Tältä sivulta löydät usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia kotoutumislain kokonaisuudistuksesta (KOTO24). Uudistettu laki kotoutumisen edistämisestä (jatkossa kotoutumislaki, 681/2023) tuli voimaan 1.1.2025 samanaikaisesti työvoimapalvelujen uudistuksen (TE24, laki työvoimapalveluiden järjestämisestä 380/2023) kanssa. Uusi kotoutumislaki kumosi voimassa olleen saman nimisen lain (1386/2010).
Kunnilla on TE24- ja KOTO24 -uudistusten myötä kokonaisvastuu kotoutumisen edistämisestä. Kunta vastaa jatkossa sekä työnhakijana olevien että työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä. Työvoimaviranomainen järjestää työnhakijana olevien maahanmuuttajien palvelut työllisyysalueella. Tämä koskee myös työnhakijana olevia kotoutuja-asiakkaita. Kunta voi päättää, mikä hallinnonala vastaa työvoiman ulkopuolella olevien kotoutumisen edistämisestä, ja toteuttaako kunta palveluita yhteistyössä muiden kuntien kanssa.
Tällä sivulla työvoimaviranomaisella tarkoitetaan sitä kunnan tai kuntayhtymän viranomaista, joka vastaa työvoimapalveluiden järjestämisestä sekä työllisyysaluetta, jolle on siirretty työvoimapalveluista annetun lain mukaisia viranomaistehtäviä.
Kotoutumislain kokonaisuudistus perustuu eduskunnan edellytyksiin (TrVM 6/2018 vp) ja niiden pohjalta tehdyn valtioneuvoston kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista antaman selonteon käsittelyyn eduskunnassa. Eduskunta edellytti esimerkiksi kotoutumisen nopeuttamista alkuvaiheesta alkaen, kotoutumisjakson lyhentämistä, kotoutumispalveluiden kokonaisvastuun siirtämistä kunnille, naisten työllistymisen edistämistä, kolmannen sektorin roolin lisäämistä sekä kieliopintojen laadun parantamista ja kielikokeen lisäämistä osaksi opintoja.
Kotoutumislain kokonaisuudistuksen taustalla ovat myös merkittävät laki- ja rakenneuudistukset, jotka vaikuttavat toimijoiden vastuisiin ja kotoutumisen edistämiseen. Etenkin työvoimapalveluiden uudistuksella (TE24) on vaikutuksia kotoutumisen edistämisen viranomaisvastuisiin. Kotoutumislain uudistuksessa on otettu huomioon myös sote-uudistus. Hyvinvointialueet ovat 1.1.2023 alkaen vastanneet sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä, ja kotoutumislailla säädetään entistä tarkemmin hyvinvointialueiden roolista kotoutumisen edistämisessä sekä lisätään monialaista yhteistyötä.
Lisätietoja:
Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista
Kotoutumislain kokonaisuudistus tehostaa kotoutumista ja vahvistaa maahanmuuttajien osallisuutta yhteiskunnassa. Uudistus sujuvoittaa polkuja työelämään sekä parantaa etenkin maahan muuttaneiden naisten ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien tavoittamista palveluihin. Kokonaisuudistuksen tavoitteena on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja hyviä väestösuhteita. Uudistus myös selkeyttää eri toimijoiden vastuita ja vahvistaa monialaista yhteistyötä.
Kotoutumislain kokonaisuudistuksen (KOTO24) tavoitteena on muun muassa:
- edistää maahanmuuttajien kotoutumista, työllistymistä, hyvinvointia sekä osallisuutta yhteiskunnassa
- edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja hyviä väestösuhteita
- vahvistaa työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien kotoutumista ja tavoittaa heitä entistä paremmin kotoutumispalveluihin
- selkeyttää eri toimijoiden vastuita ja päivittää kotoutumislaki vastaamaan viranomaistehtävien siirtojen aiheuttamiin muutostarpeisiin
- vahvistaa monialaista yhteistyötä sekä järjestöjen ja työnantajien kanssa tehtävää yhteistyötä
Uudistus lisää kunnan vastuuta kotoutumisen edistämisessä. Kunnilla on jo aikaisemmin ollut vastuu kotoutumisen edistämisestä ja pakolaisten vastaanotosta, mutta jatkossa kunnat vastaavat myös työvoimapalveluiden järjestämisestä TE24-uudistuksen myötä.
Kunnalle on säädetty uusia tehtäviä, kuten matalan kynnyksen ohjauksen ja neuvonnan järjestäminen sekä kotoutumisohjelma, joka on maahanmuuton alkuvaiheen palvelukokonaisuus. Työvoimaviranomainen vastaa työnhakijana olevien henkilöiden palveluiden järjestämisestä. Kotoutumislaissa säädetään kotoutumisohjelman vähimmäissisällöstä. Lain mukaan kotoutumisohjelmaan on sisällyttävä jatkossa muun muassa uusi monikielinen yhteiskuntaorientaatio. Kotoutumiskoulutukseen sisältyy jatkossa suomen tai ruotsin kielitaidon päättötestaus.
Lailla on laajennettu kotoutumispalveluiden kohderyhmää. Työvoimaviranomaisen vastuulla on laatia kotoutumisen palvelutarpeen ja osaamisen arviointi (laissa osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointi) työttömänä työnhakijana oleville maahanmuuttajille, joiden ensimmäisestä oleskeluluvasta, -oikeudesta tai -kortista on enintään kolme vuotta. Kunnan vastuulla on laatia osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointi toimeentulotukea muuten kuin tilapäisesti saavalle, kotihoidon tukea saavalle, pakolaistaustaiselle, alaikäisenä ilman huoltajaa tulleelle, ihmiskaupan uhrille ja henkilölle, joka pyytää arviointia tai hänestä tehdään yhteydenotto, jossa hänen arvioidaan tarvitsevan kotoutumislain mukaisia palveluita ja jonka ensimmäisestä oleskeluluvasta, -oikeudesta tai -kortista on enintään kolme vuotta. Osan kotoutumisen palvelutarve ja osaaminen arvioidaan monialaisesti yhdessä hyvinvointialueen kanssa.
Kotoutumissuunnitelman lähtökohtainen enimmäiskesto on kaksi vuotta. Laissa säädetyt pidennysperusteet kuitenkin säilyivät (esim. tarve erityisille toimenpiteille sekä vanhempainvapaa, sairaus tai vamma). Laissa säädetään myös uusista pidennysperusteista, kuten kotihoidon tukea saavan osa-aikaisen kotoutumissuunnitelmaan osallistumisen oikeuttavasta pidennyksestä. Lisäksi laissa on uudistettu omaehtoisten opintojen tukemisen edellytyksiä ja kriteereitä, joilla alle 25-vuotiaan kotoutumissuunnitelmaa voidaan pidentää omaehtoisten opintojen loppuun saattamiseksi.
