Haku

Alaikäisen kotoutumissuunnitelma Tämä on kotoutuminen.fi:n selkokielinen sivu. Alaikäinen on alle 18-vuotias, eli lapsi. Kunta voi tehdä alaikäiselle kotoutumissuunnitelman. Kunta ja hyvinvointialue tekevät suunnitelman yhdessä aina, jos alaikäine...

Osa turvapaikkaa hakevista lapsista ja nuorista saapuu Suomeen ilman huoltajaansa. Ilman huoltajaa maassa olevalle alaikäiselle turvapaikanhakijalle määrätään edustaja, joka käyttää huoltajalle kuuluvaa puhevaltaa lapsen asioissa.

Osa turvapaikkaa hakevista lapsista ja nuorista saapuu Suomeen ilman huoltajaansa. Ilman huoltajaa Suomeen saapuvat alaikäiset turvapaikanhakijat sijoitetaan turvapaikanhaun ajaksi ryhmäkoteihin tai tukiasuntoihin. He voivat asua myös yksityismajoituksessa.

Huomaa muuttunut ajankohta! Työ- ja elinkeinoministeriö on yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa lähettänyt kunnille ja hyvinvointialueille kirjeen, jossa on tietoa ilman alaikäisenä ilman huoltajaa Suomessa olevien lasten ja nuorten palveluista.

Kun ilman huoltajaa tulleelta lapselta ja nuorelta puuttuu oma perhe, suku tai muu verkosto, hän tarvitsee uudessa asuinmaassaan monenlaista tukea. Myös perheryhmäkodissa asuvan lapsen tai nuoren palveluiden saaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä perheryhmäkodin, kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden, opetuksen ja tarvittaessa myös lastensuojeluviranomaisten kesken.

Kun ilman huoltajaa tulleelta lapselta ja nuorelta puuttuu oma perhe, suku tai muu verkosto, hän tarvitsee uudessa asuinmaassaan monenlaista tukea. Myös perheryhmäkodissa asuvan lapsen tai nuoren palveluiden saaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä perheryhmäkodin, kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden, opetuksen ja tarvittaessa myös lastensuojeluviranomaisten kesken.

Ilman huoltajaa saapuneen lapsen kuntaan siirtyminen vaatii tiivistä yhteistyötä alaikäisen edustajan, vastaanottokeskuksen ja vastaanottavan kunnan sosiaalityöntekijöiden sekä ELY-keskuksen kanssa. On tärkeää, ettei alaikäisen turvapaikanhakijan tarvitsisi oleskeluluvan saamisen jälkeen siirtyä toiseen kuntaan, vaan hän voisi pysyä samassa kasvuympäristössä tai samalla paikkakunnalla, jossa hän on hakenut turvapaikkaa.

Alaikäisen edustajana huolehdit siitä, että lapsen oikeudet toteutuvat turvapaikkaprosessissa. Edustajana toimit alaikäisenä saapuneen turvapaikanhakijan apuna ja tukena sekä käytät alaikäisen huoltajalle kuuluvaa puhevaltaa turvapaikkaprosessissa.

Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten psykososiaalinen tukeminen perheryhmäkodissa ja tukiasumisyksikössä -käsikirja on tarkoitettu henkilöille, jotka työskentelevät ilman huoltajaa olevien alaikäisten parissa perheryhmäkodeissa tai tukiasumisyksiköissä.

Ilman huoltajaa saapuneen lapsen kuntaan siirtyminen vaatii tiivistä yhteistyötä alaikäisen edustajan, vastaanottokeskuksen ja vastaanottavan kunnan sosiaalityöntekijöiden sekä ELY-keskuksen kanssa.

Alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneiden palvelut Tämä on kotoutuminen.fi:n selkokielinen sivu. Osa Suomeen saapuvista alaikäisistä turvapaikanhakijoista tulee Suomeen yksin, eli ilman huoltajaa. Huoltaja on vanhempi tai muu aikuinen, joka pitää la...

Kunta voi perustaa lapsille ja nuorille tarkoitetun perheryhmäkodin tai muun asuinyksikön. Kunta voi myös halutessaan tehdä sopimuksen asumisyksikön ylläpidosta yksityisen palvelutuottajan kanssa. Asumisyksikön perustaminen alkaa aina elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) sopimuksesta, joka perustuu alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden turvapaikanhakijoiden määrään ja siitä syntyvään tarpeeseen.

Kunta voi perustaa lapsille ja nuorille tarkoitetun perheryhmäkodin tai muun asuinyksikön. Kunta voi myös halutessaan tehdä sopimuksen asumisyksikön ylläpidosta yksityisen palvelutuottajan kanssa.

4.2.2026 | Alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneiden lasten ja nuorten asumisen, kasvatuksen ja huolenpidon järjestäminen on vastaanottopalveluista kuntalaiseksi siirtymisen jälkeen hyvinvointialueen vastuulla. Palvelut järjestetään mm. perheryhmäkodissa, perhehoitona tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla. TEM ja STM avaavat kuntien ja hyvinvointialueiden vastuita tarkemmin kirjeessään.

Suuri osa ilman huoltajaa tulleista alaikäisistä on maahan tullessaan 16–17-vuotiaita. He voivat asua perheryhmäkodissa tai tukiasumisyksikössä siihen asti kun he täyttävät 18 vuotta. Heille määrätyn edustajan tehtävä lakkaa myös silloin, kun edustettava henkilö tulee täysi-ikäiseksi.

Saapuessaan Suomeen turvapaikkaa hakeva henkilö ilmoittaa rajatarkastusviranomaiselle tai poliisille haluavansa hakea turvapaikkaa. Turvapaikkahakemus siirtyy käsiteltäväksi Maahanmuuttovirastoon. Hakemuksen käsittelyn ajaksi turvapaikanhakijat ohjataan vastaanottokeskuksiin, joiden toimintaa ohjaa, suunnittelee ja valvoo Maahanmuuttovirasto.

Moni ilman huoltajaa tulleista nuorista tarvitsee tukea myös täysi-ikäisinä, jotta he selviäisivät arjen haasteista. He saattavat tarvita tukea ja ohjausta myös esimerkiksi oman koulutuspolkunsa löytämiseen tai sen suorittamiseen. Tästä syystä on tärkeää, että kunnat ottavat huomioon näiden nuorten tuen tarpeen ja järjestävät heille kotoutumislain mukaista jälkihuoltoa.

Maahanmuuton ja kotoutumisen eri vaiheissa on huolehdittava myös terveydestä ja hyvinvoinnista. Hyvinvointialueet ovat merkittävässä roolissa alaikäisten asumisen ja hoivan järjestämisessä.

Maahanmuuttajataustainen väestö on nuorta. Monet heistä ovat sen ikäisiä, että he perustavat perheen. Kaikista ulkomaalaistaustaisista yli viidesosa on alaikäisiä ja Suomen koko lapsiväestöstä noin kymmenellä prosentilla on ulkomaalaistausta.

Osana kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyötä kunnan tulee kotoutumislain mukaisesti kuulla hyvinvointialuetta ennen kuntaan osoittamista ja kotoutumisen edistämistä koskevan sopimuksen tekemistä tai tarkistamista ja ennen yksittäisen henkilön kuntaan osoittamista, jos henkilöllä on ilmeisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarpeita.