Haku

Kotikuntalaissa säädetään henkilön kotikunnan ja siellä olevan asuinpaikan määräytymisestä. Lisäksi kotikuntalaissa säädetään ulkomailla vakinaisesti asuvan Suomen kansalaisen väestökirjanpitokunnan määräytymisestä.

Tälle sivulle on koottu tietoa kotoutumistoimijoille Ukrainasta saapuvien oleskelusta, tilapäisestä suojelusta, työskentelystä ja palveluista Suomessa. Pyydämme ottamaan huomioon, että etenkin tilapäistä suojelua saavien tilanteeseen liittyy edelleen erilaisia lainsäädäntöön liittyviä avoimia kysymyksiä. Kysymyksiä ja vastauksia päivitetään jatkuvasti, kun tulkinnat tarkentuvat.

Kotikuntalaki Tämä on kotoutuminen.fi:n selkokielinen sivu. Kotikunta on usein se kunta, jossa henkilö asuu. Laki kertoo, miten maahanmuuttanut voi saada kotikunnan. Maahanmuuttanut saa kotikunnan, jos hän asuu Suomessa vakituisesti. Maahanmuuttan...

Tilapäisen suojelun lisätuki kunnille ja hyvinvointialueille Työ- ja elinkeinoministeriön Kuntiin ohjaamisen toimintaohjelmasta toteutettiin vuonna 2024 tilapäisen suojelun valtionavustushaku. Avustushaku on päättynyt. Tälle sivulle on koottu tiet...

Kun pakolaisella on oleskelulupa ja kotikunta Suomessa, hän saa käyttää kaikkia kunnan palveluita.

Kunnille voidaan korvata kustannuksia seuraavien ulkomaalaislaissa määriteltyjen perusteiden mukaan. Kustannuksia korvataan oleskeluluvan saaneiden henkilöiden kotoutumispalveluiden järjestämisestä.

Laskennallisen korvauksen lisäosa vuonna 2023 kuntaan tai hyvinvointialueeseen kuuluvaan kuntaan saapuneista pakolaisista on haettavissa 1.2.–30.4.2024 Työ- ja elinkeinoministeriön Pakolaisten kuntiin ohjaamisen ja kotoutumisen tuen toimintaohjelm...

Viranomaisten ja valtion, ja myös kuntien ja järjestöjen tuottamaa viestintää Ukrainan ja Ukrainasta pakenevien tilanteeseen liittyen. Tietoja voi käyttää tueksi erityisesti työssä, jossa ammattilainen kohtaa Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen koskettamia henkilöitä.

Ilman huoltajaa saapuneen lapsen kuntaan siirtyminen vaatii tiivistä yhteistyötä alaikäisen edustajan, vastaanottokeskuksen ja vastaanottavan kunnan sosiaalityöntekijöiden sekä ELY-keskuksen kanssa. On tärkeää, ettei alaikäisen turvapaikanhakijan tarvitsisi oleskeluluvan saamisen jälkeen siirtyä toiseen kuntaan, vaan hän voisi pysyä samassa kasvuympäristössä tai samalla paikkakunnalla, jossa hän on hakenut turvapaikkaa.

Ilman huoltajaa saapuneen lapsen kuntaan siirtyminen vaatii tiivistä yhteistyötä alaikäisen edustajan, vastaanottokeskuksen ja vastaanottavan kunnan sosiaalityöntekijöiden sekä ELY-keskuksen kanssa.

Sen jälkeen, kun Maahanmuuttovirasto on saanut tiedon kuntapaikasta ja vahvistuksen asunnosta, se tekee matkajärjestelypyynnön Kansainväliselle siirtolaisuusjärjestölle (IOM). Matkajärjestelypyyntö sisältää pakolaisten henkilötiedot, matkustamiseen vaikuttavat sairaudet ja vammat, sijoituspaikkakunnan, saapumislentokentän sekä ensimmäisen mahdollisen Suomeen saapumisajankohdan.

Kuntapaikoista sopiminen edistää hallittua ja sujuvaa kuntiin siirtymistä ja kotoutumisen nopeaa käynnistymistä. Kunnat voivat sopia ELY-keskuksen kanssa kuntapaikoista tekemällä ELY-keskuksen kanssa sopimuksen kuntaan osoittamisesta ja pakolaisten kotoutumisen edistämisestä. Alueellinen kuntapaikkojen koordinointi kuuluu ELY-keskuksille.

Sosiaali- ja terveyspalvelut Maahanmuuton ja kotoutumisen eri vaiheissa on huolehdittava terveydestä ja hyvinvoinnista. Suomessa hyvinvointialueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuottavat terveyden ja hyvinvoinnin tue...

Materiaaleissa kuvataan yleisellä tasolla pakolaisten vastaanoton ja kuntiin siirtymisen vaiheita eri pakolaisryhmittäin. Prosessikuvauksien tavoitteena on lisätä tietoa pakolaisten vastaanotosta ja tukea sujuvaa vastaanottoa ja monialaista yhteistyötä ja ne on laadittu pakolaisten vastaanoton ja kotoutumisen toimijoiden työn tueksi.

Myös muiden viranomaisten palvelut edistävät kotoutumista Myös monien muiden viranomaisten palvelut edistävät kotoutumista Suomeen ja kotikunnan ja oleskeluluvan saaneet maahanmuuttaneet voivat saada useimpia palveluita ilman rajoitteita. Viranoma...

Työ- ja elinkeinoministeriö on yhdessä Sanastokeskuksen kanssa päivittänyt Kotoutumisen sanaston käsitteitä 1.1.2025 voimaan tulevan kotoutumislain mukaisiksi. Tälle sivulle on koottu sanaston kotoutumislakiin liittyvät käsitteet määritelmineen ja huomautuksineen.

Osa turvapaikkaa hakevista lapsista ja nuorista saapuu Suomeen ilman huoltajaansa. Ilman huoltajaa maassa olevalle alaikäiselle turvapaikanhakijalle määrätään edustaja, joka käyttää huoltajalle kuuluvaa puhevaltaa lapsen asioissa.

Kun ilman huoltajaa tulleelta lapselta ja nuorelta puuttuu oma perhe, suku tai muu verkosto, hän tarvitsee uudessa asuinmaassaan monenlaista tukea. Myös perheryhmäkodissa asuvan lapsen tai nuoren palveluiden saaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä perheryhmäkodin, kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden, opetuksen ja tarvittaessa myös lastensuojeluviranomaisten kesken.

Kun ilman huoltajaa tulleelta lapselta ja nuorelta puuttuu oma perhe, suku tai muu verkosto, hän tarvitsee uudessa asuinmaassaan monenlaista tukea. Myös perheryhmäkodissa asuvan lapsen tai nuoren palveluiden saaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä perheryhmäkodin, kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden, opetuksen ja tarvittaessa myös lastensuojeluviranomaisten kesken.

Osa turvapaikkaa hakevista lapsista ja nuorista saapuu Suomeen ilman huoltajaansa. Ilman huoltajaa Suomeen saapuvat alaikäiset turvapaikanhakijat sijoitetaan turvapaikanhaun ajaksi ryhmäkoteihin tai tukiasuntoihin. He voivat asua myös yksityismajoituksessa.