Kotoutumista edistävät palvelut järjestetään osana uutta kotoutumisohjelmaa sekä muun muassa kunnan, työvoimaviranomaisen, hyvinvointialueen ja Kelan palveluina ja järjestöjen, yhdistysten tai yhteisöjen toimintana. Laissa säädetään myös eri viranomaisten roolista kotoutumisen edistämisen suunnittelussa, kehittämisessä ja seurannassa.
Kotoutumislain kokonaisuudistus kytkeytyy TE24-uudistukseen, jossa julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu sekä ELY-keskusten julkisiin työvoimapalveluihin liittyvät hankintatehtävät ja KEHA-keskuksen julkisiin työvoimapalveluihin liittyvät maksatustehtävät siirtyvät kuntien työvoimaviranomaisille. Työvoimapalvelut siirrettiin 1.1.2025 alkaen kunnalle tai useammasta kunnasta muodostuvalle yhteistoiminta-alueelle, eli työllisyysalueelle. Työllisyysalueita on yhteensä 45.
Kotoutumislain kokonaisuudistus valmisteltiin samanaikaisesti TE24-uudistuksen kanssa ja uudistukset tulivat voimaan samaan aikaan 1.1.2025.
Kunnilla on TE24- ja KOTO24 -uudistusten myötä kokonaisvastuu kotoutumisen edistämisestä. Työvoimaviranomainen vastaa työnhakijana olevien kotoutuja-asiakkaiden palveluista. Työnhakijana olevien kotoutuja-asiakkaiden palveluita koskee sekä työvoimapalveluiden järjestämisestä annettu laki että kotoutumislaki. Kunta voi järjestää työvoimapalveluiden ulkopuolella olevien kotoutumista edistävät palvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Työvoimaviranomainen voi järjestää myös työvoimapalveluiden ulkopuolella olevien kotoutumista edistävät palvelut, jos kunnat näin sopivat.
Suurin osa kotoutuja-asiakkaista (noin 80 %) on työnhakijoita, joten yhteistyö työvoimaviranomaisen kanssa on keskeistä myös työvoiman ulkopuolella olevien kotoutujien kohdalla. On otettava huomioon, että usein työvoiman ulkopuolella oleminen on tilapäistä ja tavoitteena onkin edistää myös työvoiman ulkopuolella olevien työllistymistä tai työllisyyttä tukevia valmiuksia.
Lisätietoja:
TE24-uudistus
Vuoden 2025 alusta alkaen kotoutumista edistävät kunnan ja työvoimaviranomaisen palvelut ja peruspalvelut sekä hyvinvointialueen ja muiden viranomaisten, kolmannen sektorin ja oppilaitosten toiminta ja palvelut.
Työttömien työnhakijoiden kotoutumisen edistäminen on kytketty jatkossakin työvoimapalveluihin. Työvoimaviranomainen vastaa kotoutumisohjelmaan sisältyvien palveluiden järjestämisestä työnhakijana olevalle maahanmuuttajalle.
Kunnat voivat valita itse, miten ne järjestävät työvoiman ulkopuolella olevien kotoutumispalvelut. Kunta voi järjestää palvelut yksin tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Kunnat voivat päättää yhteistyössä työvoimaviranomaisen kanssa, että työvoimaviranomainen järjestää myös työvoiman ulkopuolella olevien kotoutumispalvelut.
Kotoutumisen edistäminen edellyttää monialaista yhteistyötä. Toimijoiden onkin hyvä varmistaa, että niiden välinen työnjako ja yhteistyökäytännöt ovat selkeitä.
Kunnat voivat järjestää palveluita kuntien yhteistyöhön perustuvilla malleilla. Kunnat voivat myös päättää yhteistyössä työvoimaviranomaisen kanssa, että työvoimaviranomainen järjestää myös työvoiman ulkopuolella olevien kotoutumispalvelut. Yhteistyöhön perustuvista malleista säädetään kuntalaissa (410/2015). Kunnat voivat päättää yhteistyön laajuuden. Yhteistyössä voidaan toteuttaa esimerkiksi vain tiettyjä palveluita.
Lisätietoja:
Työllisyysalueet
Kuntalaki
Kotoutumisohjelma on kunnan järjestämä kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuus. Kotoutumisohjelman palveluiden tavoitteena on edistää maahanmuuttajan kotoutumista, työllisyyttä tai yrittäjyyttä, osaamista ja työelämävalmiuksia. Kotoutumisohjelma tukee myös yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja tasa-arvon toteutumista sekä terveyttä ja hyvinvointia. Kotoutumisohjelman sisältämät palvelut tukevat arjen kansalaistaitoja sekä osallistumista järjestötoimintaan ja muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan.
Kotoutumislaissa säädetään kotoutumisohjelman vähimmäissisällöistä. Kotoutumisohjelmaan pitää sisältyä ainakin:
- Kotoutumisen palvelutarpeen ja osaamisen arviointi (laissa osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointi)
- edellisen pohjalta laadittava kotoutumissuunnitelma
- monikielinen yhteiskuntaorientaatio
- kotoutumiskoulutus ja siihen sisältyvä kielitaidon päättötestaus
- muuta koulutusta ja palveluita, jotka edistävät suomen ja ruotsin kielen osaamista, luku- ja kirjoitustaitoa, yhteiskunta- ja työelämävalmiuksia sekä työllistymistä ja yrittäjyyttä
- kotoutumisohjelman aikaista ohjausta ja neuvontaa.
Työvoimaviranomainen vastaa kotoutumisohjelmaan sisältyvien palveluiden järjestämisestä työnhakijana olevalle maahanmuuttajalle ja kotoutuja-asiakkaalle. Kunta vastaa muiden maahanmuuttajien ja kotoutuja-asiakkaiden palveluiden järjestämisestä. Kunnat voivat valita itse, miten ne järjestävät työvoiman ulkopuolella olevien kotoutumisohjelmaan sisältyvät palvelut. Kunnat voivat päättää yhteistyössä työvoimaviranomaisen kanssa, että työvoimaviranomainen järjestää myös työvoiman ulkopuolella olevien kotoutumispalvelut. Kunta voi toteuttaa kotoutumisohjelman tai sen osan yhteistyössä muiden kuntien kanssa.
Kotoutumisohjelmassa on otettava huomioon monialaisuus sekä yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden ja työnantajien kanssa.
Kunnan on hyvä avata kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuutta kohderyhmille esimerkiksi kunnan verkkosivuilla.
Lisätietoja:
Lue lisää kotoutumisohjelmasta
Vuoden 2024 loppuun asti voimassa olleessa kotoutumislaissa (1386/2010) säädettiin kunnan suunnitteluasiakirjasta, jonka nimi oli kotouttamisohjelma. Kun uusi kotoutumislaki tuli voimaan, samalla luovuttiin kotouttamisohjelman käsitteestä. Uudessa laissa säädetty kotoutumisohjelma ei korvaa kotouttamisohjelmaa eikä myöskään vastaa vanhan lain mukaista kotouttamisohjelmaa. Kotoutumisohjelma on siis uusi elementti.
