. När den som företräds uppnår myndighetsålder upphör även uppdraget för den företrädare som utsetts för den minderåriga.

Kansainvälisten sopimusten mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus hakea turvapaikkaa. Turvapaikanhakijat saapuvat maahan itsenäisesti ja ilmoittavat rajatarkastusviranomaiselle tai poliisille hakevansa turvapaikkaa.

Pakolaisten vastaanotto perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, kuten YK:n vuoden 1951 Geneven pakolaissopimukseen. Myös Suomi on sitoutunut noudattamaan Geneven pakolaissopimusta.

Vastaanottolaki Tämä on kotoutuminen.fi:n selkokielinen sivu. Vastaanottolain lain oikea nimi on ”laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta”. Kutsumme sitä vastaanottolaiksi. Vastaano...

Saapuessaan Suomeen turvapaikkaa hakeva henkilö ilmoittaa rajatarkastusviranomaiselle tai poliisille haluavansa hakea turvapaikkaa. Turvapaikkahakemus siirtyy käsiteltäväksi Maahanmuuttovirastoon. Hakemuksen käsittelyn ajaksi turvapaikanhakijat ohjataan vastaanottokeskuksiin, joiden toimintaa ohjaa, suunnittelee ja valvoo Maahanmuuttovirasto.

Osa turvapaikkaa hakevista lapsista ja nuorista saapuu Suomeen ilman huoltajaansa. Ilman huoltajaa Suomeen saapuvat alaikäiset turvapaikanhakijat sijoitetaan turvapaikanhaun ajaksi ryhmäkoteihin tai tukiasuntoihin. He voivat asua myös yksityismajoituksessa.

Sosiaali- ja terveyspalvelut Maahanmuuton ja kotoutumisen eri vaiheissa on huolehdittava terveydestä ja hyvinvoinnista. Suomessa hyvinvointialueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuottavat terveyden ja hyvinvoinnin tue...

Kotoutumislaki ohjaa kotoutumista Tämä on kotoutuminen.fi:n selkokielinen sivu. Kotoutumislain tavoitteena on, että kakki maahanmuuttaneet saavat tietoa ja palveluita kotoutumisen tueksi. Laki määrittelee, mitkä ovat eri viranomaisten tehtävät kot...

PALOMA-päivät on maahanmuuttaneiden, erityisesti pakolaistaustaisten, mielenterveyteen keskittyvä tapahtuma, joka kokoaa yhteen heidän kanssaan työskenteleviä ammattilaisia, palveluista vastaavia asiantuntijoita sekä päättäjiä. Myös aiheesta kiinnostuneet opiskelijat ovat tervetulleita.

12.6.2026 | Uutta EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta aletaan soveltamaan kaikissa EU-jäsenmaissa 12.6.2026. Samanaikaisesti tulee voimaan ulkomaalaislain ja vastaanottolain muutoksia.

Kun pakolaisella on oleskelulupa ja kotikunta Suomessa, hän saa käyttää kaikkia kunnan palveluita.

Seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvat maahanmuuttaneet kohtaavat usein moniperustaista syrjintää, eli he kohtaavat syrjintää sekä maahanmuuttaneen asemansa että sukupuoli- tai seksuaali-identiteettinsä vuoksi.

Tietoa kotoutumisen edistämisestä lukuina.

Myös muut viranomaiset auttavat sopeutumaan Suomeen Tämä on kotoutuminen.fi:n selkokielinen sivu. Hyvinvointialue vastaa sosiaalihuollosta ja terveydenhuollosta Hyvinvointialue huolehtii Suomessa sosiaalihuollosta ja terveydenhuollosta sekä pelast...

Ennen oleskeluluvan saamista turvapaikanhakijoille tarjotaan kunnissa esimerkiksi lasten perus- ja esiopetusta, lastensuojelun palveluita ja välttämätöntä terveydenhuoltoa.

Pakolaiset tarvitsevat suojelua Tämä on kotoutuminen.fi:n selkokielinen sivu. Kotoutumislaki on uudistunut 1.1.2025. Valitettavasti tätä verkkosivua ei ole ehditty vielä päivittää uuden kotoutumislain (681/2023) mukaiseksi. Pahoittelemme asiasta a...

Osa turvapaikkaa hakevista lapsista ja nuorista saapuu Suomeen ilman huoltajaansa. Ilman huoltajaa maassa olevalle alaikäiselle turvapaikanhakijalle määrätään edustaja, joka käyttää huoltajalle kuuluvaa puhevaltaa lapsen asioissa.

Kuntapaikoista sopiminen edistää hallittua ja sujuvaa kuntiin siirtymistä ja kotoutumisen nopeaa käynnistymistä. Kunnat voivat sopia ELY-keskuksen kanssa kuntapaikoista tekemällä ELY-keskuksen kanssa sopimuksen kuntaan osoittamisesta ja pakolaisten kotoutumisen edistämisestä. Alueellinen kuntapaikkojen koordinointi kuuluu ELY-keskuksille.

Moni ilman huoltajaa tulleista nuorista tarvitsee tukea myös täysi-ikäisinä, jotta he selviäisivät arjen haasteista. He saattavat tarvita tukea ja ohjausta myös esimerkiksi oman koulutuspolkunsa löytämiseen tai sen suorittamiseen. Tästä syystä on tärkeää, että kunnat ottavat huomioon näiden nuorten tuen tarpeen ja järjestävät heille kotoutumislain mukaista jälkihuoltoa.

16.4.2026 | Hallitus on antanut eduskunnalle useita esityksiä, jotka koskevat EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanoa, maasta poistamista koskevan sääntelyn kehittämistä, kansalaisuuskokeen käyttöönottoa ja kotihoidon tuen Norjan mallia.