Sök

Kansainvälisten sopimusten mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus hakea turvapaikkaa. Turvapaikanhakijat saapuvat maahan itsenäisesti ja ilmoittavat rajatarkastusviranomaiselle tai poliisille hakevansa turvapaikkaa.

En stor del av de minderåriga som kommer till landet utan vårdnadshavare är 16–17 år. De kan bo i familjegrupphem eller enheter för stödboende tills de fyller 18 år. När den som företräds uppnår myndighetsålder upphör även uppdraget för den företrädare som utsetts för den minderåriga.

Saapuessaan Suomeen turvapaikkaa hakeva henkilö ilmoittaa rajatarkastusviranomaiselle tai poliisille haluavansa hakea turvapaikkaa. Turvapaikkahakemus siirtyy käsiteltäväksi Maahanmuuttovirastoon. Hakemuksen käsittelyn ajaksi turvapaikanhakijat ohjataan vastaanottokeskuksiin, joiden toimintaa ohjaa, suunnittelee ja valvoo Maahanmuuttovirasto.

Pakolaisten vastaanotto perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, kuten YK:n vuoden 1951 Geneven pakolaissopimukseen. Myös Suomi on sitoutunut noudattamaan Geneven pakolaissopimusta.

Vastaanottolaki Tämä on kotoutuminen.fi:n selkokielinen sivu. Vastaanottolain lain oikea nimi on ”laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta”. Kutsumme sitä vastaanottolaiksi. Vastaano...

Osa turvapaikkaa hakevista lapsista ja nuorista saapuu Suomeen ilman huoltajaansa. Ilman huoltajaa Suomeen saapuvat alaikäiset turvapaikanhakijat sijoitetaan turvapaikanhaun ajaksi ryhmäkoteihin tai tukiasuntoihin. He voivat asua myös yksityismajoituksessa.

16.4.2026 | Hallitus on antanut eduskunnalle useita esityksiä, jotka koskevat EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanoa, maasta poistamista koskevan sääntelyn kehittämistä, kansalaisuuskokeen käyttöönottoa ja kotihoidon tuen Norjan mallia.

Sosiaali- ja terveyspalvelut Maahanmuuton ja kotoutumisen eri vaiheissa on huolehdittava terveydestä ja hyvinvoinnista. Suomessa hyvinvointialueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuottavat terveyden ja hyvinvoinnin tue...

Tietoa kotoutumisen edistämisestä lukuina.

Kotoutumislaki ohjaa kotoutumista Tämä on kotoutuminen.fi:n selkokielinen sivu. Kotoutumislain tavoitteena on, että kakki maahanmuuttaneet saavat tietoa ja palveluita kotoutumisen tueksi. Laki määrittelee, mitkä ovat eri viranomaisten tehtävät kot...

Osa turvapaikkaa hakevista lapsista ja nuorista saapuu Suomeen ilman huoltajaansa. Ilman huoltajaa maassa olevalle alaikäiselle turvapaikanhakijalle määrätään edustaja, joka käyttää huoltajalle kuuluvaa puhevaltaa lapsen asioissa.

Seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvat maahanmuuttaneet kohtaavat usein moniperustaista syrjintää, eli he kohtaavat syrjintää sekä maahanmuuttaneen asemansa että sukupuoli- tai seksuaali-identiteettinsä vuoksi.

Kun pakolaisella on oleskelulupa ja kotikunta Suomessa, hän saa käyttää kaikkia kunnan palveluita.

Myös muut viranomaiset auttavat sopeutumaan Suomeen Tämä on kotoutuminen.fi:n selkokielinen sivu. Hyvinvointialue vastaa sosiaalihuollosta ja terveydenhuollosta Hyvinvointialue huolehtii Suomessa sosiaalihuollosta ja terveydenhuollosta sekä pelast...

Ennen oleskeluluvan saamista turvapaikanhakijoille tarjotaan kunnissa esimerkiksi lasten perus- ja esiopetusta, lastensuojelun palveluita ja välttämätöntä terveydenhuoltoa.

Pakolaiset tarvitsevat suojelua Tämä on kotoutuminen.fi:n selkokielinen sivu. Kotoutumislaki on uudistunut 1.1.2025. Valitettavasti tätä verkkosivua ei ole ehditty vielä päivittää uuden kotoutumislain (681/2023) mukaiseksi. Pahoittelemme asiasta a...

Kuntapaikoista sopiminen edistää hallittua ja sujuvaa kuntiin siirtymistä ja kotoutumisen nopeaa käynnistymistä. Kunnat voivat sopia ELY-keskuksen kanssa kuntapaikoista tekemällä ELY-keskuksen kanssa sopimuksen kuntaan osoittamisesta ja pakolaisten kotoutumisen edistämisestä. Alueellinen kuntapaikkojen koordinointi kuuluu ELY-keskuksille.

Moni ilman huoltajaa tulleista nuorista tarvitsee tukea myös täysi-ikäisinä, jotta he selviäisivät arjen haasteista. He saattavat tarvita tukea ja ohjausta myös esimerkiksi oman koulutuspolkunsa löytämiseen tai sen suorittamiseen. Tästä syystä on tärkeää, että kunnat ottavat huomioon näiden nuorten tuen tarpeen ja järjestävät heille kotoutumislain mukaista jälkihuoltoa.

Suomi on vastaanottanut kansainvälistä suojelua saavia, yleiskielellä pakolaisia, jo noin neljäkymmentä vuotta. Suomeen suuntautuneen muuton taustalla on humanitääristen syiden sijaan ollut kuitenkin useammin työ, opiskelu tai perhe.

Suuri osa ilman huoltajaa tulleista alaikäisistä on maahan tullessaan 16–17-vuotiaita. He voivat asua perheryhmäkodissa tai tukiasumisyksikössä siihen asti kun he täyttävät 18 vuotta. Heille määrätyn edustajan tehtävä lakkaa myös silloin, kun edustettava henkilö tulee täysi-ikäiseksi.