Kunnalla on edelleen velvollisuus suunnitella ja kehittää kotoutumista. Tästä tehtävästä säädetään uuden kotoutumislain 5. luvussa. Lue lisää suunnittelusta tältä sivulta Kotoutumisen edistämisen suunnittelu, kehittäminen ja seuranta -alaotsikon alta.
Lisätietoja:
Lue lisää kotoutumisohjelmasta
Ei tarvitse. Kotoutumisohjelmaa käytetään kotoutumisen alkuvaiheen asiakastyön välineenä. Työntekijä valitsee asiakkaan kanssa kotoutumisohjelman palvelukokonaisuudesta ne palvelut, jotka tukevat kotoutuja-asiakkaan yksilöllistä kotoutumista ja työelämäosallisuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Palveluihin osallistumisesta sovitaan asiakkaan yksilöllisessä kotoutumissuunnitelmassa.
Lisätietoja:
Lue lisää kotoutumisohjelmasta
Kotoutumislain kokonaisuudistuksen myötä kaikille maahanmuuttajille tulee tarjota
- perustietoa Suomesta
- matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa
- yleisiä julkisia palveluita.
Perustietoaineistosta vastaa 1.1.2025 alkaen KEHA-keskus. Nyt tarjolla oleva perustietoaineisto on Tervetuloa Suomeen -opas tai -esite. Matalan kynnyksen ohjauksesta ja neuvonnasta vastaavat kunnat. Kuntien, työvoimaviranomaisten, hyvinvointialueiden ja muiden viranomaisten pitää myös huolehtia, että niiden yleisen palvelujärjestelmän palvelut ovat saatavilla ja soveltuvat maahanmuuttajille.
Työvoimaviranomainen tarjoaa työttömille työnhakijoille kotoutumisohjelman mukaisia palveluita, kuten kotoutumisen palvelutarpeen ja osaamisen arvioinnin ja kotoutumissuunnitelman.
Kunnan pitää laatia kotoutumisen palvelutarpeen ja osaamisen arviointi ja sen pohjalta tarvittaessa kotoutumissuunnitelma, jossa sovitaan muista kotoutumisohjelman mukaisista palveluista niille maahanmuuttajalle, joiden ensimmäisestä oleskeluluvasta, -oikeudesta tai -kortista on enintään kolme vuotta ja jotka ovat:
- toimeentulotukea muuten kuin tilapäisesti saavia
- kotihoidon tukea saavia
- alaikäisenä ilman huoltajaa tulleita
- muita pakolaistaustaisia
- ihmiskaupan uhreja
- muita, joiden arvioidaan tarvitsevan palveluita.
Lisätietoja:
Työvoiman ulkopuolella olevien tavoittaminen
1.1.2025 alkaen alkukartoituksen korvaa osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointi, jonka tavoitteena on tehostaa alkuvaiheen kotoutumista ja ohjausta kotoutumista ja työllistymistä tukeviin palveluihin. Osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointiin sisältyy alkuhaastattelu ja tarvittaessa tarkempia toimenpiteitä, kuten asiantuntija-arviointeja.
Osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinneissa arvioidaan muun muassa
- maahanmuuttajan osaaminen,
- työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet ja
- koulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien palveluiden tarpeet.
Arvioinnin aikana selvitetään maahanmuuttajan tavoitteet ja toiveet, aikaisempi koulutus, työhistoria, kielitaito, työllistymisen ja kotoutumisen edellytyksiin vaikuttava työ- ja toimintakyky sekä muut työllistymiseen ja kotoutumiseen merkittävästi vaikuttavat tekijät. Jos hyvinvointialue osallistuu osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointiin, voidaan edellä lisäksi alustavasti selvittää sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeet.
- Työvoimaviranomainen laatii osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnin työttömänä työnhakijana olevalle maahanmuuttajalle.
- Kunta laatii arvioinnin kotoutumislain 2 §:n 3 tai 4 momentissa tarkoitetulle henkilölle eli esimerkiksi kansainvälistä suojelua saavalle tai hänen perheenjäsenelleen, toimeentulotukea muuten kuin tilapäisesti saavalle, kotihoidon tukea saavalle, alaikäisenä ilman huoltajaa tulleelle, ihmiskaupan uhrille tai muuten arviointia tarvitsevalle henkilölle.
Osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnin tavoitteena on vahvistaa etenkin työvoiman ulkopuolella olevien, erityisesti kotona lapsia hoitavien vanhempien, suomen tai ruotsin kielen osaamista, yhteiskuntatietoutta ja osallisuutta yhteiskuntaan.
Hyvinvointialue osallistuu arvioinnin laatimiseen, jos maahanmuuttajan kotoutumisen edistäminen edellyttää kunnan ja hyvinvointialueiden palveluiden yhteensovittamista.
Osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella kunta tai työvoimaviranomainen laatii maahanmuuttajalle kotoutumissuunnitelman yhdessä hyvinvointialueen kanssa tarpeen mukaisesti.
Kokonaisuudistus lisää kotoutumissuunnitelmien tavoitteellisuutta ja vahvistaa kotoutumisen edistämisen yhteyttä työelämään. Jatkossakin kotoutumissuunnitelmassa sovitaan maahanmuuttajan yksilöllisistä kotoutumisen ja työllistymisen tai yrittäjyyden tavoitteista sekä pidemmälle aikavälille että kotoutumissuunnitelman ajalle. Yksilöllisten tavoitteiden asettamisessa on otettava huomioon maahanmuuttajan toiveet, osaaminen, elämäntilanne sekä työ- ja koulutushistoria. Tavoitteissa painotetaan työllistymistä, paitsi alle 25-vuotiaiden kohdalla, joille tavoitteena on lähtökohtaisesti oltava vähintään toisen asteen koulutuksen suorittaminen.
Kotoutumissuunnitelman kesto on yksilöllinen. Kokonaisuudistuksen myötä kotoutumissuunnitelman enimmäiskesto on enintään kaksi vuotta. Nykyistä vastaavasti laissa säädetään kuitenkin myös kotoutumissuunnitelman pidennysperusteista. Perusteita pidennykselle ovat esimerkiksi erityisten toimenpiteiden tarve ja suunnitelman keskeytyminen esimerkiksi vanhempainvapaan, sairauden tai vamman vuoksi. Laissa säädetään jatkossa myös uusista pidennysperusteista, kuten kotihoidon tukea saavan osa-aikaisen kotoutumissuunnitelmaan osallistumisen oikeuttavasta pidennyksestä. Kokonaisuudistuksella on uudistettu myös omaehtoisten opintojen tukemisen edellytyksiä, ml. kriteereitä, joilla alle 25-vuotiaan kotoutumissuunnitelmaa voidaan pidentää omaehtoisten opintojen loppuun saattamiseksi.
