Haku

Työllistyminen on useimpien työikäisten maahanmuuttaneiden tavoite riippumatta siitä, mistä syystä he ovat tulleet maahan. Työn perusteella muuttaneilla on Suomessa työpaikka valmiina, mutta muista syistä saapuneiden polku työmarkkinoille alkaa usein TE-toimiston työllisyys- ja kotoutumispalveluista.

22.7.2026 | Työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä ulkomaalaisten työllisyysaste oli 56,4 %. Matalasuhdanne heijastuu yhä ulkomaan kansalaisten työllisyysasteeseen, joka laski hieman edellisestä neljänneksestä.  Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden määrä edellisvuoteen verrattuna on kuitenkin kasvanut vuoden 2026 alusta lähtien maltillisemmin kuin suomalaisten työttömien työnhakijoiden määrä.

24.6.2026 | Ulkomaalaisten pitkäaikaistyöttömien määrän suhteellinen kasvu verrattuna vuoden 2025 tilanteeseen on hidastunut. Tammikuussa ulkomaalaisten pitkäaikaistyöttömien määrän vuosimuutos oli 28,4 prosenttia, kun toukokuussa se oli 14,2 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa edelleen, mutta aiempaa selvästi hitaammin.

24.6.2026 | Den relativa ökningen av antalet utländska långtidsarbetslösa jämfört med situationen 2025 har avtagit. I januari var årsförändringen i antalet utländska långtidsarbetslösa 28,4 procent, medan den i maj var 14,2 procent. Antalet långtidsarbetslösa ökar fortfarande, men betydligt långsammare än tidigare.

27.5.2026 | Alle 25-vuotiaiden ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 8,5 % edellisvuodesta, mikä on enemmän kuin aiempina kuukausina. Kasvu on kuitenkin maltillisempaa kuin suomalaisilla nuorilla työttömillä (14,4 % edellisvuodesta).

22.4.2026 | Maaliskuussa ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden määrä nousi 1,7 prosenttia edellisvuodesta. Talouden matalasuhdanne selittää työttömien määrän kasvua lyhyemmällä aikavälillä (2023–2025). Pitkällä aikavälillä kasvua selittää ulkomaalaisen työvoiman määrän kasvu Suomessa. 

24.3.2026 | Ulkomaalaisista työttömistä miesten määrä laski 1,9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Sen sijaan naisten osuus puolestaan nousi 3,0 %. Vuoden 2026 helmikuussa ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi edellisvuodesta selvästi maltillisemmin (0,5 %) kuin suomalaisten työttömien työnhakijoiden (7,7 %).

22.4.2026 | I mars ökade antalet utländska arbetslösa arbetssökande med 1,7 procent jämfört med året innan. Den ekonomiska lågkonjunkturen förklarar ökningen av antalet arbetslösa på kortare sikt (2023–2025). På lång sikt förklaras ökningen av det ökade antalet utländsk arbetskraft i Finland. 

22.4.2026 | In March, the number of foreign unemployed job seekers increased by 1.7% from the previous year. The economic downturn explains the increase in the number of unemployed people in the short term (2023–2025). In the long term, the growth is explained by the growth in the foreign workforce in Finland. 

24.3.2026 | The number of men among the foreign unemployed decreased by 1.9% compared to the previous year. On the other hand, the share of women increased by 3.0%. The number of unemployed jobseekers increased in February 2026 compared to the previous year. The increase was significantly more moderate among foreign unemployed jobseekers (0.5%) than among Finnish unemployed jobseekers (7.7%).

24.3.2026 | Av utländska arbetslösa minskade antalet män med 1,9 procent jämfört med året innan. Däremot ökade kvinnornas andel med 3,0 procent. I februari 2026 ökade antalet utländska arbetslösa arbetssökande betydligt måttligare (0,5 procent) än antalet finländska arbetslösa arbetssökande (7,7 procent) jämfört med året innan.

6.5.2026 | Nuoret työmarkkinoilla Janne Savolainen Työ- ja elinkeinoiministeriö Tilastot vs. keskusteluilmapiiri NEET-aste on kääntymässä taas laskuun Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 5.5.2026 3 Työn ja koulutuksen ulkopuolella on yhteensä noin 55 00...

Kotoutumiskoulutus on keskeinen palvelu, jolla edistetään oppivelvollisuuden päättäneiden maahanmuuttaneiden kotoutumista ja työllistymistä sekä parannetaan yhteiskunnallisten, kulttuuristen ja arjen taitoihin liittyviä valmiuksia.

Webinaari esittelee kuntien kehittämishankkeiden kautta, miten ruotsinkielistä kotoutumista toteutetaan, organisoidaan ja kehitetään eri toimintaympäristöissä sekä millaisia ratkaisuja, haasteita ja yhteistyömalleja siihen liittyy. Webinaari on suomenkielinen.

Työvoimaviranomainen vastaa työnhakijana olevien maahanmuuttaneiden työllistymisestä ja kotoutumista tukevista työvoimapalveluista. Työnhakijana olevien kotoutuja-asiakkaiden palveluita koskee sekä työvoimapalveluiden järjestämisestä annettu laki että kotoutumislaki.

Työvoimaviranomainen vastaa työnhakijana olevien maahanmuuttaneiden työllistymisestä ja kotoutumista tukevista työvoimapalveluista. Työnhakijana olevien kotoutuja-asiakkaiden palveluita koskee sekä työvoimapalveluiden järjestämisestä annettu laki että kotoutumislaki.

Maahan muuttaneen ensimmäisiin valintoihin kuuluu päätös siitä, haluaako hän ensisijaisesti kotoutua suomen vai ruotsin kielellä. Kielivalinta ohjaa muun muassa sitä, millä kielellä henkilö osallistuu kotoutumista edistäviin palveluihin ja minkä kielen oppiminen on palveluiden keskiössä.

Työttömän työnhakijan taloudelliset mahdollisuudet turvataan korvaamalla työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä työttömyysturvalain (TTL) mukaisesti.

Valtioneuvoston monikielisestä yhteiskuntaorientaatiosta antamassa asetuksessa (576/2024) säädetään monikielisen yhteiskuntaorientaation kielen lisäksi myös sen sisällöstä. Asetuksessa määritellään yhteiskuntaorientaation vähimmäissisältö. Kunta tai työvoimaviranomainen voi halutessaan lisätä monikieliseen yhteiskuntaorientaatioon myös muuta sisältöä, esimerkiksi paikallistietoa.

Kumppanina kotoutumisessa -hanke (ESR+) Kumppanina kotoutumisessa on Uudenmaan elinvoimakeskuksen valtakunnallinen koordinaatiohanke, joka koordinoi Euroopan sosiaalirahaston uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelman Maahanmuuttaneiden toimiva...