Haku

Webinaarissa käsitellään varhaiskasvatuksen merkitystä lasten ja perheiden kotoutumisen edistäjänä. Sisällössä yhdistyvät ajankohtaiset teemat, tutkimustieto sekä käytännönläheiset, eri puolilla Suomea hyväksi havaitut toimintamallit.

Ennen oleskeluluvan saamista turvapaikanhakijoille tarjotaan kunnissa esimerkiksi lasten perus- ja esiopetusta, lastensuojelun palveluita ja välttämätöntä terveydenhuoltoa.

Maahanmuuttaneet osallistuvat yleensä samaan varhaiskasvatukseen, opetukseen ja koulutukseen kuin muu väestö. Lisäksi tarjolla on kotoutumiskoulutusta ja tukea oppimiseen sekä esimerkiksi valmistavaa opetusta. Kotoutumiskoulutus on tarkoitettu aikuisten maahanmuuttaneiden kotoutumisen tueksi.

Kunta järjestää peruspalveluita Tämä on kotoutuminen.fi:n selkokielinen sivu. Kunnalla on iso vastuu kotoutumispalveluista. Maahanmuuttaneet käyttävät kunnan peruspalveluita. Peruspalvelut ovat palveluita, joita tarjotaan kaikille kunnan asukkaill...

Maahanmuuttoon ja kotoutumisen edistämiseen liittyvä lainsäädäntö ja sen kehitystyö pohjautuvat Suomen hallituksen linjaamiin tavoitteisiin, Euroopan unionin (EU) lainsäädäntöön ja Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin.

Tälle sivulle on koottu tietoa kotoutumistoimijoille Ukrainasta saapuvien oleskelusta, tilapäisestä suojelusta, työskentelystä ja palveluista Suomessa. Pyydämme ottamaan huomioon, että etenkin tilapäistä suojelua saavien tilanteeseen liittyy edelleen erilaisia lainsäädäntöön liittyviä avoimia kysymyksiä. Kysymyksiä ja vastauksia päivitetään jatkuvasti, kun tulkinnat tarkentuvat.

Laki kotoutumisen edistämisestä (681/2023) antaa maahan muuttaneelle mahdollisuuden valita ensisijaiseksi kotoutumiskielekseen suomen tai ruotsin.

Viranomaisten ja valtion, ja myös kuntien ja järjestöjen tuottamaa viestintää Ukrainan ja Ukrainasta pakenevien tilanteeseen liittyen. Tietoja voi käyttää tueksi erityisesti työssä, jossa ammattilainen kohtaa Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen koskettamia henkilöitä.

Kunta vastaa kotoutumisohjelmaan sisältyvistä palveluista, kuten osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnista, kotoutumissuunnitelman laatimisesta, ohjauksesta ja neuvonnasta, monikielisestä yhteiskuntaorientaatiosta sekä suomen ja ruotsin kielen osaamista, luku- ja kirjoitustaitoa, yhteiskunta- ja työelämävalmiuksia ja työllistymistä ja yrittäjyyttä edistävistä opinnoista.

Koulutuksessa tutustutaan Toisto-menetelmään, joka on Helsingin yliopistossa kehitetty suullinen ja yhteisöllinen tapa opettaa suomen kielen alkeita saavutettavasti. Menetelmä perustuu kuunteluun, toistamiseen, mallintamiseen ja kuvien käyttöön, eikä edellytä oppijoilta luku- tai kirjoitustaitoa. 

Koulutuksessa tutustutaan Toisto-menetelmään, joka on Helsingin yliopistossa kehitetty suullinen ja yhteisöllinen tapa opettaa suomen kielen alkeita. Menetelmä perustuu kuunteluun, toistamiseen, mallintamiseen ja kuvien käyttöön, eikä edellytä oppijoilta luku- tai kirjoitustaitoa. Koulutukseen ilmoittaudutaan etukäteen.

Koulutuksessa tutustutaan Toisto-menetelmään, joka on Helsingin yliopistossa kehitetty suullinen ja yhteisöllinen tapa opettaa suomen kielen alkeita saavutettavasti. Menetelmä perustuu kuunteluun, toistamiseen, mallintamiseen ja kuvien käyttöön, eikä edellytä oppijoilta luku- tai kirjoitustaitoa. 

Maahan muuttaneen ensimmäisiin valintoihin kuuluu päätös siitä, haluaako hän ensisijaisesti kotoutua suomen vai ruotsin kielellä. Kielivalinta ohjaa muun muassa sitä, millä kielellä henkilö osallistuu kotoutumista edistäviin palveluihin ja minkä kielen oppiminen on palveluiden keskiössä.

Koulutuksissa tutustutaan Toisto-menetelmään, joka on Helsingin yliopistossa kehitetty suullinen ja yhteisöllinen tapa opettaa suomen kielen alkeita saavutettavasti. Menetelmä perustuu kuunteluun, toistamiseen, mallintamiseen ja kuvien käyttöön, eikä edellytä oppijoilta luku- tai kirjoitustaitoa. 

Koulutuksissa tutustutaan Toisto-menetelmään, joka on Helsingin yliopistossa kehitetty suullinen ja yhteisöllinen tapa opettaa suomen kielen alkeita saavutettavasti. Menetelmä perustuu kuunteluun, toistamiseen, mallintamiseen ja kuvien käyttöön, eikä edellytä oppijoilta luku- tai kirjoitustaitoa. 

Myös maahanmuuttaneet, jotka eivät ole välittömästi pyrkimässä työmarkkinoille, tarvitsevat tukea kotoutumiseensa maahanmuuton jälkeisinä vuosina. Viranomaisten on tuettava erityisesti lapsia kotona hoitavien vanhempien kotoutumispolkua.

Kotoutumiseen vaikuttavat lainsäädäntöhankkeet Kotoutumiseen liittyvä lainsäädäntö uudistuu usealla osa-alueella samanaikaisesti. Tälle sivulle on koottu keskeiset ajankohtaiset lainsäädäntöhankkeet ja hallituksen esitykset, joilla on vaikutusta k...

Moni ilman huoltajaa tulleista nuorista tarvitsee tukea myös täysi-ikäisinä, jotta he selviäisivät arjen haasteista. He saattavat tarvita tukea ja ohjausta myös esimerkiksi oman koulutuspolkunsa löytämiseen tai sen suorittamiseen. Tästä syystä on tärkeää, että kunnat ottavat huomioon näiden nuorten tuen tarpeen ja järjestävät heille kotoutumislain mukaista jälkihuoltoa.

Suuri osa ilman huoltajaa tulleista alaikäisistä on maahan tullessaan 16–17-vuotiaita. He voivat asua perheryhmäkodissa tai tukiasumisyksikössä siihen asti kun he täyttävät 18 vuotta. Heille määrätyn edustajan tehtävä lakkaa myös silloin, kun edustettava henkilö tulee täysi-ikäiseksi.

Toimijat ja tehtävät 1.1.2025 alkaen Tälle sivulle on listattu kotoutumislaissa määritellyt toimijat ja niiden lain mukaiset tehtävät 1.1.2025 alkaen. Kunnilla on TE24- ja KOTO24 -uudistusten myötä kokonaisvastuu kotoutumisen edistämisestä. Työvoi...