Työllistymistä edistävistä jatkotoimista sovitaan työllistymissuunnitelmalla, kuten aikaisemminkin, jos henkilö ei ole työllistynyt, kun kotoutumissuunnitelman voimassaoloaika päättyy.
Kotoutumissuunnitelmassa sovitaan kotoutumista, työllistymistä tai yrittäjyyttä, terveyttä ja hyvinvointia sekä yhteiskunnallisia valmiuksia edistävistä palveluista, järjestöjen, yhteisöjen tai yhdistysten toimintaan osallistumisesta, suomen tai ruotsin kielen opinnoista sekä ohjauksesta ja neuvonnasta. Kunnan täytyy ohjata maahanmuuttanut palveluun tarvittaessa yhteistyössä palvelun järjestämisestä vastaavan viranomaisen, palveluiden tuottajan tai kolmannen sektorin toimijan kanssa. Työnhakijana olevan maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelma korvaa työllistymissuunnitelman, ja siinä sovitaan myös mm. työnhakuvelvollisuudesta.
Kotoutumisen palvelutarpeen ja osaamisen arvioinnin (laissa osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointi) sekä kotoutumissuunnitelman laatimisessa on kyse julkisen vallan käytöstä. Kuntalain (410/2015) mukaan julkista valtaa käyttävällä pitää olla kunnassa virka. Kunnassa on oltava virkavastuullinen viranhaltija, joka tekee näitä tehtäviä. Kunta ei voi myöskään ulkoistaa näitä tehtäviä.
Virkaa ei tarvita seuraavien tehtävien hoitamiseen tai toteuttamiseen:
- yleinen ohjaus ja neuvonta
- osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointiin sisältyvät asiantuntija-arvioinnit
- monikielisen yhteiskuntaorientaation toteuttaminen
- kotoutumiskoulutuksen toteuttaminen.
Lisätietoja:
Kirje kunnille ja hyvinvointialueille kotoutumisen edistämiseen liittyvästä ohjauksesta ja neuvonnasta sekä virkavastuukysymyksistä (6.6.2023)
Kotoutuja-asiakkaalla tarkoitetaan maahanmuuttajaa, jolla on voimassa oleva kotoutumissuunnitelma.
Kokonaisuudistuksen myötä kotoutuja-asiakkaan on lain mukaan:
- osallistuttava kotoutumissuunnitelman laatimiseen ja tarkistamiseen
- toteutettava hänen kanssaan laadittua suunnitelmaa
- hakeuduttava ja osallistuttava säännöllisesti suunnitelmassa sovittuihin palveluihin
- ilmoitettava kunnalle, miten hän on toteuttanut suunnitelmaa
- ilmoitettava kunnalle merkittävistä palvelutarpeeseensa tai elämäntilanteeseensa liittyvistä tai muista muutoksista, jotka voivat vaikuttaa suunnitelmassa sovittujen tavoitteiden saavuttamiseen ja palveluihin osallistumiseen.
Lisäksi työnhakijaksi rekisteröityneen kotoutuja-asiakkaan pitää ilmoittaa työllistymissuunnitelman toteuttamisesta. Ilmoitettavista tiedoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
Kokonaisuudistuksen myötä kotoutumissuunnitelmia päivitetään kunnassa aikaisempaa useammin. Kunta tarkistaa kotoutumissuunnitelman, jos kotoutuja-asiakkaan palvelutarpeessa tai elämäntilanteessa on muutoksia tai asiakas pyytää sitä. Kotoutumissuunnitelma pitää tarkistaa kuitenkin vähintään kuuden kuukauden välein.
Jos asiakas ei osallistu palveluihin, sillä on vaikutusta hänen työttömyysetuuteensa tai toimeentulotukeensa. Lain mukaan voidaan rajoittaa henkilön oikeutta työttömyysetuuteen tai alentaa perustoimeentulotukea, esimerkiksi silloin, jos henkilö ei osallistu kotoutumissuunnitelman laadintaan tai noudata siinä sovittua. Velvollisuuksien laiminlyömisen vaikutuksesta oikeuteen saada työttömyysetuutta säädetään työttömyysturvalaissa ja vaikutuksesta toimeentulotukeen toimeentulotuesta annetusta laissa.
Lisätietoja:
Työttömyysturvalaki
Laki toimeentulotuesta
Työnhakijaksi rekisteröityneen kotoutuja-asiakkaan kotoutumiskoulutus toteutetaan pääsääntöisesti työvoimakoulutuksena. Työvoimakoulutuksesta säädetään työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa. Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyi vuoden 2025 alussa kunnille. Järjestämisvastuu ei määritä sitä, miten palvelut pitää tuottaa. Järjestämisvastuussa oleva taho päättää palveluiden tuottamistavasta eli siitä, järjestetäänkö työvoimakoulutus esimerkiksi kunnan omana tuotantona vai ostopalveluna.
Kotoutumiskoulutus voidaan toteuttaa myös omaehtoisena opiskeluna. Kotoutumiskoulutuksen sisällöistä ja tavoitteista määrätään opetussuunnitelman perusteissa. Kotoutumiskoulutuksena voidaan toteuttaa myös luku- ja kirjoitustaidon koulutusta vapaan sivistystyön oppilaitoksissa sekä aikuisten perusopetusta.
Lisätietoja:
Opetussuunnitelman perusteet
Kotoutumiskoulutuksen osana on järjestettävä suomen tai ruotsin kielitaidon päättötestaus.
Opetushallitus laatii valtakunnallisen suomen ja ruotsin kielen päättötestin kotoutumiskoulutukseen ja antaa sen toteuttamisesta määräyksen. Päättötestin myötä kotoutumiskoulutuksen loppuvaiheessa tehtävä kielitaidon arviointi perustuu valtakunnallisesti yhtenäiseen testimateriaaliin ja arviointikriteereihin. Testejä järjestävät kotoutumiskoulutuksen toteuttajat.
Lisätietoa testin toteutustavoista saadaan, kun päättötestin kehittäminen Opetushallituksessa etenee.
Lisätietoja:
Kotoutumiskoulutuksen kielitaidon päättötesti -projekti
Viranomaisilla on hallintolain (434/2003) mukaisesti yleinen lakisääteinen ohjaus- ja neuvontavelvollisuus, jota erityislait täydentävät. Kukin viranomainen antaa ohjausta ja neuvontaa omaan toimivaltaansa kuuluvista asioista. Jos asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, sen on pyrittävä opastamaan asiakas eteenpäin toimivaltaiselle viranomaiselle, eli esimerkiksi viranomaisen asiointipisteeseen tai -kanavaan.
