Haku

Maahanmuuttovirasto palvelee Suomessa oleskeluun ja Suomen kansalaisuuteen liittyvissä asioissa Maahanmuuttovirasto (Migri) huolehtii Suomeen tulevien oleskelulupien, oleskeluoikeuksien ja kansalaisuuksien myöntämisestä. Maahanmuuttovirasto tarjoa...

Maahanmuuttovirasto tutkii, voidaanko turvapaikanhakijalle myöntää oleskelulupa ja antaa kansainvälistä suojelua. Päätös perustuu hakijan kuulemiseen turvapaikkapuhuttelussa, muihin asiassa annettuihin selvityksiin sekä ajantasaiseen maatietoon.

Esimerkiksi Kela, Maahanmuuttovirasto, Rajavartiolaitos ja Yhdenvertaisuusvaltuutettu tukevat kotoutumista edistävää työtä Suomessa.

Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM ja Maahanmuuttovirasto järjestävät Suomeen valituille kiintiöpakolaisille kulttuuriorientaatiokoulutusta. Koulutuksen tarkoituksena on antaa Suomeen tuleville kiintiöpakolaisille mahdollisimman realistinen kuva Suomeen muuttamisesta, elämänmuutoksesta ja tulevasta elämästä Suomessa.

Saapuessaan Suomeen turvapaikkaa hakeva henkilö ilmoittaa rajatarkastusviranomaiselle tai poliisille haluavansa hakea turvapaikkaa. Turvapaikkahakemus siirtyy käsiteltäväksi Maahanmuuttovirastoon. Hakemuksen käsittelyn ajaksi turvapaikanhakijat ohjataan vastaanottokeskuksiin, joiden toimintaa ohjaa, suunnittelee ja valvoo Maahanmuuttovirasto.

Sen jälkeen, kun Maahanmuuttovirasto on saanut tiedon kuntapaikasta ja vahvistuksen asunnosta, se tekee matkajärjestelypyynnön Kansainväliselle siirtolaisuusjärjestölle (IOM). Matkajärjestelypyyntö sisältää pakolaisten henkilötiedot, matkustamiseen vaikuttavat sairaudet ja vammat, sijoituspaikkakunnan, saapumislentokentän sekä ensimmäisen mahdollisen Suomeen saapumisajankohdan.

Kun kiintiöpakolaiselle aletaan etsiä vastaanottavaa kuntaa, Maahanmuuttovirasto toimittaa ELY-keskukselle nimettömät tiedot pakolaisista. Olennaisia tietoja ovat esimerkiksi perheeseen kuuluvien lasten ja vanhempien iät, lähtömaassa saatu koulutus, työkokemus, terveydentila sekä pakolaisen mahdollisesti esittämät toiveet.

16.6.2026 | Kansalaisuus lain muutokset tulevat voimaan vuoden 2027 alussa. Tämän jälkeen otetaan käyttöön myös kansalaisuuskoe, jolla mitataan tietoja suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja perusperiaatteista.

16.6.2026 | Amendments to the Nationality Act will enter into force at the beginning of 2027. After this, a citizenship test will also be introduced to measure knowledge of Finnish society and its key principles.

16.6.2026 | Ändringarna i medborgarskapslagen träder i kraft i början av 2027. Efter det införs också ett medborgarskapsprov med vilket man mäter kunskaperna om det finländska samhällets funktion och grundprinciper.

Eduskunta päättää vuosittain valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä Suomen pakolaiskiintiöstä. Tämän jälkeen sisäministeriö valmistelee yhteistyössä ulkoministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa esityksen pakolaiskiintiön alueellisesta kohdentamisesta. Päätöksen pohjana on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n vuosittainen arvio pakolaisten uudelleensijoittamistarpeista maailmassa ja UNHCR:n Suomelle tekemä esitys kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta.

Myös muut viranomaiset auttavat sopeutumaan Suomeen Tämä on kotoutuminen.fi:n selkokielinen sivu. Hyvinvointialue vastaa sosiaalihuollosta ja terveydenhuollosta Hyvinvointialue huolehtii Suomessa sosiaalihuollosta ja terveydenhuollosta sekä pelast...

Suomessa olevaa henkilöä, jonka kanssa ulkomailla olevan henkilön on tarkoitus tulla viettämään perhe-elämää, kutsutaan perheenkokoajaksi. Suomessa asuva perheenjäsen on voinut muuttaa Suomeen esimerkiksi työhön, opiskelijaksi tai hän on voinut saada Suomesta turvapaikan.

Oleskelulupa voidaan myöntää myös perhesiteen perusteella. Suomessa olevaa henkilöä, jonka kanssa ulkomailla olevan henkilön on tarkoitus tulla viettämään perhe-elämää, kutsutaan perheenkokoajaksi.

Koska hätätapauksena Suomelle esitetyt kiintiöpakolaiset tarvitsevat nopeasti suojelua ja uudelleensijoittamista, Suomen viranomaiset valitsevat heidät muista kiintiöpakolaisista poiketen UNHCR:n toimittamien asiakirjojen perusteella ilman henkilökohtaisia haastatteluja.

Viranomaisten ja valtion, ja myös kuntien ja järjestöjen tuottamaa viestintää Ukrainan ja Ukrainasta pakenevien tilanteeseen liittyen. Tietoja voi käyttää tueksi erityisesti työssä, jossa ammattilainen kohtaa Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen koskettamia henkilöitä.

Jakeluohjeet lakisääteisille jakelijoille Lakisääteiset tahot – Maahanmuuttovirasto, Digi- ja väestötietovirasto ja Suomen lähetystöt ulkomailla – voivat tilata InfoFinland-mainoskorttia jaettavaksi kotoutumislain 11 § mukaisena perustiedosta tied...

Ukrainasta sotaa pakenevat voivat saada tilapäistä suojelua Ukrainan sodan seurauksena Ukrainasta on paennut miljoonia ihmisiä. Euroopan unioni on aktivoinut tilapäisen suojelun direktiivin 4.3.2022. Tilapäisen suojelun perusteella myönnettävän ol...

Kansainvälisten sopimusten mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus hakea turvapaikkaa. Turvapaikanhakijat saapuvat maahan itsenäisesti ja ilmoittavat rajatarkastusviranomaiselle tai poliisille hakevansa turvapaikkaa.

Suomeen muuton edellytykset ja toimintatavat vaihtelevat sen mukaan, muuttaako henkilö Suomeen EU-maista, EU-maiden ulkopuolelta, opiskelemaan tai esimerkiksi lyhytaikaisesti sesonkityöhön.