Haku

Kansainvälisten sopimusten mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus hakea turvapaikkaa. Turvapaikanhakijat saapuvat maahan itsenäisesti ja ilmoittavat rajatarkastusviranomaiselle tai poliisille hakevansa turvapaikkaa.

Ennen oleskeluluvan saamista turvapaikanhakijoille tarjotaan kunnissa esimerkiksi lasten perus- ja esiopetusta, lastensuojelun palveluita ja välttämätöntä terveydenhuoltoa.

Sen jälkeen, kun turvapaikanhakija on saanut tiedon myönteisestä oleskeluluvasta, vastaanottokeskus järjestää hänelle oleskelulupainfon. Tapaamisen aikana kerrotaan mitä oikeuksia ja velvollisuuksia henkilöllä on oleskeluluvan saamisen jälkeen sekä keskustellaan eri vaihtoehdoista muuttaa kuntaan ja omaan asuntoon. Myös yksityismajoituksessa asuville järjestetään oleskelulupainfo, jossa käydään läpi kuntaan siirtymiseen liittyviä asioita.

Saapuessaan Suomeen turvapaikkaa hakeva henkilö ilmoittaa rajatarkastusviranomaiselle tai poliisille haluavansa hakea turvapaikkaa. Turvapaikkahakemus siirtyy käsiteltäväksi Maahanmuuttovirastoon. Hakemuksen käsittelyn ajaksi turvapaikanhakijat ohjataan vastaanottokeskuksiin, joiden toimintaa ohjaa, suunnittelee ja valvoo Maahanmuuttovirasto.

Pakolaisten vastaanotto perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, kuten YK:n vuoden 1951 Geneven pakolaissopimukseen. Myös Suomi on sitoutunut noudattamaan Geneven pakolaissopimusta.

Vastaanottolaki Tämä on kotoutuminen.fi:n selkokielinen sivu. Vastaanottolain lain oikea nimi on ”laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta”. Kutsumme sitä vastaanottolaiksi. Vastaano...

Osa turvapaikkaa hakevista lapsista ja nuorista saapuu Suomeen ilman huoltajaansa. Ilman huoltajaa maassa olevalle alaikäiselle turvapaikanhakijalle määrätään edustaja, joka käyttää huoltajalle kuuluvaa puhevaltaa lapsen asioissa.

Osa turvapaikkaa hakevista lapsista ja nuorista saapuu Suomeen ilman huoltajaansa. Ilman huoltajaa Suomeen saapuvat alaikäiset turvapaikanhakijat sijoitetaan turvapaikanhaun ajaksi ryhmäkoteihin tai tukiasuntoihin. He voivat asua myös yksityismajoituksessa.

Kotoutumislaki ohjaa kotoutumista Tämä on kotoutuminen.fi:n selkokielinen sivu. Kotoutumislain tavoitteena on, että kakki maahanmuuttaneet saavat tietoa ja palveluita kotoutumisen tueksi. Laki määrittelee, mitkä ovat eri viranomaisten tehtävät kot...

Tietoa kotoutumisen edistämisestä lukuina.

Pakolaiset tarvitsevat suojelua Tämä on kotoutuminen.fi:n selkokielinen sivu. Kotoutumislaki on uudistunut 1.1.2025. Valitettavasti tätä verkkosivua ei ole ehditty vielä päivittää uuden kotoutumislain (681/2023) mukaiseksi. Pahoittelemme asiasta a...

Maahanmuuttovirasto tutkii, voidaanko turvapaikanhakijalle myöntää oleskelulupa ja antaa kansainvälistä suojelua. Päätös perustuu hakijan kuulemiseen turvapaikkapuhuttelussa, muihin asiassa annettuihin selvityksiin sekä ajantasaiseen maatietoon.

Materiaaleissa kuvataan yleisellä tasolla pakolaisten vastaanoton ja kuntiin siirtymisen vaiheita eri pakolaisryhmittäin. Prosessikuvauksien tavoitteena on lisätä tietoa pakolaisten vastaanotosta ja tukea sujuvaa vastaanottoa ja monialaista yhteistyötä ja ne on laadittu pakolaisten vastaanoton ja kotoutumisen toimijoiden työn tueksi.

Sosiaali- ja terveyspalvelut Maahanmuuton ja kotoutumisen eri vaiheissa on huolehdittava terveydestä ja hyvinvoinnista. Suomessa hyvinvointialueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuottavat terveyden ja hyvinvoinnin tue...

Suomi on vastaanottanut kansainvälistä suojelua saavia, yleiskielellä pakolaisia, jo noin neljäkymmentä vuotta. Suomeen suuntautuneen muuton taustalla on humanitääristen syiden sijaan ollut kuitenkin useammin työ, opiskelu tai perhe.

Vapaaehtoistyötä voi tehdä järjestöjen kautta: esimerkiksi Suomen Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto tarjoavat vapaaehtoistoimintamahdollisuuksia eri puolilla Suomea.

Alaikäisen edustajana huolehdit siitä, että lapsen oikeudet toteutuvat turvapaikkaprosessissa. Edustajana toimit alaikäisenä saapuneen turvapaikanhakijan apuna ja tukena sekä käytät alaikäisen huoltajalle kuuluvaa puhevaltaa turvapaikkaprosessissa.

PALOMA-päivät on maahanmuuttaneiden, erityisesti pakolaistaustaisten, mielenterveyteen keskittyvä tapahtuma, joka kokoaa yhteen heidän kanssaan työskenteleviä ammattilaisia, palveluista vastaavia asiantuntijoita sekä päättäjiä. Myös aiheesta kiinnostuneet opiskelijat ovat tervetulleita.

Keskeiset kotoutumiseen liittyvät käsitteet Kotoutumislaki on uudistunut 1.1.2025. Valitettavasti tätä verkkosivua ei ole ehditty vielä päivittää uuden kotoutumislain (681/2023) mukaiseksi. Pahoittelemme asiasta aiheutuvaa haittaa. Sivuston päivit...

12.6.2026 | Uutta EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta aletaan soveltamaan kaikissa EU-jäsenmaissa 12.6.2026. Samanaikaisesti tulee voimaan ulkomaalaislain ja vastaanottolain muutoksia.