Vastuut ohjauksessa ja neuvonnassa:
- Kunta: omat peruspalvelut ja kotoutumista edistävistä palvelut
- Työvoimaviranomainen: työvoimapalvelut
- Hyvinvointialue: sosiaali- ja terveyspalvelut ja ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki
- Kela: etuudet eri elämäntilanteissa
- Maahanmuuttovirasto: oleskeluluvat, sisältäen esimerkiksi oleskeluluvan perhesiteen perusteella
Jatkossa kunnan on tarjottava matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalveluita kaikille maahanmuuttajille riippumatta maassaoloajasta tai maahantulon syystä. Kunta vastaa siitä, että alueella on tarvetta vastaavasti toimipisteitä tai palveluita, joista ohjausta ja neuvontaa on saatavilla. Ohjausta ja neuvontaa voi toteuttaa kunta tai kunnan valitsema palveluntuottaja.
Kunnan on tarvittaessa annettava maahanmuuttajalle tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, palvelu- ja koulutusjärjestelmästä, työelämästä sekä maahanmuuttajan oikeuksista ja velvollisuuksista Suomessa sekä ohjattava maahanmuuttaja palveluihin. Kunnan kotoutumispalveluissa voidaan yleisellä tasolla kuvata myös muiden viranomaisten toimintaa, esimerkiksi Kelan etuusjärjestelmää tai Maahanmuuttoviraston roolia oleskelulupakysymyksissä. Yleisneuvonnan ulkopuolella oleva ohjaus ja neuvonta kuuluvat kuitenkin toimivaltaiselle viranomaiselle.
Matalan kynnyksen ohjaus ja neuvonta vahvistavat tietoutta suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja edistävät tavoittamista kotoutumista edistäviin palveluihin ja toimintaan.
Lisätietoja:
Hallintolaki
Kirje kunnille ja hyvinvointialueille kotoutumisen edistämiseen liittyvästä ohjauksesta ja neuvonnasta sekä virkavastuukysymyksistä (6.6.2023)
Kunta tai työvoimaviranomainen järjestää kotoutuja-asiakkaille monikielisen yhteiskuntaorientaation mahdollisuuksien mukaan heidän äidinkielillään tai muutoin hyvin osaamillaan kielillä. Yhteiskuntaorientaatiossa maahanmuuttaja saa tietoa ja pääsee keskustelemaan esimerkiksi suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen toiminnasta, asumisesta, elämisestä sekä yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista. Monikielisen yhteiskuntaorientaation sisällöstä ja toteuttamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
Monikielinen yhteiskuntaorientaatio ja myös muu oma- ja monikielinen tieto ja ohjaus tukevat maahanmuuttajien yhteiskuntatietoutta ja nopeuttavat pääsyä mukaan yhteiskuntaan ja työmarkkinoille.
Ennen uudistuksen voimaan tuloa on toteutettu selvitys erilaisista monikielisen yhteiskuntaorientaation toteutus- ja järjestämistavoista. Opetushallitus (OPH) ja Pakolaisapu ovat kehittäneet yhteiskuntaorientaation suomenkielistä oppimateriaalia. Materiaalia voidaan hyödyntää valtakunnallisesti sen jälkeen, kun se on julkaistu. Materiaaleista ja toteutusmalleista viestitään kotoutuminen.fi:ssä.
Lisätietoja:
Selvitys monikielisen yhteiskuntaorientaation toteuttamisvaihtoehdoista ja kehittämistarpeista
yhteiskuntaorientaatio.fi
Jos maahanmuuttaja ei saavu kunnan tai työvoimaviranomaisen kotoutumispalveluiden tapaamiseen eikä ilmoita ajan siirtämisestä tai peruutuksesta etukäteen, kunta tai työvoimaviranomainen voi periä asiakkaalta maksun silloin, kun käyttämättä jääneestä ajasta on syntynyt tulkkauskustannuksia.
Kunta tai työvoimaviranomainen voi periä maksun käyttämättä jääneestä tulkkauksesta, jos asiakas on itse varannut vastaanottoajan tai hänelle on varattu aika, joko etäpalveluna tai toimistovastaanottona johonkin seuraavista palveluista:
- ohjausta ja neuvonta
- osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnin laadinta
- kotoutumissuunnitelman laadinta varten tai suunnitelman tarkistaminen.
Perittävä maksu on enintään 56,70 euroa. Enimmäissumma vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttämättä jääneestä tapaamisesta perittävää maksua. Kunta tai työvoimaviranomainen voi periä maksun vain kerran yhtä käyttämättä ja peruuttamatta jätettyä tapaamiskertaa kohti.
Kunta tai työvoimaviranomainen voi lähettää laskun käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta kuulematta asiakasta ensin. Laskussa pitää ilmoittaa päivämäärä, johon asti asiakas voi antaa selvityksen palvelun käyttämättä ja peruuttamatta jättämiselle. Laskussa pitää myös ilmoittaa, minne asiakkaan pitää toimittaa selvitys. Asiakkaalla on myös mahdollisuus olla oma-aloitteisesti yhteydessä kuntaan tai työvoimaviranomaiseen ja selvittää syy palvelun käyttämättä ja peruuttamatta jättämiseen.
Maksun voi periä vain, jos
- maksun periminen ei ole kohtuutonta
- kunta tai työvoimaviranomainen on varauksen yhteydessä ilmoittanut mahdollisuudesta periä maksu
- kunta tai työvoimaviranomainen on antanut ohjeet siihen, miten ajan voi perua etukäteen
- ajan käyttämättä ja perumatta jättämiselle ei ole hyväksyttävää syytä.
Kohtuuttomuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti, ja esimerkiksi ikä, pitkittynyt vaikea elämäntilanne, kehitysvammaisuus, muistisairaus, neuropsykiatriset häiriöt tai mielenterveysongelmat on otettava huomioon arvioinnissa. Hyväksyttäviä syitä käyttämättä ja perumatta jättämiselle voivat olla esimerkiksi äkillinen sairastuminen tai tapaturma.
Kunnan tai työvoimaviranomaisen pitää tiedottaa ajanvarauksen yhteydessä asiakkaalle, että perusteettomasti saapumatta jättäminen ilman ajan peruutusta voi aiheuttaa kustannuksia sekä antaa ohjeet siihen, miten ajan voi peruuttaa etukäteen. On tärkeä varmistaa, että maahanmuuttaja on ymmärtänyt maksun perimismahdollisuuden.
Kunta tai työvoimaviranomainen antaa tiedon lähtökohtaisesti kirjallisesti ja tarvittaessa muistuttaa varatusta ajasta. KEHA-keskus on valmistellut tekstipohjaa, joka sisältää tiedon maksusta ja ajan peruuttamisesta ja joka käännetään useimmille Suomessa kotoutumispalveluissa käytettäville kielille. Myös luku- ja kirjoitustaidottomat, näkö- ja kuulorajoitteiset sekä muut erityisryhmiin kuuluvat maahanmuuttajat on otettava huomioon, kun kunta tai työllisyysalue tiedottaa maksun perimismahdollisuudesta.
