Useat lainsäädäntöuudistukset vaikuttavat kotoutumisen toimintaympäristöön
Kotoutumisen toimintaympäristö uudistuu edelleen vuosina 2026–2027. Muutokset koskisivat niin kotoutujien etuuksia ja velvoitteita kuin kuntien, työvoimaviranomaisten, hyvinvointialueiden ja koulutusorganisaatioiden rooleja.
Valmisteilla on useita yhtäaikaisia muutoksia
Viime vuoden lopulla ja vuoden 2026 alussa on ollut lausuntokierroksilla useita hallituksen esityksiä. Osa niistä on jo edennyt eduskuntakäsittelyyn. Osan uudistuksista on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2026 ja osan vasta seuraavana vuonna. Lisäksi kokonaisuuteen sisältyy siirtymäsäännöksiä.
Kotoutuja-asiakkaiden palvelupolkuihin keskeisesti vaikuttavia uudistuksia ovat mm. kotoutumispalveluiden uudistus, kotihoidontuen asumisaikavaatimusta koskeva muutos sekä kotoutumistukea koskeva lainsäädäntövalmistelu.
Kotoutumispalveluiden uudistuksen tavoitteena on, että lukutaito ja kotoutumiskoulutukset järjestettäisiin pääosin työvoimakoulutuksena vuoden 2027 alusta alkaen. Kotihoidontukeen esitetään kolmen vuoden asumisaikavaatimusta. Työttömyyden perusteella maksettava yleistuki olisi tietyin ehdoin kotoutumistukena maksettavaa yleistukea. Vaikka toimeentulotuen kokonaisuudistus koskee kaikkia tuen saajia ja hakijoita, sillä on vaikutuksia myös Suomeen muuttavien palvelupolkuihin ja etuusjärjestelmän kokonaisuuteen.
EU:n muuttoliike ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanolla olisi myös vaikutusta asiakkuuksiin ja palvelupolkuihin. Siirtymistä vastaanottopalveluista kuntaan nopeutettaisiin niiden henkilöiden kohdalla, jotka ovat saaneet oleskeluluvan ja olisivat oikeutettuja kotikuntamerkintään. Vastaanottopalveluita tarjottaisiin enintään 3 kk ajan siitä, kun kotikunnan saamisen edellytykset täyttyvät. Vastaanottopalveluiden kestoa koskevia säännöksiä sovellettaisiin vasta syksyllä 2026.
Vaikutukset kunnille, työvoimaviranomaisille ja koulutukseen
Koska etuusjärjestelmä muuttuu, vaikeutuu työvoiman ulkopuolella oleminen etuuksien näkökulmasta. Tämä ohjaa Suomeen muuttavia aiempaa vahvemmin työllistymistä ja kotoutumista edistävien palveluihin. Kuntien kotoutumista edistävissä palveluissa olevien työvoiman ulkopuolisten kotoutuja asiakkaiden määrän arvioidaan vähenevän, samalla kun työvoimaviranomaisten vastuulla olevien palvelujen asiakasmäärät kasvavat. Vuonna 2025 työllisyysalueilla laadittiin yhteensä 16 272 uutta kotoutumissuunnitelmaa.
Hyvinvointialueilla sosiaali- ja työvoimapalveluiden rajapintojen toimivuus korostuu myös kotoutumisen edistämisessä. Asiakkailla voi olla samanaikaisesti työvoimapalveluihin liittyviä velvoitteita ja laajoja arjen hallinnan tuen tarpeita, mikä edellyttää saumatonta yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Koulutusorganisaatioille kotoutumispalveluihin liittyvät muutokset merkitsisivät rahoituksellisia ja toiminnallisia muutoksia, kun kotoutumis- ja lukutaitokoulutus siirtyvät työvoimakoulutuksiksi ja työvoimaviranomaisten järjestämisvastuulle. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan työvoimakoulutuksena järjestettävää lukutaitokoulutusta pitäisi tarjota vuosittain noin 800 uudelle kotoutuja asiakkaalle. Kotoutumiskoulutukseen ohjautuisi vuosittain arviolta noin 1 800–2 900 uutta Suomeen muuttanutta.
Kotoutumisen edistämisen rahoitukseen esitetään leikkauksia ja siirtymävaiheen tukea
Vuoden 2027 tasolla kotoutumisen edistämiseen kohdistuisi arviolta noin 47 miljoonan euron säästö. Säästöt syntyisivät muun muassa kotoutumis ja kielikoulutusten rahoituksen uudelleenjärjestelystä sekä kuntien ja hyvinvointialueiden laskennallisten korvausten tasoleikkauksista. Kokonaisuuteen sisältyy kuitenkin myös rahoitussiirtoja sekä siirtymävaiheen tukitoimia. Lisäksi kotoutumiskoulutuksen joustavien toteutustapojen tukemiseen kohdennettaisiin kahden miljoonan euron lisärahoitus.
Lisätietoja:
Kotoutuminen 2026 – ajankohtaiskatsaus kotoutumisen kentän laki- ja rahoitusmuutoksiin
yksikön päällikkö Emine Karakan, KEHA-keskus, Kotoutumisen toimintaympäristö myllerryksessä -tilaisuus 29.4.2026.
Kotoutumiseen vaikuttavat lainsäädäntöhankkeet