Haku

PALOMA-päivät on maahanmuuttaneiden, erityisesti pakolaistaustaisten, mielenterveyteen keskittyvä tapahtuma, joka kokoaa yhteen heidän kanssaan työskenteleviä ammattilaisia, palveluista vastaavia asiantuntijoita sekä päättäjiä. Myös aiheesta kiinnostuneet opiskelijat ovat tervetulleita.

MONET-seminaari 2026 kokoaa asiantuntijat tarkastelemaan kulttuurisen moninaisuuden, kotoutumisen ja hyvinvoinnin ajankohtaisia muutoksia 15.–16.4.2026. Kaksipäiväinen seminaari järjestetään sekä verkossa että paikan päällä, ja siihen on ilmoittauduttava ennakkoon.

Sosiaali- ja terveyspalvelut Maahanmuuton ja kotoutumisen eri vaiheissa on huolehdittava terveydestä ja hyvinvoinnista. Suomessa hyvinvointialueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuottavat terveyden ja hyvinvoinnin tue...

Tutustu kumppanuusohjelman toimijoihin ja löydä kumppani Kumppanuusohjelma edistää erityisesti kolmannen sektorin eli järjestöjen ja yhdistysten kotoutumista edistävän työn tunnistamista. Ilmoittamalla organisaatiosi mukaan kumppanuusohjelmaan saa...

Seminaarissa käsitellään kunniaan liittyvän väkivallan ilmiötä, sen tunnistamista ja siihen puuttumista. Tilaisuus on suunnattu ammattilaisille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille. Seminaariin voi osallistua paikan päällä Helsingissä tai etäyhteyksin. Ilmoittautuminen 23.4. mennessä.

Suuri osa ilman huoltajaa tulleista alaikäisistä on maahan tullessaan 16–17-vuotiaita. He voivat asua perheryhmäkodissa tai tukiasumisyksikössä siihen asti kun he täyttävät 18 vuotta. Heille määrätyn edustajan tehtävä lakkaa myös silloin, kun edustettava henkilö tulee täysi-ikäiseksi.

Moni ilman huoltajaa tulleista nuorista tarvitsee tukea myös täysi-ikäisinä, jotta he selviäisivät arjen haasteista. He saattavat tarvita tukea ja ohjausta myös esimerkiksi oman koulutuspolkunsa löytämiseen tai sen suorittamiseen. Tästä syystä on tärkeää, että kunnat ottavat huomioon näiden nuorten tuen tarpeen ja järjestävät heille kotoutumislain mukaista jälkihuoltoa.

Maahanmuuton ja kotoutumisen eri vaiheissa on huolehdittava myös terveydestä ja hyvinvoinnista. Hyvinvointialueet ovat merkittävässä roolissa alaikäisten asumisen ja hoivan järjestämisessä.

Maahanmuuttajataustainen väestö on nuorta. Monet heistä ovat sen ikäisiä, että he perustavat perheen. Kaikista ulkomaalaistaustaisista yli viidesosa on alaikäisiä ja Suomen koko lapsiväestöstä noin kymmenellä prosentilla on ulkomaalaistausta.

Kotoutumisohjelman palveluiden tavoitteena on edistää maahanmuuttajan kotoutumista, työllisyyttä tai yrittäjyyttä, osaamista ja työelämävalmiuksia. Kotoutumisohjelma tukee myös yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja tasa-arvon toteutumista sekä terveyttä ja hyvinvointia.

Kotoutumislain tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan työllisyyttä tai yrittäjyyttä, osaamista ja työelämävalmiuksia, yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja tasa-arvon toteutumista sekä hyvinvointia ja terveyttä sekä mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaa

Työ- ja elinkeinoministeriön järjestöavustusta myönnettiin yhteensä 500 000 euroa 8 hankkeelle. 17.9.–17.10.2018 avoinna olleessa haussa avustusta myönnettiin hankkeille, joiden toiminnan avulla luodaan ilman huoltajaa tulleille oleskeluluvan saaneilla lapsille ja nuorille sosiaalisia siltoja suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen sosiaalisiin verkostoihin.

Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys Tämä on kotoutuminen.fi:n selkokielinen sivu. Yhdenvertaisuus tarkoittaa, että ketään ei saa syrjiä. Suomen perustuslaki määrää yhdenvertaisuudesta. Lait kieltävät syrjinnän ja häirinnän. Yhdenvertaisuus parantaa ...

Viranomaisten ja valtion, ja myös kuntien ja järjestöjen tuottamaa viestintää Ukrainan ja Ukrainasta pakenevien tilanteeseen liittyen. Tietoja voi käyttää tueksi erityisesti työssä, jossa ammattilainen kohtaa Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen koskettamia henkilöitä.

Kotoutumisen indikaattorit -tietokanta on avoin, rekisteri- ja kyselyaineistoihin perustuva tilastotietokanta. Sen avulla voidaan seurata kotoutumisen tilaa ja sen kehittymistä Suomessa. Indikaattorit on luokiteltu viiteen aihealueeseen: työllisyys, koulutus, hyvinvointi, osallistuminen ja kaksisuuntainen kotoutuminen.

Laki kotoutumisen edistämisestä tuli voimaan 1. tammikuuta vuonna 2025. Lain tavoitteena on edistää maahanmuuttajan työllisyyttä tai yrittäjyyttä, osaamista ja työelämävalmiuksia, yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja tasa-arvon toteutumista sekä hyvinvointia ja terveyttä.

Ajatus kaksisuuntaisesta kotoutumisesta sisältyy Euroopan unionin kotouttamispolitiikan yhteisiin perusperiaatteisiin. Perusperiaatteet määrittelevät kotoutuminen dynaamisena kahdensuuntaisena keskinäisen mukautumisen prosessina, johon kaikki jäsenvaltioiden maahanmuuttajat ja asukkaat osallistuvat.

Mitä kotoutumissuunnitelmassa on? Tämä on kotoutuminen.fi:n selkokielinen sivu. Ennen kotoutumissuunnitelmaa viranomaiset tekevät alkukartoituksen. Kun alkukartoitus on tehty, viranomaisilla on tietoa maahanmuuttaneen osaamisesta ja tuen tarpeesta...

Ennen oleskeluluvan saamista turvapaikanhakijoille tarjotaan kunnissa esimerkiksi lasten perus- ja esiopetusta, lastensuojelun palveluita ja välttämätöntä terveydenhuoltoa.

Kotoutumisohjelma on kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuus Kotoutumisohjelma on kunnan järjestämä kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuus. Kotoutumisohjelman palveluiden tavoitteena on edistää maahanmuuttajan kotoutumista, työllisyyttä t...