Kunta saa Kelan Kelmu-etuustietojärjestelmästä tiedot toimeentulotukea saavista henkilöistä, jotta työvoiman ulkopuolella olevat tavoitetaan osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointiin. Kunta saa lisäksi tiedot Kelan Kelmu-etuustietojärjestelmästä myös kotihoidontukea saavista henkilöistä palveluihin tavoittamiseksi.
Kunnat ja hyvinvointialueet, joilla on oikeudet UMA-järjestelmän LAKO-AUTO-toiminnallisuuteen, näkevät järjestelmän kuukausittain tuottamista listoista tietoja kunnassa tai alueella asuvista korvausten piiriin kuuluvista henkilöistä. Tietoja voi hyödyntää laskennallisten korvausten automatisoitujen maksatusten tarkistamiseen. Automatisoidun maksatuksen piiriin eivät kuulu ihmiskaupan uhrit ja ne henkilöt, joiden henkilötunnus tai tieto kotikuntamerkinnästä ei ole henkilölistauksen muodostumisen hetkellä UMA- tai VTJ-järjestelmässä tai joille on haettu tietojenluovutuskielto tai turvakielto.
Työvoimaviranomainen saa työttömistä työnhakijoista tiedon, kun he rekisteröityvät työnhakijoiksi työllisyyspalveluihin.
Lisätietoja:
Työvoiman ulkopuolella olevien tavoittaminen
Koto-AJ on uusi kotoutumisen edistämisen asiakastietojärjestelmä. Tietojärjestelmäpalveluiden tarkoitus on tukea kuntien kotoutumisen asiakastyötä, parantaa tiedonvaihtoa kotoutumisen toimijoiden välillä ja tuottaa tietoa kotoutumisen tiedolla johtamista varten kunnallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Asiakastietojärjestelmä tukee kuntien kotoutumispalveluja ja mahdollistaa asiakasta koskevan tiedon liikkumisen asiakkaan mukana, kun hän asioi eri viranomaisten kanssa. Kotoutumisen valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut kehitetään KEHA-keskuksen Koto-digi-hankkeessa.
Kotoutumisen tietojärjestelmäpalveluiden käytöstä säädetään kotoutumislaissa. Järjestelmä voidaan ottaa kunnissa käyttöön tammikuusta lähtien. Kuntia koskeva käyttövelvoite astuu voimaan siirtymäajan jälkeen 1.1.2027. KEHA-keskus vastaa tietojärjestelmän rakentamisesta ja ylläpidosta ja järjestelmän käyttöönoton tuesta. Järjestelmän käyttö on kunnille maksutonta.
Lisätietoja:
Koto-digi
Kotoutumislaissa käytetään kokonaisuudistuksen myötä kuntaan osoittamisen sijaan kuntaan ohjaamisen termiä. Kokonaisuudistuksessa on selkeytetty pakolaisten kuntaan ohjaamista ja eri viranomaisten vastuita vastaanoton alkuvaiheessa. Kunnan ja hyvinvointialueen sekä muiden toimijoiden tiivis yhteistyö on jatkossakin keskeistä pakolaisten kuntiin ohjaamisessa ja vastaanotossa. Prosessissa ei tapahdu merkittäviä muutoksia verrattuna aiempaan.
Kuntapaikoille ohjataan
- kiintiöpakolaiset
- vastaanottokeskuksista kuntiin siirtyvät haavoittuvassa asemassa olevat oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat tai tilapäistä suojelua saaneet, joilla on kotikunta.
Tarvittaessa kuntapaikoille voidaan ohjata myös muita kuin haavoittuvassa asemassa olevia.
Kunta päättää jatkossakin pakolaisten vastaanotosta ja tekee siitä sopimuksen ELY-keskuksen kanssa. Kunta kuulee hyvinvointialuetta ennen sopimuksen laatimista tai tarkistamista. Kunta ja ELY-keskus sopivat myös yksittäisen henkilön ohjaamisesta kuntapaikalle. Kunnan on kuultava hyvinvointialuetta ennen kuntaan ohjaamista, jos henkilöllä on ilmeisiä sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeita.
Tosin kuin aiemmin 1.1.2025 alkaen kunta, hyvinvointialue ja ELY-keskus sopivat ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten kuntaan ohjaamisesta.
Lisätietoja:
Kuntiin ohjaaminen
Kuuleminen
1.1.2025 voimaan tulleessa kotoutumislaissa täsmennetään, että kunta vastaa kuntapaikalle ohjattavan vastaanottamiseen liittyvistä tehtävistä siltä osin kuin ne eivät ole hyvinvointialueen vastuulla olevia sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä. Muutoksella on pyritty tarkentamaan kunnan ja hyvinvointialueen välistä työnjakoa pakolaisten vastaanotossa lainsäädännön tasolla. Käytännössä lain mukaisissa vastuissa ei ole tapahtunut muutoksia verrattuna 31.12.2024 asti voimassa olleen lain mukaisiin tehtäviin. Kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyö on välttämätöntä ja päällekkäistä työtä pitää välttää.
Kunta vastaa vastaanottoon varautumisesta ja siihen liittyvistä ennakkojärjestelyistä sekä alkuvaiheen palvelujen koordinaatiosta ja palveluista siltä osin kuin ne eivät ole hyvinvointialueen vastuulla ja perustu sosiaalihuoltolain mukaiseen yksilölliseen palvelutarpeeseen. Kunnan on kuultava hyvinvointialuetta ennen vastaanottopäätöstä, jos tiedetään, että kuntapaikalle esitettävällä kiintiöpakolaisella on valintaprosessissa saatujen ennakkotietojen perusteella ilmeisiä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeita. Kunta ja hyvinvointialue voivat tarvittaessa sopia kuulemisen yhteydessä tiedossa olevien palvelutarpeiden perusteella, että hyvinvointialue osallistuu vastaanottoon ja palveluiden järjestämiseen jo ennen kiintiöpakolaisen maahan saapumista. Saapumisen jälkeen kunta ohjaa henkilön tarvittaessa hyvinvointialueen yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin.
Lähtökohtaisesti kunta hankkii asunnon kuntapaikalle ohjatulle henkilölle ja henkilö kalustaa asunnon ja hankkii tarvitsemansa käyttötavarat itse. Poikkeuksena tästä hyvinvointialue vastaa asumisen järjestämisestä niille kuntapaikalle osoitettaville, jotka tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeiden takia tuetun asumisen palveluita sekä alaikäisenä ilman huoltajaa tulleille lapsille.
