Hyppää sisältöön

Kuntien ja hyvinvointialueiden muu rahoitus

Kuntien valtionosuuteen vaikuttaa myös vieraskielisen väestön määrä

Valtionosuuksien tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuus koko maassa. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus on laskennallista. Sen määrään vaikuttaa muun muassa kunnan asukkaiden palvelutarve ja olosuhdetekijät. Myös esimerkiksi kunnan vieraskielisten määrä vaikuttaa kunnan saamaan valtionosuuteen. Vieraskielisyyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla vieraskielisyyden perushinta kunnan vieraskielisten määrällä. 

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmä on myös osa kuntien valtionosuusjärjestelmää. Opetus- ja kulttuuriministeriö hallinnoi perusopetuksen rahoitusta muun muassa maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaan opetukseen ja muille kuin oppivelvollisille järjestettävään esi- ja perusopetukseen. Näiden toimintojen rahoitus määräytyy oppilasmäärän ja oppilasta kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella. 

Hyvinvointialueiden rahoitus

Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu suurelta osin valtion rahoitukseen sekä osin asiakas- ja käyttömaksuihin. Myös hyvinvointialueiden valtion rahoitus on laskennallista ja yleiskatteellista. Rahoitus jaetaan kullekin hyvinvointialueelle sen asukkaiden laskennallisten sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien palvelutarvetta ja olosuhdetekijöitä kuvaavien tekijöiden perusteella. Osa hyvinvointialueiden rahoituksesta määräytyy asukasmäärän mukaisesti sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteerien perusteella. Yleiskatteisesta rahoituksesta noin 80 prosenttia kohdennetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kautta. Muita kohdennusperusteita ovat muun muassa asukasluku, asukastiheys, vieraskielisyys ja kaksikielisyys.

Lisätietoja:
Lisätietoja valtionosuusjärjestelmästä
Lisätietoja yleissivistävän opetuksen rahoituksesta
Lisätietoja hyvinvointialueiden rahoituksesta