Kiintiöpakolaisille asunnon välttämätön kalustus, ruoat ja tarvikkeet ensimmäisiä päiviä varten hankitaan ennen kuin henkilö saapuu Suomeen. Kunta vastaa välttämättömästä asunnon kalustamisesta ja ensi päivien varustelusta, joka ei perustu yksilöllisiin sosiaalipalvelutarpeisiin. Valtio korvaa kunnalle ennakkoon tehtävään vastaanottoon varautumisen kustannuksia kotoutumislain perusteella.
Hyvinvointialue hakee tarvittaessa kiintiöpakolaisille etukäteen toimeentulotukipäätöksen. Jos kiintiöpakolaisella tai muulla kuntapaikalle ohjattavalla on ilmeisiä asumiseen liittyviä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeita, hyvinvointialue voi hankkia etukäteen haetulla toimeentulotuella asuntoon valmiiksi välttämättömiä tavaroita ja esimerkiksi ruokaa ensimmäisille päiville.
Kunta ja hyvinvointialue sopivat tarkemmin yhteistyökäytännöistä alueellaan.
Kotoutumislain kokonaisuudistuksen myötä alaikäisenä ilman huoltajaa tulleiden lasten ja nuorten asumisesta vastaavista perheryhmäkodeista tuli sosiaalihuoltolain (1301/2014) alaista toimintaa. Hyvinvointialueet ovat vastanneet alaikäisenä ilman huoltajaa tulleiden lasten ja nuorten asumisesta ja hoivasta 1.1.2023 alkaen. Perheryhmäkoteja koskevat sosiaalihuoltolain mukaiset edellytykset, myös valvonnan osalta. Aluehallintovirasto ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ohjaavat ja valvovat perheryhmäkodin toimintaa yhdessä ELY-keskuksen kanssa.
Kunta ja hyvinvointialue vastaavat jatkossakin yhdessä ilman huoltajaa tulleiden lasten ja nuorten kotoutumisen tuesta.
1.1.2025 voimaan tulleessa kotoutumislaissa säädetään, että alaikäisenä ilman huoltajaa tulleella lapsella tai nuorella on oikeus kotoutumislain mukaiseen aikuistumisen tukeen, kunnes hän täyttää 23 vuotta. Ikäraja vastaa lastensuojelun ikärajaa.
1.1.2025 alkaen kyseessä on subjektiivinen oikeus. Subjektiivinen oikeus tarkoittaa, että kunnan ja hyvinvointialueen on tarjottava palvelua siihen oikeutetuille. Subjektiivinen oikeus perustuu suoraan lakiin ja laissa on säädetty edellytykset edun saamiselle.
1.1.2025 alkaen ilman huoltajaa olevan lapsen edustajien tiedot tallennetaan UMA-järjestelmään ns. edustajarekisteriin. Lisäksi uudella lailla säädetään ELY-keskuksen tehtävästä edustajien ohjaamisessa ja valvonnassa. ELY-keskus ohjaa ja valvoo edustajien toimintaa.
Kunta vastaa maahanmuuttajien ja kotoutuja-asiakkaiden kotoutumisen edistämisen suunnittelusta ja kehittämisestä paikallisesti sekä kehittää kotoutumisen edistämistä ja hyviä väestösuhteita yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kunta sovittaa oman kotoutumisen edistämisen suunnittelunsa ja kehittämisensä yhteen hyvinvointialueen vastuulla olevanpalveluiden suunnittelun ja kehittämisen kanssa.
Kunnan on suunnittelussaan otettava huomioon kotoutumisen ja työllisyyden edistämisen valtakunnalliset tavoitteet kotoutuja-asiakkaiden osalta. Tavoitteet kuvataan Valtion kotoutumisen edistämisohjelmassa ja valtioneuvoston hyväksymissä työllisyyden valtakunnallisissa tavoitteissa.
Kunnan on otettava kotoutuja-asiakkaat ja maahanmuuttajat huomioon strategisissa suunnitelmissaan kuten kuntastrategiassa. Tavoitteena on valtavirtaistaa kotoutumisen edistäminen osaksi kunnan eri toimialojen suunnittelua ja kehittämistä.
Lisätietoja:
Valtion kotoutumisen edistämisohjelma
Työllisyyden valtakunnalliset tavoitteet
Hyvinvointialue huomioi suunnittelussaan alueellaan olevien maahanmuuttajien tarpeet ja kotoutumisen edistämisen valtakunnalliset tavoitteet sekä huolehtii siitä, että hyvinvointialueen palvelut soveltuvat myös maahanmuuttaneille. Kotoutumisen edistäminen on otettava huomioon hyvinvointialueen muuta toimintaa koskevan kehittämisen ja seurannan osana.
Työvoimaviranomainen tallentaa työllisyyspalveluita ja asiakkuuksia koskevat tiedot työvoimapalveluiden valtakunnalliseen tietovarantoon (TE-digi). KEHA-keskus rakentaa kuntien käyttöön raportointijärjestelmän, jonka avulla voidaan tarkastella noin 250 seurantamittaria. Työvoiman ulkopuolella olevien kotoutuja-asiakkaiden tiedot kunta tallentaa viimeistään vuoden 2027 alusta alkaen KEHA-keskuksen ylläpitämään kotoutumisen valtakunnalliseen tietovarantoon. KEHA-keskus tuottaa tietovarannoista seurantaraportteja.
Kuntien rahoitus muodostuu useista eri lähteistä, kuten verotuloista, valtionosuuksista, palvelumaksuista ja toimintatuloista. Hyvinvointialueiden rahoitus muodostuu pääosin valtion rahoituksesta ja pieniltä osin asiakas- ja käyttömaksuista.
Kunnat ja hyvinvointialueet ovat oikeutettuja myös valtion maksamiin korvauksiin kotoutumista edistävien palveluiden järjestämisestä kotoutumislain mukaisesti. Korvaukset on tarkoitettu kunnassa ohjaukseen ja neuvontaan sekä muuhun kotoutumista tukevaan toimintaan. Hyvinvointialueille korvaukset on tarkoitettu kotoutumista edistävien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen. Kotoutumislain mukaisilla korvauksilla ei ole tarkoitus kattaa kaikkia maahanmuuttajien käyttämien palveluiden kustannuksia. Peruspalvelut ja -etuudet maahanmuuttajille kustannetaan samoista rahoituslähteistä kuin muillekin Suomessa asuville.
Kotoutumislain mukaan kunnille ja hyvinvointialueille maksetaan laskennallista korvausta pakolaistaustaisista henkilöistä laissa säädetyltä ajalta. Kuntien uusien tehtävien kustannuksia katetaan lisäksi kuntien peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmän kautta. Laskennallinen korvaus ja valtionosuusrahoitus ovat yleiskatteellista, eli niitä ei ole sidottu tiettyjen palvelujen järjestämiseen. Lisäksi laissa säädetään tietyistä todellisten kustannusten mukaan haettavista korvauksista.
Työnhakijana olevien maahanmuuttajien palvelut rahoitetaan osana julkisia työvoimapalveluita. Kuntien järjestämisvastuulle siirtyneiden työvoimapalveluiden rahoitus on viety osaksi kuntien peruspalveluiden valtionosuutta.
Valtiovarainministeriö on julkaissut vuodelle 2025 ennakollisia valtionosuuslaskelmia. Kesäkuussa 2024 julkaistussa laskelmissa on avattu työllisyys- ja kotoutumispalveluiden siirtoon liittyvää rahoitusta kuntakohtaisesti.
Lisätietoja:
Valtionosuudet ja kotikuntakorvaukset
Valtionosuuslaskelmia
Hyvinvointialueen rahoituksen määräytyminen
Kotoutumislain kokonaisuudistuksella yksinkertaistetaan kotoutumisen rahoitusjärjestelmää. 1.1.2025 alkaen tulkitsemisesta ja alkukartoituksen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset on sisällytetty osaksi laskennallista korvausta, jotta hallinnollista työtä voidaan vähentää.
Laskennallista korvausta kunnille, hyvinvointialueille ja Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomaiselle maksetaan kaksi vuotta muista kuin kiintiöpakolaisista, joista korvausta maksetaan kolme vuotta. Laskennallista korvausta maksetaan kotoutumislain 2 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetuista henkilöistä, kuten kansainvälistä suojelua saavista ja heidän perheenjäsenistään.
Laskennallisen korvauksen määrästä ja jakosuhteista kunnan ja hyvinvointialueen välillä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Kuntien uusien tehtävien rahoitus katetaan laskennallisen korvauksen sekä kuntien peruspalveluiden valtionosuusrahoituksen kautta.
Muulle kuin Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvalle kunnalle maksettavien korvausten edellytyksenä on, että kunnassa on järjestetty kotoutumisohjelma. Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvalle kunnalle maksettavien korvausten edellytyksenä on, että kunnassa on laadittu kotoutumisen edistämisestä annetun maakuntalain (Ålands författningssamling 2012:74) mukainen kunnan kotouttamisohjelma.
Kotoutumislain mukaisista korvauksista ohjeistetaan tarkemmin erillisellä ohjeella. Ohje päivitetään vastaamaan 1.1.2025 voimaan tullutta lainsäädäntöä. Ohjeen antamisesta ja päivittämisestä vastaa KEHA-keskus.
Lisätietoja:
Lue lisää kotoutumislain mukaisista korvauksista
Kotoutumislain asetusvalmistelu
1.1.2025 alkaen tulkkauksen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset on sisällytetty osaksi laskennallista korvausta. Kunnille ja hyvinvointialueille ei siis jatkossa korvata erikseen tulkkauspalveluiden käytöstä aiheutuneita kustannuksia toteutuneiden kustannusten mukaan.
Laskennallinen korvaus on kokonaisuus, josta kunnat ja hyvinvointialueet voivat käyttää rahoitusta eri kohteisiin, kuten tulkkauspalveluiden hankkimiseen. Laskennallinen korvaus on yleiskatteellista rahoitusta. Laskennallisen korvauksen määrästä ja jakosuhteista kunnan ja hyvinvointialueen välillä säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Jos tulkkauksen järjestämisestä aiheutunut kustannus on syntynyt 31.12.2024 mennessä, valtio korvaa kustannukset toteutuneiden kustannusten mukaan maksettavana korvauksena 31.12.2024 asti voimassa olevan kotoutumislain mukaisesti. Kunnan tai hyvinvointialueen on haettava korvausta viimeistään kahden vuoden kuluttua sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana tapahtuneesta toiminnasta korvausta haetaan.
Lisätietoja:
Lue lisää kotoutumislain mukaisista korvauksista
Kotoutumislain asetusvalmistelu
Kotoutumislain mukaisten korvausten maksamisesta kunnille ja hyvinvointialueille vastaa KEHA-keskus. Laskennallinen korvaus maksetaan kunnalle, hyvinvointialueelle ja Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomaiselle yleensä automaattisesti.
Vastaanottoon varautumisen, toimeentulotuen ja erityiskustannusten korvaukset on haettava erillisillä hakemuksilla KEHA-keskukselta. Laskennallisen korvauksen yhteydessä UMA-järjestelmän kautta muodostettava henkilöpiiri koskee myös muita korvauksia. Korvaukset on haettava viimeistään kahden vuoden kuluttua sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana tapahtuneesta toiminnasta korvausta haetaan.
Kunta, hyvinvointialue ja Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomainen voivat tarkastaa kuukausittain maksettavan laskennallisen korvauksen UMA-järjestelmän Kuntakorvaukset/Hyvinvointialueet-näkymästä. Näkymän käyttö edellyttää käyttäjätunnuksia UMA-järjestelmään. Käyttäjätunnuksen tai muutoksen käyttöoikeuksiin voi hakea Maahanmuuttoviraston käyttäjätuesta: atk(at)migri.fi. Maahanmuuttoviraston käyttäjätukeen voi olla yhteydessä myös UMA-järjestelmän käyttöön liittyvissä virhe- ja ongelmatilanteissa.
Lisätietoja:
Lue lisää kotoutumislain mukaisista korvauksista
Kotoutumislain kokonaisuudistuksen toimeenpanoa tuetaan työvoimaviranomaisille sekä kunnille suunnatuilla ohjeistuksilla osana TE24- ja KOTO24-kokonaisuutta. Kuntaliiton muutostukitoimisto tukee kuntia uudistuksen toimeenpanossa. KEHA-keskus tukee kuntia valtakunnallisesti esimerkiksi monikielisen yhteiskuntaorientaation järjestämisessä, kotoutumisen valtakunnallisen asiakasjärjestelmän käyttöönotossa sekä edistää työvoimaviranomaisten osaamista ja verkostoja.
ELY-keskukset tukevat alueensa kuntia ja muita toimijoita uudistuksissa.
Kotoutuminen.fi-verkkopalveluun kerätään monipuolisesti erilaisia materiaaleja uudistuksen toimeenpanon tueksi. Ajankohtaisia tapahtumia kootaan tapahtumakalenteriin.
Lisätietoja:
Kuntaliiton TE-palvelut 2024 -uudistuksen sivut
Kotoutumisen edistäminen KEHA-keskuksessa
ELY-keskusten maahanmuuttoyhdyshenkilöiden yhteystiedot
Kotoutuminen.fi:n tapahtumakalenteri
Kotoutuminen.fi:n KOTO24-sivuilta löydät ajantasaista tietoa uudistuksesta. Osa kotoutuminen.fi-verkkopalvelun sisällöistä on vielä vanhentuneen lainsäädännön mukaisia. Verkkopalvelu päivitetään vastaamaan uutta kotoutumislakia vuoden 2025 alussa, kun uusi laki on tullut voimaan. Sivujen päivitystä priorisoidaan tammi-helmikuun 2025 aikana. Ilmoitamme mahdollisista vanhentuneista sisällöistä sivukohtaisesti.
